Raskaus ja parvorokko

Parvorokko eli Erythema infectiosum (’Fifth disease’) on ihmisen parvoviruksen aiheuttama virusinfektio. Raskaudenaikainen parvovirusinfektio voi levitä sikiöön ja infektoida sikiön punasolujen esiasteet. Parvorokon hoitoon ei ole lääkettä.

  • Alkuraskauden tartunta voi johtaa keskenmenoon, mutta parvoviruksen ei ole todettu aiheuttavan epämuodostumia. Sikiön infektoituminen voi aiheuttaa anemiaa ja maksan ja sydänlihaksen tulehdusta, joista voi seurata sikiön kudosten turvotus (hydrops).
  • Suurin riski sikiön kannalta saada oireinen infektio ajoittuu raskauden alkupuoliskolle ja aina 24 raskausviikolle saakka.  Sikiö voi myös parantua itsestään.
  • Äidin mahdollinen tartunta selvitetään vasta-ainemäärityksellä verikokeen avulla, joka yleensä toistetaan muutaman viikon kuluttua.
  • Kolmannen raskauskolmanneksen aikainen infektio johtaa harvoin ongelmiin. 

 

Oireet ja hoito

Parvovirus leviää pisaratartuntana, ja sen itämisaika on noin 7 vuorokautta (6 – 16 vrk).
 
Tyypillisiin oireisiin kuuluu poskien punoitus, ihottuma raajoilla ja vartalolla sekä niveloireet. Puolella sairastuneista parvorokko on oireeton. Parvorokon tarttuvuus on ohi ihottuman puhjetessa.
 
Jos äiti on sairastanut parvorokkoinfektion alku- tai keskiraskaudessa, sikiön vointia tarkkaillaan ultraäänitutkimuksilla 12 viikon ajan tartunnasta. Tällöin seurataan mahdolliseen anemiaan liittyviä muutoksia kuten turvotuksen kehittymistä. Tarvittaessa voidaan tutkia sikiön infektoituminen lapsivesinäytteestä. Tartunnan saaneen sikiön napasuonesta voidaan määrittää hemoglobiini, ja jos se on alhainen, voidaan harkita punasolusiirtoa.
 
 
Ennaltaehkäisy
 
Riskiryhmään kuuluvat lasten kanssa työskentelevät raskaana olevat (päiväkotien ja koulujen henkilökunta), jotka eivät ole itse sairastaneet parvorokkoa. Aikaisempi sairastaminen voidaan sulkea pois tai varmistaa verikokeen avulla. Jos äiti ei ole sairastanut parvorokkoa, työtehtävien vaihto epidemian ajaksi on perusteltua tai jos tämä ei onnistu, määräaikainen erityisäitiysloma on myös mahdollinen.
 
Parvovirus aiheuttaa usein pieniä epidemioita ja on tyypillinen lapsilla ja nuorilla. On arvioitu, että noin 60 prosenttia suomalaisista on sairastanut parvorokon lapsena. Uusintainfektion saaminen on erittäin epätodennäköistä.