Leikkaushoito on kustannustehokas vaihtoehto olkavarren murtumissa
Asiasanat:Suomalainen satunnaistettu tutkimus osoittaa, että olkavarren murtuman leikkaushoito tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin hoito ortoosilla eli ulkoisella tukisiteellä.
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkijat Cyrill Suter, Lasse Rämö ja Thomas Ibounig tarkastelivat The Journal of Bone & Joint Surgery -lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissaan olkavarren murtumien leikkaus- ja ortoosihoitojen kustannusvaikuttavuutta sekä yhteiskunnan että terveydenhuollon näkökulmasta.
Olkavarren murtumat ovat yleisiä erityisesti työikäisillä aikuisilla. Vamma voi johtaa pitkittyneeseen työpoissaoloon ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.
”Aiemmissa tutkimuksissa leikkaushoidon ja ortoosihoidon on todettu tuottavan keskimäärin samankaltaisen toiminnallisen lopputuloksen, mutta hoitomuotojen kustannusvaikuttavuudesta ei ole ollut riittävästi tietoa”, kertoo yksi tutkimusartikkelin pääkirjoittajista, erikoistuva lääkäri Cyrill Suter HUSista.
Nyt julkaistu taloudellinen arvio perustuu suomalaiseen, kahdessa yliopistosairaalassa toteutettuun satunnaistettuun FISH-tutkimukseen (Finnish Shaft of the Humerus). Tutkimusartikkeli on julkaistu The Journal of Bone & Joint Surgery -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 82 aikuispotilasta HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta ja Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Potilailla oli olkavarren murtuma, ja heidät satunnaistettiin joko leikkaushoitoon tai toiminnalliseen ortoosihoitoon, ja heitä seurattiin kahden vuoden ajan.
Yhteiskunnan näkökulmasta leikkaushoito tulee edullisemmaksi
”Tarkastelimme kustannusvaikuttavuutta sekä yhteiskunnan että terveydenhuollon näkökulmasta. Yhteiskunnallisessa tarkastelussa huomioitiin myös työpoissaoloista aiheutuvat kustannukset. Tällöin leikkaushoito osoittautui sekä vaikuttavammaksi että kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi”, sanoo tutkija, erikoislääkäri Thomas Ibounig.
Keskimääräinen kokonaiskustannus potilasta kohden oli leikkausryhmässä 23 680 euroa ja ortoosiryhmässä 30 389 euroa. Terveyshyötyä mitattiin mm. QALY-yksiköillä (Quality-Adjusted Life Year), eli laadulla painotetuilla elinvuosilla. Kahden vuoden seurannassa niitä kertyi leikkausryhmän potilaille hieman enemmän.
Päätöksenteossa huomioitava potilaan elämäntilanne ja hoidon laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset
Kun tarkastelu rajattiin pelkkiin suoriin terveydenhuollon kustannuksiin, tilanne muuttui: ortoosihoito oli edullisempi ja siten kustannusvaikuttavampi vaihtoehto.
Tutkijoiden mukaan tulokset korostavat näkökulman merkitystä hoitomuotojen arvioinnissa.
”Jos huomioidaan myös työkyvyn palautuminen ja siitä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset, leikkaushoito on perusteltu vaihtoehto erityisesti työikäisille potilaille”, Suter sanoo.
Toiminnallinen ortoosihoito on silti varteenotettava ja taloudellisesti järkevä ratkaisu potilaille, joiden työstä poissaolo ei aiheuta merkittäviä kustannuksia tai joiden yksilölliset tekijät puoltavat konservatiivista hoitoa.
HUSin ortopedian ja traumatologian ylilääkäri Lasse Rämö pitää tutkimusta merkittävänä: ”Tulokset tukevat jaettua päätöksentekoa, jossa huomioidaan sekä potilaan elämäntilanne että hoidon laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset.”
Lue lisää ortopedian tutkimuksistamme
Yleinen olkapään leikkaus ei tuo hyötyä potilaalle
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.
Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.