Pitkäaikaissairaiden nuorten hoitotasapaino säilyy hyvin siirryttäessä aikuispuolelle
Asiasanat:Vasta valmistunut tutkimus osoittaa, että pitkäaikaissairaiden nuorten siirtyminen lasten erikoissairaanhoidosta aikuisten palveluihin sujuu suurella osalla hyvin. Erityisesti myönteiset hoitokokemukset ja huolellisesti suunniteltu siirtymäprosessi tukevat hoitotasapainon säilymistä. Psyykkisellä hyvinvoinnilla on aiemmin tiedettyä merkittävämpi rooli siirtymävaiheessa.
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät Uudessa lastensairaalassa hoidossa tai seurannassa olleiden pitkäaikaissairaiden nuorten hoitotasapainon muutoksia siirryttäessä lastensairaalasta hoitoon aikuispuolelle. Lisäksi tarkasteltiin, miten hoitotasapaino ja nuoren mielenterveyden häiriö perussairauden lisäksi liittyi elämänlaatuun ja hoitokokemuksiin ennen siirtymistä ja sen jälkeen.
Tutkimukseen osallistui 253 nuorta, joista 199 vastasi kyselyyn vuoden ja 172 kahden vuoden kuluttua siirrosta. Osallistujien keski-iät olivat 17, 18 ja 20 vuotta. Hoitotasapaino voitiin määrittää 99 prosentille nuorista ennen siirtoa ja yli 80 prosentille vuoden ja kahden vuoden kuluttua siirtymisestä. Hoitotasapaino luokiteltiin joko hyväksi, kohtalaiseksi tai huonoksi. Psykiatriset diagnoosit saatiin potilastiedoista.
”Suurimmalla osalla nuorista hoitotasapaino pysyi vakaana siirtymävaiheen aikana”, kertoo erikoislääkäri Mira Kallio Lasten ja nuorten sairauksista.
Psyykkisellä sairaudella oli yhteys huonompaan hoitotasapainoon
Tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä eroja nuorten terveyteen liittyvässä elämänlaadussa tai hoitokokemusten kokonaispisteissä sen mukaan, oliko heidän pitkäaikaissairautensa hyvässä, kohtalaisessa vai huonossa hoitotasapainossa. Sen sijaan nuorilla, joilla oli psyykkinen sairaus, hoitotasapaino oli heikompi ja terveyteen liittyvä elämänlaatu alhaisempi sekä ennen siirtymistä että sen jälkeen. Tutkimus nostaakin esiin psyykkisen hyvinvoinnin aiempaa merkittävämmän roolin siirtymävaiheessa.
”Lisätutkimusta tarvitaan sen selvittämiseksi, miten pitkäaikaissairaita nuoria ja nuoria aikuisia, joilla on lisäksi psyykkinen sairaus, voidaan tukea paremmin siirtymävaiheen aikana tässä tutkimuksessa havaittujen erojen vähentämiseksi”, Kallio sanoo.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.
Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi