EU-rahoitusta saaneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet
Täältä löydät tiedot HUSin EU-rahoitteisista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeista.
HUS on mukana yli 14 kansainvälisessä konsortiohankkeessa, joita EU rahoittaa.
2016
ALBINO-hankkeen koko nimi on englanniksi Effect of Allopurinol in addition to hypothermia for hypoxic-ischemic Brain Injury on Neurocognitive Outcome. Hankkeeseen osallistuu tutkimuskeskuksia 13 Euroopan maasta.
Yhdeksänvuotisessa projektissa tutkitaan allopurinolin vaikuttavuutta asfyktisten viilennyshoidettujen vastasyntyneiden neurologiseen selviytymiseen. Hankkeessa on tavoitteena selvittää, onko allopurinolista hyötyä vastasyntyneiden hypoksis-iskeemisen enkefalopatian (HIE) hoidossa. Tutkimuksessa pyritään osoittamaan lääkkeen teho ja turvallisuus riittävän suuressa potilasaineistossa, löytää optimaalinen annos ja kehittää siitä pediatrinen valmiste HIE:n hoitoon.
Vastasyntyneiden hypoksis-iskeeminen enkefalopatia eli HIE aiheuttaa kuolleisuutta ja vammaisuutta myös kehittyneissä maissa, joissa vaikea HIE todetaan yhdellä tai kahdella tuhannesta vastasyntyneestä. Hypotermiahoito parantaa näiden asfyktisten vastasyntyneiden ennustetta, mutta siitä huolimatta noin puolet hoidetuista vastasyntyneistä joko kuolee tai vaurioituu. Tarvitaan muita hoitoja. Allopurionoli estää ksantiinioksidaasia ja vähentää vapaiden happiradikaalien tuottoa ja aivovauriota sekä kokeellisissa tutkimuksissa, eläinmalleissa että alustavissa kliinisissä kokeissa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, vähentääkö allopurinoli hypotermian ohessa vastasyntyneiden kuolleisuutta ja vaikeaa vammautuneisuutta kahden vuoden iässä. Samalla tutkitaan allopurinolin turvallisuutta ja farmakokinetiikkaa asfyktisillä vastasyntyneillä.
2017
BOUNCE-hankkeessa mallinnetaan varhaisvaiheen rintasyöpäpotilaan resilienssin eli sopeutumiskyvyn kehityskaarta onkologisten hoitojen aikana ja seurantavaiheessa. Tutkimukseemme perustuvan algoritmin avulla tunnistetaan potilaiden resilienssiin vaikuttavat tekijät. Niitä ovat laajoihin kyselyihin perustuvat potilaskohtaiset piirteet ja psykososiaaliset tekijät, sosiodemografiset taustatekijät ja elintavat sekä syöpä, sen hoidot ja hoitojen sivuvaikutukset. Näiden tekijöiden vaikutusta mitataan elämänlaatuun ja psyykkiseen hyvinvointiin.
BOUNCE-projektin algoritmien perusteella voidaan myöhemmin arvioida projektissa suunnitellun digitaalisen työkalun käyttöä potilaiden resilienssin määrittämiseksi. Tämä vaatii jatkokehitystä, työkalun arviointia ja sopivaan digitaaliseen alustaan integroimista kaupallisten partnereiden kanssa vielä projektin päätyttyä. Projekti tuottaa laajalaista tutkimustietoa rintasyöpäpotilaiden resilienssistä, jota voidaan jo soveltaa käytännön työssä ilman valmista CE-hyväksyttyä työkalua.
PROOF-hankkeen englanninkielinen koko nimi ja kuvaus on Penumbral Rescue by Normobaric O=O Administration in Patients With Ischaemic Stroke and Target Mismatch ProFile: A Phase II Proof-of-Concept Trial. Hanketta koordinoi saksalainen Eberhard Karls Universitaet Tübingenissä.
Lue lisää PROOF-hankkeesta Euroopan komission verkkosivuilta.
2018
Lapset ovat jääneet pitkään ilman tutkittuja lääkkeitä ja nykyaikainen lääkekehitys ei ole hyödyttänyt lapsia yhtä paljon kuin aikuisia. Noin puolet lääkkeistä määrätään lapsille ilman, että niillä on myyntilupaa sairauden hoidon tarkoitukseen lasten ikäryhmissä. Vastasyntyneille määrätyistä lääkkeistä jopa 90 % on tällaista off lable -käyttöä. Lapsille määrättyjen lääkkeiden hyöty - haitta-suhdetta ei ole voitu osoittaa lasten ikäryhmissä riittävällä varmuudella ja virallisesti arvioituna, jolloin lääkkeiden haitat voivat paljastua myös liian myöhään, annostelu voi olla väärää tai lääkkeen teho voi jäädä puuttumaan.
Tämän vuoksi lasten lääketutkimuskapasiteettia ja -osaamista on nyt lähdetty lisäämään laajalla EU-rahoitteisella conect4children (C4C) -kehityshankkeella.
Hankkeen tavoitteena on laajan eurooppalaisen kliinisen lääketutkimusverkoston avulla kehittää parempia lääkkeitä vauvoille, lapsille ja nuorille. Tavoitteena on taata lasten lääkkeiden teho, turvallisuus ja laatu sekä nopeuttaa lääkkeiden proof of concept -vaiheen saavuttamista, parantaa nykyistä lääkekehitysprosessia sekä kehittää uusia tuotteita, joiden lääketieteellinen tarve on suuri ja markkinat pienet. Kaksikymmentäyksi Euroopan maata yhdistävässä hankkeessa on mukana yli 30 sairaalaa tai tutkimusorganisaatiota sekä 10 lääketeollisuuden yritystä.
IMI2-PainCare-hankkeen englanninkielinen koko nimi ja kuvaus on Improving the care of patients suffering from acute or chronic pain.
Potilaan leikkauksesta toipumiseen vaikuttaa suurelta osin kipu. Osalle potilaista kehittyy myös leikkauksen jälkeinen pitkittynyt kiputila (erittäin vaikea noin kolmelle prosentille, vähintään kohtalainen 10–15 prosentille potilaista). IMI2-PainCare-hankkeessa pyritään selvittämään ja standardoimaan potilaiden itsensä raportoimien muuttujien avulla keskeisimmät toipumiseen ja pitkittyvän kivun riskiin vaikuttavat tekijät, kuten toimintakyky, psykologiset tekijät, uni, laboratorioarvot. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan tarkemmin arvioida korkean riskin potilaita, kohdentaa heihin ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja valita vaativampia kivunlievitysmenetelmiä tai pitempiä seurantoja.
PiPPi-projektin tavoitteena on perustaa yhteistyö eri sidosryhmien välillä (esim. lääkäri, hoitaja, tutkija, tuotekehittäjä, teollisuuden ala) ja pyrkiä sidosryhmien kesken ratkaisemaan terveydenhuollon todellisia haasteita innovaatiohankintojen avulla.
Ideana on, että terveydenhuollossa esimerkiksi lääkäri, hoitaja tai potilas huomaa tarpeen, joka tuodaan alustalle julkiseksi haasteeksi. Siihen lähdetään yhdessä kehittämään ratkaisuksi innovaatiohankintaa yhteistyön, tutkimuksen ja teollisuuden alojen avulla. Työvälineenä yhteistyön rakentamiseksi on avoin, rajat ylittävä ja verkkopohjainen PiPPi Platform.
2020
CoroPrevention on euroopanlaajuinen sepelvaltimotautitutkimus, jossa selvitetään millainen vaikutus potilaan yksilöllisellä hoidolla on sydän- ja verisuonitapahtumien estämisessä. Hankkeessa on mukana kuusi Euroopan maata, ja tutkimukseen otetaan mukaan 12 000 potilasta, joilla on todettu valtimokovettumatauti. Laboratoriotutkimusten avulla heistä seulotaan 2000 korkeassa sydän- ja verisuonitapahtumariskissä olevaa potilaista. Nämä potilaat arvotaan kahteen ryhmään niin, että puolet potilaista saa puhelimeen ohjelman, joka opastaa potilasta muun muassa liikunnan, ravitsemuksen, painonhallinnan ja lääkkeellisen hoidon hallinnassa. Puolet potilasta jää kontrolliryhmäksi, ja he saavat tavanomaisen hoidon. Potilaita seurataan kolmen vuoden ajan uusien sydän- ja verisuonitapahtumia silmällä pitäen.
Tarkoituksena on selvittää, pystytäänkö yksilöllisellä hoidolla vaikuttamaan sydän- ja verisuonitapahtumien estoon. Tutkimuksessa on käytössä aivan uusi, tätä tutkimusta varten Hasseltin ja Oulun yliopistojen yhteistyössä kehittämä lääkintälaite, joka ohjaa potilasta ja seuraa ohjauksen toteutumista.
2021
Kolmesta pilottihankkeesta koostuvassa AICCELERATE-projektissa pyritään tuottamaan vaikuttavia ja kustannustehokkaita terveydenhuollon palveluita hyödyntämällä edistyneitä tekoälyteknologioita. Projektissa kehitetään alustaratkaisuja älysairaalalle, älykkäitä digihoitopolkuja sekä mahdollisuuksia optimoida sairaalan toimintaa. Pilottien jälkeen toimivaksi osoitettu konsepti on tarkoitus laajentaa osaksi erikoissairaanhoidon palvelujen kehittämistä. Yksi hankkeen tavoite on hoitokokonaisuuksien tehokkuuden lisääminen ja kustannusten vähentäminen 20 - 30 prosentilla. Lisäksi uusilla digitaalisilla hoitopoluilla ja välineillä on tarkoitus parantaa niin potilaan kuin terveydenhuollon ammattilaisen kokemusta uusien välineiden käytöstä, mikä tulisi lisäämään myös hoitohenkilöstön potilaan hoitoon käytettävissä olevaa työaikaa.
Lue lisää AICCELERATE-hankkeesta:
AI-Mind-hankkeessa tutkijoiden tavoitteena on löytää lievästä kognitiivisesta heikentymästä kärsivien joukosta jo varhaisessa vaiheessa ne henkilöt, joilla on lähivuosien aikana merkittävästi suurentunut riski edetä muistisairauteen. Tällä hetkellä muistisairaus tunnistetaan usein vasta edenneessä vaiheessa, ja nykyiset hoitovaihtoehdot keskittyvätkin oireiden hallintaan eivätkä taudin etenemisen ehkäisemiseen. Muistisairauden etenemistä voitaisiin kuitenkin merkittävästi hidastaa muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tehokkaalla hoidolla, ruokavaliolla ja kognitiivisella kuntoutuksella.
Kun dementian riski tunnistetaan varhain, voidaan sairauden seuranta ja tuki kohdistaa siitä eniten hyötyviin potilaisiin. Tutkimuksessa kehitettävät työkalut varhaisen riskin tunnistamiseksi lisäisivät kustannustehokkuutta muistisairauksien hoidossa. Merkittävän inhimillisen taakan lisäksi muistisairauksien suorat ja epäsuorat kustannukset yhteiskunnalle ovat valtavat, ja ne lisääntyvät edelleen väestön ikääntymisen myötä. Tällä hetkellä muistisairauksien diagnostiikka eroaa suuresti Euroopan eri maissa: tutkimuksessa pyritään myös yhtenäisen hoitoketjun kehittämiseen, mikä lisäisi potilaiden tasa-arvoista hoitoon pääsyä.
Lue lisää AI Mind -hankkeesta
BIGPICTURE-hankkeen tavoitteena on luoda ensimmäinen eurooppalainen, eettinen ja tietosuojaltaan yhteensopiva patologian toimintaympäristö hyödyntämällä tekoälyalgoritmeja. Hankkeessa rakennetaan alusta, jonka kehittämiseen osallistuu patologeja, tutkijoita, tekoälyn kehittäjiä, potilaita ja teollisuuden edustajia. Alustalla jaetut tietoaineistot ja algoritmit ovat tutkimuksen käytettävissä ja sen ylläpitoa on tarkoitus jatkaa myös projektin päätyttyä. HUS koordinoi hankkeessa keuhkojen ja hengitysteiden diagnostisten näytteiden keräämistä ja toimii kliinisenä asiantuntijana patologisten kuvien turvallisen käyttöympäristön rakentamisessa.
Lue lisää BIGPICTURE-hankkeesta
DECIDER-tutkimus- ja innovaatiohankeessa tavoitteena on kehittää munasarjasyövän diagnostiikkaa ja hoitoa. Hankkeessa kehitetään uusia diagnostisia työkaluja, joiden avulla voidaan tunnistaa paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa munasarjasyöpäpotilaat, joille nykyhoidot eivät toimi, hyödyntäen muun muassa kasvaimesta saatavaa genomitietoa ja kasvaimen solujen ja kudosarkkitehtuurin piirteitä tekoälypohjaisen kuva-analyysin menetelmin. Lisäksi näille potilaille pyritään löytämään tehokkaita, yksilöllisiä hoitomuotoja syöpäkasvaimesta mitatun tiedon perusteella.
Hankkeen tavoitteena on edistää genomitiedon hyödyntämistä poistamalla monia siihen nykyisellään liittyviä haasteita. Hankkeessa kehitetään tekoälyn avulla entistä tarkempia riskinarviointiin soveltuvia menetelmiä ja testataan niiden toimivuutta kansainvälisessä biopankkiverkostossa sekä yhteistyössä käytännön terveydenhuollon toimijoiden kanssa Suomessa HUSin alueella, Virossa ja Italiassa.
HUSin kanssa yhteistyössä toteutettavassa osiossa tullaan tarjoamaan joukolle rintasyöpädiagnoosin saaneita potilaita ja heidän lähisukulaisilleen mahdollisuutta saada hankkeessa kehitettäviin ennustetyökaluihin perustuvaa riskitietoa.
Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto, ja Suomesta siinä on mukana HUSin lisäksi HUSIn alaisuudessa toimiva Helsingin Biopankki, Aalto-yliopisto sekä tieteen tietotekniikan keskus CSC.
VoiCEs-hankkeen nimi Value of including the Children Experience for improving their rightS during hospitalization tarkoittaa vapaasti suomennettuna lasten oikeuksien toteutumista sairaalajakson aikana lasten itsensä kokemana.
2,5-vuotisen hankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten osallistumista lastensairaanhoidon laadun arviointiin ja parantamiseen. Hankkeessa kehitetään lapsille suunnattu PREMs-kysely (Patient-Reported Experience Measures), joka kuvaa lapsen omaa kokemusta hänen saamastaan hoidosta.
Kysely muodostetaan hankkeen toimijoiden ja lastensairaanhoidon asiantuntijoiden kesken delphi-menetelmällä. Kyselyn koostamisen tueksi myös lapsilta, heidän vanhemmiltaan ja lastensairaanhoidon ammattilaisilta kerätään kokemuksia lastensairaanhoidosta. Kysely testataan hankkeen lastensairaaloissa ja arvioidaan ennen laajempaa käyttöönottoa. Hankkeen aikana tavoitteena on kerätä noin 16 000 potilaspalautetta.
Anonymisoituja palautteita voidaan käyttää vertailutietona hankkeessa mukana olevien sairaaloiden toiminnan parantamiseen. Tulosten pohjalta tehdään lisäksi koulutus- ja opasmateriaalia lapsille, perheille ja työntekijöille, kuinka lapsen tarpeet ja kokemukset voidaan ottaa paremmin huomioon sairaalahoidon aikana. Valmistuttuaan kysely on otettavissa laajemminkin käyttöön lastensairaaloissa eri puolilla Eurooppaa.
Hankkeessa on mukana HUSin Uuden lastensairaalan lisäksi yhteistyökumppaneita Italiasta, Latviasta ja Alankomaista. Hanketta vetää pisalainen Scuola Superiore di Studi Universitari e Perfezionamento Sant'Anna.
2022
Nelivuotisen tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää koronavirusinfektion jälkeisten pitkäaikaisten oireiden taustalla olevia mekanismeja. Näitä selvitetään HUSin Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden poliklinikalla kohortti- ja rekisteritutkimusten, mekanististen tutkimusten sekä long covid -potilaiden interventio- ja seurantatutkimusten avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään omiikka-teknologiaa, jonka avulla tunnistetaan koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden kehitykseen johtavat altistavat tekijät ja biomarkkerit. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää niin HUSin potilaiden hoidossa kuin kansainvälisestikin.