Aborttien ja syntyvyyden laskua selittää ennen kaikkea yhteiskunnalliset muutokset – ei ehkäisypolitiikka
Asiasanat:Nuorten naisten abortit ja synnytykset ovat vähentyneet Pohjoismaissa selvästi viimeisten 50 vuoden aikana, ja alle 25‑vuotiaana synnyttävien määrä on nykyisin alle kymmenesosa 1970‑luvun tasosta. Kehitys on ollut samansuuntaista kaikissa Pohjoismaissa, vaikka maiden ehkäisypolitiikat ja palveluratkaisut ovat eronneet toisistaan.
Pohjoismaissa on ollut toisistaan poikkeavia tapoja tukea raskauden ehkäisyä ja vähentää aborttien määrää. Uusi laaja pohjoismainen tutkimus osoittaa kuitenkin, että erilaisista kansallisista ratkaisuista huolimatta nuorten naisten abortti- ja synnytystilastot ovat kehittyneet hämmästyttävän samansuuntaisesti jo viiden vuosikymmenen ajan.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 15–24-vuotiaiden naisten abortti- ja syntyvyyslukuja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Islannissa vuosina 1974–2023. Aineisto perustui kansallisiin rekisteritietoihin sekä julkisiin asiakirjoihin, joissa kuvattiin muun muassa ehkäisypalvelujen saatavuutta, hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden määräämisoikeuksia ja korvausjärjestelmiä.
”Vaikka Pohjoismaat ovat edenneet ehkäisypolitiikassa eri tahtiin ja erilaisin ratkaisuin, nuorten naisten abortti‑ ja syntyvyyskehitys on ollut yllättävän yhdenmukaista”, sanoo tutkimuksen kirjoittajiin kuuluva professori Oskari Heikinheimo HUSista ja Helsingin yliopistosta.
Nuorten naisten lisääntymiskäyttäytyminen muuttui samanaikaisesti kaikissa Pohjoismaissa
Nuorten naisten synnytykset ovat vähentyneet dramaattisesti kaikissa Pohjoismaissa. Alle 25-vuotiaiden naisten synnytykset ovat nykyisin alle kymmenesosa siitä, mitä se oli 1970-luvulla. Aborttien määrä alkoi laskea vasta 2010-luvun jälkeen – samanaikaisesti kaikissa maissa, riippumatta kansallisista ehkäisykäytännöistä.
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että nuorten naisten lisääntymiskäyttäytymisen muutos selittyy ensisijaisesti laajoilla yhteiskunnallisilla ja kulttuurisilla tekijöillä, kuten koulutustason nousulla, perhesuunnittelun ihanteiden muutoksella ja nuoruuden pidentymisellä.
”Pohjoismaiden esimerkki osoittaa, että yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset voivat olla terveyspoliittisia toimenpiteitä voimakkaampia tekijöitä nuorten elämässä ja valinnoissa”, Heikinheimo toteaa.
Lisätiedot
Oskari Heikinheimo, professori, ylilääkäri, Helsingin yliopisto ja HUS
oskari.heikinheimo@hus.fi
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.
Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.