Helsingin ensihoidon lääkäriyksikkö 50 vuotta
Lääkäriambulanssi on kokenut huiman muutoksen viimeisen 50 vuoden aikana, kun talkooporukasta on siirrytty huippuunsa viritettyyn yksikköön, jonka jokainen vaihe ja työrooli on tarkkaan mietitty, ja jossa tehdään samalla lääketieteellistä tutkimusta.
Sydänambulanssi koostui sekalaisesta seurakunnasta: oli ambulanssin kuljettaja ja vapaaehtoisina kolme niin sanottua ”nuijaa” eli lääketieteen kandia, joista yksi toimi suunnistajana, toinen viestijänä ja kolmas tukikohdassa päivystäjänä. Lisäksi vapaaehtoiseen miehistöön kuului sairaanhoitaja. Varusteet saatiin osin maahantuojilta lainaan. Hälytyksen tultua haettiin anestesialääkäri Meilahden teholta. Kuva: Pekka Honkavaara
Vuonna 1971 tehtiin merkittävä toiminnallinen hyppy potilaan hoidossa sairaalan ulkopuolella, kun sairaankuljetuksesta siirryttiin ensihoitoon. Vakavasti sairastunutta tai loukkaantunutta potilasta ei enää pelkästään kuljetettu sairaalaan vaan lääkäri tuli sairaalasta potilaan luo antamaan ensihoitoa.
Sydäntautiliiton sydänambulanssi oli ensimmäinen lääkäriambulanssi ja se toimi Helsingissä Meilahdesta käsin maalis-elokuussa 1971 lahjoitusvaroin.
Lääkäriambulanssitoiminta lähti kunnolla käyntiin 1972, kun Paavo Nurmi lahjoitti Helsingille ensimmäisen täydellisesti varustellun lääkäriambulanssin. Samana vuonna syyskuussa alkoi myös palomiesten ensihoitajakoulutus.
Paavo Nurmi lahjoitti täydellisen ambulanssin varusteineen Helsingin kaupungille. Kuva: Pekka Honkavaara
Toiminta, välineet ja osaaminen kehittyvät
80-luku oli kehityksen vuosikymmen, jolloin lääkäriyksikön toiminta vakinaistettiin ja prosesseja tarkennettiin: lääkäriambulanssilla ei enää kuljetettu potilasta vaan pelkkä lääkäri, jolloin lääkäri vapautui nopeammin auttamaan seuraavaa avun tarvitsijaa. Tämän lisäksi lääkäriambulanssin hälyttäminen kuolemantapauksiin lopetettiin.
80-luvulla luotiin myös hälytysten kiireellisyysluokat A-D sekä tehtäväkoodit, jotka ovat edelleen käytössä. Lisäksi Hätäkeskuksen hälytysohjeita parannettiin ja luotiin riskinarviointilomake. Myös viestiyhteydet paranivat.
Vuonna 1992 Helsingin lääkäriambulanssin lääkärit irtisanoutuivat työriidan vuoksi. Uudet osaajat koulutettiin tehtäviinsä ja toiminnalle luotiin tukevampi kivijalka. Lääkäriambulanssin arvot määriteltiin, kehitettiin yhtenäiset hoitoketjut ja selkeät ohjeet. Lisäksi alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota osaamisen kehittämiseen.
Viimeisen päälle viilattua toimintaa
Ensihoito on tänä päivänä huippuunsa viritettyä tiimityötä. HUS vastaa ensihoidon järjestämisestä ja ensihoidon operatiivisesta johtamisesta Uudenmaan alueella. Sen yhteistyökumppani Helsingissä on A-C-tasoisissa tehtävissä Helsingin kaupungin pelastuslaitos, D-tason tehtävät hoitaa Medgoup Ensihoitopalvelu.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella työskentelee noin 70 päätoimista ensihoitajaa sekä noin 520 pelastaja-ensihoitajaa, jotka ovat saaneet pääkaupungin erityistarpeisiin suunnatun koulutuksen erilaisiin pelastuksen ja ensihoidon tehtäviin, minkä johdosta pelastusyksiköt toimivat tarvittaessa osana ensihoitopalvelua. Lääkäriyksikkö eli ensihoitolääkäri yhdessä lääkäriyksikön henkilöstön kanssa hoitaa korkeariskiset potilaat, minkä lisäksi päivystävä ensihoitolääkäri tukee kentällä toimivien ensihoitajien toimintaa konsultaatioiden kautta ja johtaa alueen ensihoitotoimintaa yhdessä päivystävän kenttäjohtajan kanssa.
Ensihoidon kiireellisten tehtävien määrät Helsingissä ovat lisääntyneet huomattavasti 2000-luvun alusta, jolloin tehtäviä oli noin 35 000 vuodessa. Vuonna 2021 A-C-luokan kiireellisiä ensihoitotehtäviä oli 64 000 vuodessa.
Lääkäriyksikössä tehdään myös paljon tutkimustyötä. Vuonna 2007 otettiin käyttöön Merlot Medi -tietojärjestelmä, mikä on mahdollistanut dataan pohjautuvan ensihoidon tutkimustyön.
Tänä päivänä käytössä oleva lääkäriyksikkö. Kuva: Katja Peräjoki
Teksti: Laura Arho
Kuvat: Pekka Honkavaara ja Katja Peräjoki