Siirry pääsisältöön

Mitä mieltä olet HUS.fi-verkkosivustosta?

Vastaa lyhyeen kyselyyn ja kerro meille, miten sivusto toimii sinun mielestäsi. 

Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin.

Kiitos ajastasi!

Tästä kyselyyn. 

Mediatiedote Julkaistu 10.6.2026 08.21

Äärimmäinen liikunta ja liikkumattomuus lisäävät nuorten aivoinfarktiriskiä

Asiasanat:

Fyysisen aktiivisuuden molemmat ääripäät, sekä vähäinen liikkuminen että erittäin raskas liikunta ovat yhteydessä nuorten aikuisten kohonneeseen aivoinfarktin riskiin. HUSin johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa ilmiö havaittiin potilailla, joiden aivoinfarktin taustalta ei löytynyt selittävää tekijää.

Hymyilevä lääkäri vihreässä mikrokuitutyöasussa ulkona.
Päätutkija, lääketieteen kandidaatti Shakar Kutal. Kuva: Samu Takala /HUS

Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit ovat tutkimusten perusteella yleistyneet viime vuosikymmenten aikana. Syy ilmaantuvuuden kasvuun on pääosin tuntematon. Ilmiö korostuu etenkin niillä nuorilla potilailla, joilla aivoinfarktin syy jää laajasta diagnostiikasta huolimatta avoimeksi eli salasyntyiseksi. 

Kansainvälisestä SECRETO-tutkimuksesta tähän osatutkimukseen osallistui 533 iältään 18–49-vuotiasta henkilöä, jotka olivat hiljattain sairastaneet salasyntyisen aivoinfarktin, sekä 533 samanikäistä ja -sukupuolista verrokkia. Tutkittavia rekrytoitiin 19 sairaalassa eri puolilla Eurooppaa. Haastattelujen avulla kerättiin laajasti tietoa osallistujien perussairauksista, elämäntavoista ja sukutaustasta. 

Fyysisen aktiivisuuden molemmat ääripäät ovat yhteydessä kohonneeseen riskiin

Aktiivisuutta mitattiin kansainvälisellä validoidulla kyselyllä, jossa tutkittavat arvioivat keskimääräistä viikoittaista fyysistä aktiivisuuttaan sairastumista edeltävän vuoden aikana. 

Tulokset paljastivat, että fyysisen aktiivisuuden molemmat ääripäät olivat yhteydessä kohonneeseen aivoinfarktiriskiin. Yhteys oli selvin nuorilla henkilöillä, joilla infarktin syy jäi muuten tuntemattomaksi ja joilla ei todettu merkittävää oikovirtausta sydämen soikean aukon (PFO) kautta. 

Matala fyysinen aktiivisuus on todennäköisesti monien tunnettujen mekanismien kautta vaikuttava riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintavoilla.  

”Tuloksemme viittaavat siihen, että aivoinfarktiriski ei liity pelkästään vähäiseen liikuntaan, vaan myös erittäin kuormittava fyysinen rasitus voi toimia laukaisevana tekijänä. Yksi mahdollinen selitys on, että poikkeuksellisen raskas liikunta altistaa ohimeneville sydämen rytmihäiriöille tai muille fysiologisille muutoksille, jotka voivat lisätä tukosriskiä”, sanoo päätutkija, lääketieteen kandidaatti Shakar Kutal

Nuorena sairastetun aivoinfarktin vaikutukset ovat pitkäaikaisia 

Nuorena sairastettu aivoinfarkti voi heijastua opiskelu- ja työkykyyn, perhearkeen sekä yleiseen toimintakykyyn vuosikymmenien ajan. Vaikutukset elämään ovat tässä ikäryhmässä usein vielä dramaattisemmat kuin iäkkäämmillä potilailla. 

Tutkijat korostavat, että jatkossa on selvitettävä tarkemmin nimenomaan erittäin korkean fyysisen aktiivisuuden ja aivoinfarktiriskin välisiä taustamekanismeja. Yhteiskunnallisesti on tärkeää löytää uusia keinoja nuorten aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn ja edistää alan tutkimusta. 

Tutkimus on julkaistu European Journal of Neurology -tiedelehdessä. Se on osa HUSin neurologian johtamaa kansainvälistä SECRETO-monikeskustutkimusta (Searching for Explanations for Cryptogenic Stroke in the Young: Revealing the Etiology, Triggers, and Outcome), joka selvittää nuorten aikuisten salasyntyisten aivoinfarktien syitä ja taustatekijöitä. 

Tutkimusartikkeli:

Association Between Physical Activity and Cryptogenic Ischemic Stroke in Young Adults: A Case–Control Study - Kutal - 2026 - European Journal of Neurology - Wiley Online Library

 

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.

Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.

Palaute

Löysitkö etsimäsi?

Kiitos palautteesta!

Kiitos palautteestasi!

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.

Kirjoita tähän verkkosivustoa koskeva palautteesi.

Ethän kirjoita tähän henkilökohtaisia tietojasi. Huomioithan, että emme vastaa tämän lomakkeen kautta jätettyihin palautteisiin. Muuta kuin verkkosivustoa koskevaa palautetta voit antaa palautesivullamme.