Etusivu » HUS-tietoa » Uutishuone » HUSissa käynnistymässä koronaviruspotilaiden jälkiseuranta / Efteruppföljning av coronaviruspatienter inleds på HUS

HUSissa käynnistymässä koronaviruspotilaiden jälkiseuranta

Vaikeita keuhkomuutoksia saaneiden koronaviruspotilaiden toipumista arvioidaan keuhkolääkärin vastaanotolla. Tehohoidossa olleet kutsutaan teho-osaston jälkipoliklinikkakäynnille. Tutkimuksella selvitetään toipumista vaikeasta sairaudesta.
 

Tiedote 18.6.2020

​Iho- ja allergiasairaalan keuhkolääkäreiden vastaanotolla seurataan keuhkomuutosten paranemista

Kesäkuun puolivälistä lähtien Iho- ja allergiasairaalan allergiapoliklinikan keuhkolääkäreiden vastaanotoilla on tutkittu potilaita, joille koronavirus aiheutti keuhkokuumeen ja runsaat keuhkomuutokset. Ensimmäinen käynti vastaanotolle ajoittuu noin kolmen kuukauden päähän sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Lähetteellä toimivalla vastaanotolla tutkitaan ja seurataan pääkaupunkiseudun sairaaloissa hoidettuja koronaviruspotilaita.

Vastaanotolla tutkitaan, ovatko keuhkomuutokset parantuneet sekä radiologisesti että keuhkojen toimintakokein arvioituna. "Lisäksi haluamme kuulla, ovatko potilaiden oireet kokonaan parantuneet, onko heidän liikunta- ja toimintakykynsä palautunut ennen sairautta olevalle tasolle ja ovatko työelämässä olevat palanneet työhönsä", kertoo osastonylilääkäri Paula Kauppi.

Potilaat käyvät keuhkokuvassa sekä keuhkojen toimintakokeissa. Jos muutoksia on vielä kolmen kuukauden kohdalla tehtävissä tutkimuksissa, tilannetta arvioidaan tarkemmin muun muassa keuhkojen tietokonetomografialla. "Mikäli potilas tarvitsee pidempiaikaista jatkoseurantaa, ohjaamme hänet kotipaikkakunnan mukaiselle keuhkosairauksien poliklinikalle lähetteellä", sanoo Kauppi.

Tehohoidossa olleita potilaita kutsutaan tutkimukseen ja jälkipoliklinikkakäynneille

HUSissa on käynnistymässä tutkimus tehohoidossa olleiden potilaiden toipumisesta kriittisestä koronavirusinfektiosta. Tutkimukseen kutsutaan potilaita, jotka ovat olleet vaikean koronavirusinfektion vuoksi tehohoidossa. Heidän lisäkseen tutkimukseen kutsutaan verrokeiksi sairaalan vuodeosastolla hoidettuja potilaita sekä kotona koronaviruksen aiheuttaman taudin sairastaneita ihmisiä, joilla tartunta on todettu koronatestissä. Potilaiden tilasta pyritään saamaan tietoa kolme ja kuusi kuukautta sairaalahoidon jälkeen. Potilaat saavat kutsun tutkimukseen kirjeitse.

"Tarkoitus on kartoittaa laajasti tehohoidossa olleiden potilaiden toipumista vaikeasta sairaudesta. Tutkimuksessa otetaan suostumuksensa antaneilta potilailta verinäytteitä, mitataan keuhkojen toimintaa ja fyysistä suorituskykyä ja tehdään neuropsykologisia testejä, hajuaistin seulontatutkimus sekä osalle tutkittavista myös aivojen magneettikuvaus", kertoo erikoislääkäri Johanna Hästbacka.

Lisäksi kaikki tehohoidossa olleet koronapotilaat kutsutaan jälkipoliklinikkakäynnille. Teho-osaston jälkipoliklinikka yli viisi vuorokautta tehohoidossa olleille potilaille on ollut HUSissa toiminnassa jo kymmenen vuotta. Kertyneen tiedon pohjalta tiedetään, että tehohoitopotilailla on hoidon jälkeen parin kolmen kuukauden ajan paljon poikkeavaa uupumusta, keskittymisvaikeuksia ja mielialaongelmia.

"Koronaviruspotilaiden tehohoito on ollut poikkeuksellista; hoitoajat ovat olleet hyvin pitkiä ja potilaat äärimmäisen sairaita. Toipumisvaiheessa monilla on ollut voimakasta sekavuutta, painajaisia ja hallusinaatioita ja osalla tehohoito on näiden vuoksi pitkittynyt", kertoo Hästbacka. Monella koronaviruksen aiheuttaman taudin sairastaneella oireet ovat pitkittyneet ja aaltoilleet.

Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta on odotettavissa alkuvuodesta 2021. "Tällöin tiedämme enemmän taudista toipumisesta ja mahdollisista pysyvistä oireista", sanoo Hästbacka.


Efteruppföljning av coronaviruspatienter inleds på HUS

Återhämtningen hos coronaviruspatienter med svåra lungförändringar bedöms på lungläkarens mottagning. De som fått intensivvård kallas till intensivvårdsavdelningen för ett efterpoliklinik-besök. Med undersökningen utreds hur patienterna återhämtat sig efter en svår sjukdom. 

Lungläkarmottagningen på Hud- och allergisjukhuset följer upp hur lungförändringarna läks

Sedan mitten av juni har man på lungläkarmottagningarna vid Allergipolikliniken vid Hud- och allergisjukhuset undersökt patienter hos vilka coronaviruset orsakat lunginflammation och omfattande lungförändringar. Det första besöket på mottagningen sker cirka tre månader efter utskrivning från sjukhuset. På mottagningen, som fungerar med remiss, undersöker man och följer upp coronavirusviruspatienter som vårdats på sjukhusen i huvudstadsregionen. 

På mottagningen undersöks både radiologiskt och genom lungfunktionstest om lungförändringarna har läkt. "Dessutom vill vi höra om patienternas symtom har gått över helt, om deras rörelse- och funktionsförmåga har återställts till nivån före sjukdomen och om personer i arbetslivet har återvänt till sitt arbete", berättar avdelningsöverläkare Paula Kauppi

Patienterna deltar i lungröntgen samt lungfunktionstest. Om förändringar fortfarande kan konstateras i de undersökningar som görs efter tre månader, bedöms situationen noggrannare bland annat genom datortomografi av lungorna. "Om patienten behöver fortsatt uppföljning under en längre tid, styr vi patienten med remiss till lungpolikliniken på patientens hemort", säger Kauppi.

Patienter som fått intensivvård kallas till undersökning och efterpoliklinikbesök

Inom HUS inleds en undersökning om återhämtningen hos patienter som fått intensivvård på grund av en kritisk coronavirusinfektion. Till studien kallas patienter som fått intensivvård på grund av svår coronavirusinfektion. Utöver dem kallas som kontrollgrupp även patienter som vårdats på sjukhusets vårdavdelning samt personer som insjuknat i coronavirus hemma och som i coronavirustest konstaterats vara smittade. Strävan är att få information om patienternas tillstånd tre och sex månader efter sjukhusvården. Patienterna kallas till undersökningen per brev.

"Syftet är att kartlägga hur patienter som fått intensivvård återhämtar sig efter en svår sjukdom. Av de patienter som gett sitt samtycke till undersökningen tas blodprov, deras lungfunktion och fysiska prestationsförmåga mäts och det görs neuropsykologiska test, screening av luktsinnet och en del deltar i magnetundersökning av hjärnan ", berättar specialistläkare Johanna Hästbacka.

Dessutom kallas alla coronaviruspatienter som fått intensivvård till efterpoliklinikbesök. Intensivvårdsavdelningens efterpoliklinik för patienter som fått intensivvård i över fem dygn har varit verksam vid HUS redan i tio år. Utifrån den insamlade informationen är det känt att intensivvårdspatienter under ett par tre månader efter behandlingen har mycket avvikande utmattning, koncentrationssvårigheter och problem med sinnesstämningen. 

"Intensivvården av coronaviruspatienter har varit exceptionell; behandlingstiderna har varit mycket långa och patienterna extremt sjuka. Under återhämtningsskedet har många varit kraftigt förvirrade, haft mardrömmar och hallucinationer och för en del av patienterna har intensivvården dragit ut på tiden på grund av det", berättar Hästbacka. Hos många personer med coronavirus har symtomen varit långvariga och gått i vågor. 

De första resultaten av studien väntas i början av 2021. "Då vet vi mer om återhämtningen och eventuella bestående symtom", säger Hästbacka. 

Artikeln har uppdaterats med den svenskspråkiga versionen 23.6.2020. 

Tulosta
18.6.2020 12:42