Uudet työkalut ja käytännöt helpottavat suomen ja ruotsin kielen käyttöä asiakas- ja potilastyössä

Hoitoon hakeutuminen ja omaan terveyteen liittyvien uutisten kuuleminen voivat olla hyvin jännittäviä tilanteita. Huolta lisää entisestään se, jos ei voi olla varma, saako hoitoa omalla äidinkielellään. Kielimuurilla on tutkitusti myös valtava vaikutus hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää lain mukaan olla saatavilla molemmilla kansalliskielillämme, suomeksi ja ruotsiksi, mutta todellisuudessa kielellisten oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen edellyttää paikoin edelleen kehittämistoimia. 

Asenne ratkaisee 

HUS-yhtymän sekä Itä- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueiden yhteisessä hankkeessa BoRa-projektet innovoidaan, pilotoidaan ja viedään käytäntöön uusia menetelmiä, joilla tuetaan, että jokaisella on nykyistä paremmin mahdollisuus saada hoitoa molemmilla kansalliskielillämme. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää sitä, että nykyisillä ja tulevilla sote-ammattilaisilla on myönteinen asenne, riittävät taidot ja työkaluja kaksikieliseen työskentelyyn. 

Yhtenä tehtävänä on rohkaista hoitohenkilökuntaa käyttämään asiakkaan äidinkieltä, vaikka sitä ei osaisikaan täydellisesti, ja tarjota matalan kynnyksen keinoja oppia lisää.  

Lisää oppia matalalla kynnyksellä  

Arkinen, potilaskohtaamisissa tarvittava kielitaito ei synny kielioppia pänttäämällä, vaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tämän havainnon pohjalta hankkeessa on pilotoitu useita erilaisia tapoja harjoitella hoitotyössä tarvittavaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kielisuihkussa opiskelijat ja työntekijät kiertävät rasteilla, joilla simuloidaan erilaisia hoitotilanteita harjoiteltavalla kielellä. 

Kielitukikollega-menetelmässä suomenkielinen ja ruotsinkielinen kollega muodostavat parin ja harjoittelevat yhdessä. Kieliä puhutaan vuorotellen, jolloin molemmilla on mahdollisuus olla sekä oppijana että rohkaisijana ja oman äidinkielensä mallina. 

BoRa-projektet-hankkeen järjestämissä kielitietoisissa työpajoissa työyhteisöjä ohjataan huomioimaan, minkälainen niiden kielimaisema on, mikä ohjaa kielen valintaa ja miten eri tavalla puhuttu kieli otetaan huomioon. Samalla pohditaan, miten kaksikielisessä yksikössä otetaan huomioon se, että kaikki kollegat eivät puhu sujuvasti molempia kansalliskieliä. Työyhteisöjen kaksikielisyys sekä arjen kielimaisema tukevat vieraamman kielen oppimista luonnollisella tavalla. Tätä potentiaalia ei kuitenkaan vielä tunnisteta tai hyödynnetä riittävästi työpaikoilla.

Opiskelijoille mahdollisuus kielitietoiseen harjoitteluun  

Myös opiskelijoiden kielen käytön tukemiseksi on luotu uudenlaisia malleja. Hankkeessa edistetään olemassa olevien monialaisten oppimisyksiköiden ja -moduulien valmiutta tarjota kielitietoista harjoittelua opiskelijoille. Lisäksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle on hankkeen myötä tuotu moduulimuotoinen harjoittelumalli, joka on keino lisätä kaksikielisiä harjoittelupaikkoja. Moduulimuotoinen harjoittelumalli on tulossa myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle. 

Opiskelu tapahtuu molemmilla kotimaisilla kielillä ja yksiköiden ohjaajat koulutetaan vahvistamaan opiskelijoiden kykyä huomioida potilaan kielen.