Lapsen heikko suunterveys liittyy kohonneeseen kaltoinkohteluriskiin
Asiasanat:Lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys, osoittaa tuore väitöstutkimus. Potilaiden varhainen tunnistaminen on tärkeää ja ammattilaisten koulutusta tarvitaan lisää.
Erikoishammaslääkäri Heikki Alapulli osoitti väitöstutkimuksessaan, että lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys. Heikko suunterveys voi toimia varhaisena signaalina lapsen haavoittuvasta tilanteesta. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli riskissä olevien lasten tunnistamisessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin yhteyttä kahdesta näkökulmasta. Sikiöaikana buprenorfiinille eli pitkävaikutteiselle opioidille altistuneiden, korkean kaltoinkohteluriskin lasten suunterveys oli kolmevuotiaana heikompi kuin verrokeilla. Näiden lasten vanhemmat osallistuivat harvemmin hampaiden harjaukseen, ja perheiden suunterveyspalveluiden käyttö oli vähäisempää kuin verrokkiryhmässä.
Nukutuksessa tehtävät hammastoimenpiteet lisääntyneet
Toisessa osatutkimuksessa tutkittiin nukutushammashoidossa olleiden lasten kaltoinkohteluriskiä BCAP-mittarilla. BCAP (Brief Child Abuse Potential) on mittari, jonka tarkoituksena on arvioida lapsen kaltoinkohtelun riskioloja ja perheen vointia. Kyselyn tulos ylitti 21 prosentilla vanhemmista riskirajan. Osuus oli merkittävästi suurempi kuin aikaisemmissa kotimaisissa tutkimuksissa havaittu.
“Erikoissairaanhoitoon on tullut viimeisen viiden vuoden aikana enenevissä määrin hoitoon terveitä lapsia, joiden hammashoito vaatii nukutusta. Esimerkiksi vuonna 2025 HUSissa tehtiin yli 2600 hammashoitotoimenpidettä yleisanestesiassa lapsille. Suurin osa näistä lapsista on alle kouluikäisiä ja heillä on muun muassa hammasperäisiä infektioita”, kertoo Uudessa lastensairaalassa työskentelevä Heikki Alapulli.
Ammattilaiset kohtaavat riskilapsia – valmius auttaa ei ole riittävä
Suun terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään lapsia, joilla on kohonnut riski tulla kaltoinkohdelluksi. Tutkimus osoitti, että koulutus ja toimintakäytännöt eivät aina mahdollista varhaista puuttumista. Vain neljäsosa ammattilaisista oli saanut lapsen kaltoinkohtelun tunnistamiseen liittyvää koulutusta perusopinnoissaan, ja lisäkoulutusta aiheesta ilmoitti saaneensa kolmasosa vastaajista.
Vastaajista 43 prosenttia oli joskus epäillyt työssään kaltoinkohtelua, mutta vain puolet vastaajista oli tehnyt lakisääteisen lastensuojeluilmoituksen. Fyysisen pahoinpitelyn epäilyistä ainoastaan 12 prosenttia johti lainmukaiseen ilmoitukseen poliisille ja lastensuojeluun.
”Suun terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Suunterveyden ongelmat voivat paljastaa laajempia perheen haasteita, ja varhainen havainto voi käynnistää oikea-aikaisen tuen”, toteaa Alapulli.
”Jotta riskilapset tunnistettaisiin tehokkaammin, tarvitaan kaltoinkohtelun tunnistamiseen liittyvän koulutuksen vahvistamista sekä perus- että täydennyskoulutuksessa”, Alapulli jatkaa.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.
Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.