Varhaislapsuuden lehmänmaitoallergia on yhteydessä alentuneeseen luuntiheyteen nuoruusiässä
Asiasanat:Tutkimus osoittaa, että imeväisiässä todettu lehmänmaitoallergia liittyy alentuneeseen luuntiheyteen nuoruusiässä, vaikka suurimmalla osalla lapsista allergia oli väistynyt ennen murrosikää. Alentunut luuntiheys voi lisätä murtumariskiä.
Sonja Piippo
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkäaikainen maidoton ruokavalio allergisilla lapsilla voi heikentää luuston terveyttä. Tutkimukset ovat keskittyneet lapsiin, joilla on aktiivinen lehmänmaitoallergia. Varhaislapsuuden maidottoman ruokavalion vaikutuksia nuoruusiän luustoon on tutkittu vähän. Tutkittua tietoa lehmänmaitoallergian vaikutuksesta kehon koostumukseen ei juurikaan ole ollut.
HUSin ja Helsingin yliopiston pitkäaikaistutkimuksessa tutkittiin 15–18-vuotiaita nuoria, joilla oli ollut varhaislapsuudessa maidoton ruokavalio, mutta joiden allergia oli pääsääntöisesti väistynyt ennen murrosikää. Nuoria, joilla oli ollut imeväisiässä lehmänmaitoallergia, verrattiin kahteen ryhmään: nuoriin, joiden epäilty imeväisiän lehmänmaitoallergia oli kumottu altistuskokeessa sekä samanikäisiin verrokkeihin. Tutkimuksessa arvioitiin nuorten luuston rakennetta ja kehon koostumusta sekä selvitettiin heidän murtumahistoriaansa.
Varhaislapsuuden lehmänmaitoallergialla vaikutusta luuston terveyteen
Lapsilla pienentynyt luuntiheys liittyy suurentuneeseen murtumariskiin. Pitkittäistutkimus osoitti luuntiheyden olevan matalampi imeväisikäisenä lehmänmaitoallergiaa sairastaneilla kuin verrokeilla sekä värttinä- että sääriluussa. Havaittu ero oli selvästi suurempi värttinäluussa, kuin sääriluussa. Tutkimuksessa ei havaittu murtumien lisääntymistä. Kehon koostumus ei eronnut ryhmien välillä.
”Havainnot viittaavat siihen, että varhaislapsuuden lehmänmaitoallergia ja maidoton ruokavalio voivat vaikuttaa luuston terveyteen pitkällä aikavälillä, myös allergian väistyttyä. Murtumariski, joka liittyy vähäiseen maidon käyttöön lapsena, ei välttämättä ole vielä ehtinyt ilmetä nuoruusikään mennessä. Vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan pidempää seurantaa”, kertoo erikoislääkäri Sonja Piippo Uudesta lastensairaalasta.
”Tutkimus osoittaa, että maidoton ruokavalio tulisi aloittaa vain varmistetussa lehmänmaitoallergiassa ja maitoallergian väistymistä tulisi arvioida säännöllisesti. Lisäksi maidon asteittaista palauttamista ruokavalioon tulisi tukea”, jatkaa Piippo.
Maidossa runsaasti luustolle tärkeitä ravintoaineita
Lehmänmaitoallergia on noin 0,3–4,9 prosentilla lapsista. Lehmänmaitoallergiaa hoidetaan maidottomalla ruokavaliolla, jota tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista lapsista noudattaa tarkasti. Lehmänmaitoallergia paranee 15–16 ikävuoteen mennessä 79–95 prosentilla lapsista. Tutkimusten mukaan lehmänmaitoallergisilla lapsilla kalsiumin saanti voi olla heikentynyttä.
Lehmänmaito sisältää energiaan suhteutettuna runsaasti luustolle tärkeitä ravintoaineita, kuten kalsiumia, D-vitamiinia ja proteiinia, verrattuna moniin muihin ruokaryhmiin. Riittävä kalsiumin saanti liittyy suurempaan luuntiheyteen lapsuudessa. Lapsuus ja nuoruus ovat kriittisiä aikoja luumassan kertymiselle, ja huippuluumassa saavutetaan 20 vuoden ikään mennessä. Huippuluumassa vaikuttaa merkittävästi osteoporoosiriskin aikuisena.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.