Tyttöjen silpomisen seurauksia voidaan korjata
Vuosittain miljoonat tyttöjen sukuelimet silvotaan. Seurauksia voidaan korjata, mutta vain harva tietää tästä mahdollisuudesta.
Plastiikkakirurgi Sinikka Suominen rohkaisee naisia hakemaan apua ja tutustumaan vaihtoehtoihin jo aikaisessa vaiheessa.
Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietetään aina helmikuussa. Terveydenhuollossa FGM eli female genital mutilation tarkoittaa kaikkia ilman lääketieteellistä syytä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisen sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen.
Suomessa aikuisista somalinaisista noin 90 prosentille on tehty silpominen heidän kotimaassaan. Ensiarvoisen tärkeää onkin tiedottaminen perinteen haitallisuudesta sekä keskustelun ylläpito sen ennaltaehkäisynä.
Korjausleikkaus on mahdollinen
Usein silpomisen kohteeksi joutuneet naiset joudutaan ainakin avaamaan pienellä gynekologin tekemällä toimenpiteellä mutta myös plastiikkakirurginen korjaus on mahdollista.
”Myös klitoriksen korjausleikkaus on mahdollinen: klitorista ei pystytä silpomisessa kokonaan poistamaan, vaan yleensä vain huippu ja häpyhuulet on poistettu. Klitorista voidaan nostaa uudelleen esiin leikkauksella. Arpia voidaan myös poistaa, helpottaa kipuja ja jopa tuoda uudenlaisia seksuaalisen mielihyvän tuntemuksia. Tämä ei kuitenkaan ole suurin syy leikkaukseen hakeutumiseen, eikä sitä yleensä mainosteta. Mutta kipuihin, kystiin ja muihin vaivoihin tämä voi tuoda helpotusta”, kertoo plastiikkakirurgian ylilääkäri Sinikka Suominen.
Korjausleikkaus on monille naisille myös itsetunto- ja ihmisoikeuskysymys. Korjausleikkaukset ovat Suomessa melko uusi asia, niitä on tehty vasta muutamia, joista kaikki HUSin plastiikkakirurgialla.
”Esimerkiksi Ranskassa tällaisia leikkauksia on tehty jo tuhansia, ja sinänsä tämän tyyppisiä leikkauksia tehdään plastiikkakirurgiassa muutenkin”, Suominen sanoo.
Jopa noin puolet naisista on voinut saada leikkauksen jälkeen myös orgasmin ensimmäistä kertaa elämässään.
Vääriä uskomuksia
Silpomisen jälkeinen avausleikkaus on tavallisempi, paikallispuudutuksessa tehtävä toimenpide, jonka tekee gynekologi.
”Näitä tehdään jo Suomessakin jonkin verran, mutta olisi tärkeää, että naiset hakeutuisivat näihin ajoissa, nuoret naiset jo seksuaalielämän alkaessa eikä vasta esimerkiksi synnytyksen yhteydessä”, Suominen sanoo.
Avausleikkaukseen pitäisi olla hyvin pieni kynnys mennä, mutta asiasta on naisten keskuudessa myös vääriä uskomuksia eikä riittävästi tietoa.
Myös korjausleikkaukseen voi Suomessa päästä oman terveysaseman tai gynekologin lähetteellä. Toki leikkauksessa on aina riski, ja siitä toipuminen kestää muutaman viikon.
Tietoa tarvitaan
Kiinnostus korjausleikkausta kohtaan on ollut todella suurta kohderyhmässä, ja sana on nyt levinnyt ainakin somalinaisten keskuudessa. Nyt toivotaan, että myös muut maahanmuuttajat saisivat tietoa tästä mahdollisuudesta.
”Olemme mahdollisesti järjestämässä jälleen infotilaisuutta tästä keväällä ja toki perusterveydenhuoltoon pitäisi saada tästä tietoa, koska sielläkään eivät kaikki tiedä mahdollisuuksista. Monet näistä naisista eivät ole voineet kuvitellakaan, että tällaista voidaan tehdä”, Suominen kertoo.
Tutustu aiheeseen:
- Aja Daffeh joutui neljävuotiaana silpomisen uhriksi. Nyt hän otti rohkean askeleen tulla kokonaiseksi sukuelinten korjausleikkauksen myötä. Katso kuusiosainen tv-sarja Yle Areenassa.
- Terveydenhuollon ammattilaisen kannattaa ottaa rohkeasti asia puheeksi. Lue lisää artikkelista Silpomisesta pitää uskaltaa puhua.
Teksti on muokattu alun perin Husarissa 2/2020 julkaistusta artikkelista.