Sivun sisältö
Rintasyövän leikkaushoidon päämääränä on poistaa kasvain rinnan alueelta ja mahdolliset etäpesäkkeet kainalosta ja siten minimoida kasvaimen uusiutumisriski rinnan ja kainalon alueella. Toinen tärkeä tavoite on mahdollisimman hyvä elämänlaatu syövän hoidon jälkeen.
Noin 60% rintasyöpätapauksista voidaan hoitaa rintaa säästävällä leikkauksella. Uusiutumisriskin vähentämiseksi säästävään rintasyöpäleikkaukseen yhdistetään lähes aina rinnan sädehoito. Syövän uusiutuminen rinnassa säästävän leikkauksen ja sädehoidon jälkeen on harvinaista.
Noin 40% potilaista tarvitsee kuitenkin koko rinnan poiston, koska kasvaimen koko rinnan kokoon nähden on liian suuri säästävää leikkausta ajatellen. Tällöin säästävän leikkauksen lopputuloksena olisi elämänlaatua huonontava rinnan epämuotoisuus tai kasvainta ei kerta kaikkiaan saataisi poistettua rintaa säästäen.
Rintarekonstruktiot
Uusi rinta voidaan rakentaa eli rekonstruoida syöpähoitojen jälkeen tai usein jo syöpäleikkauksen yhteydessä. Rinta rekonstruoidaan käyttämällä potilaan omaa, vatsasta, reidestä tai selästä otettua kudosta tai silikoni-implanttia tai oman kudoksen ja silikoni-implantin yhdistelmää. Rekonstruktiomenetelmä valitaan yksilöllisesti potilaan yleisen terveydentilan, vartalonmallin, toiveiden, ammatin ja harrastusten perusteella. Rintarekonstruktio on pelkkää syöpäleikkausta huomattavasti suurempi leikkaus ja siihen liittyy usein haavanparanemisongelmia. Siksi rintarekonstruktiopotilaan tulee olla toimenpiteeseen motivoitunut ja hänellä tulee olla hyvä yleinen terveydentila.
Syövän levinneisyyden selvittäminen
Rintasyöpä leviää yleensä ensimmäisenä saman puolen kainalon imusolmukkeisiin. Kainalon imusolmukkeiden tila selvitetään alustavasti ultraäänitutkimuksessa, jolloin epäilyttävistä imusolmukkeista otetaan neulanäyte. Mikäli neulanäyte vahvistaa kainalon etäpesäke-epäilyn, kainalorasva imusolmukkeineen poistetaan rintasyöpäleikkauksen yhteydessä. Etäpesäkkeiden huolellinen poisto kainalosta ehkäisee tehokkaasti syövän uusiutumisen kainalon alueella ja parantaa eloonjäämisennustetta.
Mikäli kainalosta ei ole löytynyt rintasyövän etäpesäkettä, selvitetään kainalon imusolmukkeiden tila leikkauksen yhteydessä tehtävällä vartijasolmuketutkimuksella. Vartijaimusolmuke on ensimmäinen imusolmuke, johon imuneste ja sen mukana mahdolliset syöpäsolut tulevat suoraan kasvaimesta. Vartijasolmukkeet voidaan löytää pistämällä rintaan merkkiainetta, joka kulkeutuu imuteitä pitkin vartijasolmukkeeseen.
Patologi tutkii kainalosta poistetut vartijasolmukkeet alustavasti leikkauksen aikana ja vielä perusteellisemmin leikkauksen jälkeen. Jos vartijasolmuke on terve, ei kainalosta tarvitse poistaa muita imusolmukkeita. Jos vartijasolmukkeessa todetaan syövän etäpesäke, kainalon rasva ja imusolmukkeet poistetaan useimmiten. Poistosta voidaan myös luopua, mikäli arvioidaan, että etäpesäkkeet muissa kainalon imusolmukkeissa ovat erittäin epätodennäköisiä.
Kainalorasvan ja imusolmukkeiden poiston seurauksena useilla potilailla on pitkäaikaisia tai pysyviäkin oireita kainalossa ja olkavarren alueella. Olkavarren turvotusta esiintyy noin 20% potilaista, joiden kainalorasva imusolmukkeineen on poistettu. Tuntohäiriöitä, kuten tunnottomuutta, turvotuksen tunnetta, pistelyä ja puutumista on jopa 80% potilailla. Kainalon tyhjennyksen seurauksena voi olla myös kroonisia kipuja.
Turvotusta, kipuja ja tuntohäiriöitä voi olla myös vaikka kainalosta on poistettu pelkästään vartijasolmuke/solmukkeet. Oireet ovat kuitenkin selvästi harvinaisempia ja usein myös lievempiä verrattuna kainalon tyhjennyksen jälkeisiin oireisiin.