HUSiin lähes sadalle tutkimushankkeelle 11,4 miljoonaa euroa
Asiasanat:Vuonna 2025 HUS sai 11,4 miljoonan euron valtion rahoituksen 97 tutkimushankkeelle. Tänä vuonna rahoitusta saivat muun muassa MS-taudin ja ALS-taudin molekyylitason mekanismeja selvittävä tutkimus, odottavien äitien masennuksen hoitoa kehittävä hanke sekä lääkeaineiden yhteisvaikutuksia hyödyntävä tutkimus.
Maaliskuussa 2025 Etelä-Suomen yhteistyöalueen terveydentutkimuksen tutkimustoimikunta myönsi HUSille 11,4 miljoonaa euroa valtion tutkimusrahaa, joka jaettiin 97 tutkijalle erilaisiin tutkimushankkeisiin. Hankerahoituksen määrä vaihtelee 240 000 eurosta 15 000 euroon.
Sijoitus tutkimukseen on sijoitus potilaan parempaan hoitoon
Valtion rahoitus terveyden tutkimukselle on ratkaisevan tärkeää. Sen ansiosta yliopistosairaaloissa voidaan tehdä vaikuttavaa tutkimusta, joka kehittää hoitomenetelmiä, parantaa potilaiden elämänlaatua ja auttaa vähentämään kustannuksia. Tänä vuonna HUSissa valtion tutkimusrahoitusta (VTR) saivat muun muassa MS-taudin ja ALS-taudin molekyylitason mekanismeja selvittävä tutkimus, odottavien äitien masennuksen hoitoa kehittävä hanke sekä lääkeaineiden yhteisvaikutuksia hyödyntävä tutkimus.
Pitkäjänteiselle MS-taudin ja ALSin tutkimukselle rahoitusta
HUSissa ja Helsingin yliopistossa ylilääkärinä ja professorina työskentelevä Pentti Tienari selvittää tutkimusryhmänsä kanssa Epstein-Barr-viruksen roolia MS-taudissa sekä metabolisten ja immunologisten mekanismien yhteyttä ALS-taudin etenemiseen laajassa geneettisesti karakterisoidussa ALS-aineistossa.
Valtion tutkimusrahan merkitys pitkäjänteisille tutkimuksille on erittäin suuri. Valtion rahoitus mahdollistaa laboratoriohenkilöstön ja nuorempien tutkijoiden palkkaamisen, biopankkikulujen, laboratorioaineiden ja erilaisten laboratoriotutkimuspalveluiden kattamisen.
”Ilman jo pitkään jatkunutta valtion tutkimusrahoitusta, olisi ryhmän toimintaa uhannut epävarmuus ja hiipuminen vuosien varrella. Jatkuvuus on mahdollistanut näiden pitkäjänteisten ja merkittävien tutkimuslinjojen ylläpidon”, Tienari sanoo.
Tutkittua tietoa odottavien äitien masennuksen hoitoon
Masennus on yksi yleisimmistä odotusajan haasteista. Se heikentää äitien elämänlaatua ja lisää odottavien äitien terveydellisten sekä syntyvien lasten kehityksellisten ja terveydellisten haittojen vaaraa. Masennusoireilun yleisyyden vuoksi tarvitaan näyttöön pohjaavia helposti saavutettavissa olevia hoitomuotoja, joissa kynnys hakeutua hoitoon on matala, ja joiden piiriin pääsee nopeasti.
”Ilo Odottaa -tutkimuksessa selvitämme, voisiko äitien masennusoireilua vähentää kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaavan nettiterapian avulla jo odotusajan varhaisvaiheista lähtien”, HUSissa ja Helsingin yliopistossa tutkijana ja psykologian professorina työskentelevä Katri Räikkönen kertoo. Terapian tavoitteena on vahvistaa sekä odottavien äitien että heidän lastensa terveyttä ja hyvinvointia.
Tehokkaampia masennuslääkkeitä lääkkeiden yhteisvaikutuksia hyödyntämällä
Ylilääkäri ja kliinisen farmakologian professori Janne Backman johtaa hanketta, jossa kehitetään uusia tapoja parantaa masennuslääkkeiden tehoa ja käytettävyyttä.
"Tutkimme, miten lääkkeiden yhteisvaikutuksia voidaan hyödyntää masennuksen hoidossa", Backman kertoo.
Tutkimuksessa kehitetään menetelmiä, joilla lääkeainemetabolian estäjiä voidaan käyttää parantamaan suun kautta otettavien lääkkeiden, kuten esketamiinin, hyötyosuutta. Nykyisin esketamiinia käytetään hoitoresistentin masennuksen hoidossa vain suonensisäisesti tai nenäsumutteena sen nopean hajoamisen vuoksi.
"Pyrimme optimoimaan esketamiinin käyttöä suun kautta lääkeaineita muokkaavien CYP-entsyymien estäjien avulla, mikä voi tuoda kustannustehokkaita ja potilasystävällisiä ratkaisuja masennuksen hoitoon. Valtion tutkimusrahoitus mahdollistaa kliiniset tutkimukset ja tutkijakoulutuksen", Backman sanoo.