Keksintö- ja patenttiasiat
Keksintö voi olla tuote, laite, menetelmä tai myös jonkin ennestään tunnetun uusi käyttömuoto.
Keksijälle voidaan hakemuksesta myöntää patentti eli määräaikainen yksinoikeus valmistaa ja kaupata ammattimaisesti keksimäänsä tuotetta tai soveltaa keksimäänsä menetelmää.
Keksinnöllä tarkoitetaan uutta ja käyttökelpoista ratkaisua tiettyyn ongelmaan. Keksintö voi olla tuote, laite, menetelmä tai myös jonkin ennestään tunnetun uusi käyttömuoto. Patentti on määräaikainen yksinoikeus valmistaa ja kaupata ammattimaisesti keksimäänsä tuotetta tai soveltaa keksimäänsä menetelmää. Ollakseen patentoitavissa keksinnön täytyy olla uusi, keksinnöllinen ja teollisesti hyödynnettävissä.
Työsuhteessa tehtyjä keksintöjä sääntelevät laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967) sekä asetus oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (527/1988). Työsuhdekeksintölakia sovelletaan Suomessa patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin.
Työnantajan ja keksijän oikeudet riippuvat siitä, missä yhteydessä työtehtävään keksintö on syntynyt.
Voit tehdä työsuhdenkeksinnön ollessasi työntekijänä tai tutkijana HUSissa. Jos olet kaksoisvirkalainen eli sinulla on HUSin palvelussuhteen lisäksi palvelussuhde myös Helsingin yliopistossa tai muussa yliopistossa tai korkeakoulussa, tekemääsi keksintöön sovelletaan lakia oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (369/2006). HUSin osalta keksintöösi sovelletaan lakia oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin.
Ulkopuolisella rahoituksella ja/tai tilaustutkimuksessa syntyneiden keksintöjen ja tutkimustulosten omistusoikeudesta on voitu sopia edellä mainitusta poikkeavasti. Tavanomaista on, että tilaustutkimuksen rahoittaja myös omistaa tulokset. Tässä on kuitenkin huomattava, että sopimus, joka rajoittaa HUSin oikeutta työsuhdekeksintölain perusteella, ei ole HUSia sitova, ellei HUS ole sopimuksen osapuolena.
Epäselvyyksien välttämiseksi on tutkimustulosten omistuksesta, käytöstä ja mahdollisesta hyödyntämisen tulonjaosta sovittava jo ennen tutkimuksen aloittamista tutkimussopimuksessa.
Keksinnön tehtyäsi olet velvollinen viipymättä jättämään keksinnöstä kirjallisen ilmoituksen HUSille.
Jos HUSin olet myös toisen tai useamman työnantajan palveluksessa, sinun on tehtävä keksintöilmoitukset kaikille työnantajillesi.
Jos HUS haluaa saada työsuhdekeksintölain mukaisen oikeuden keksintöön, ilmoittaa se viimeistään neljän kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut kirjallisen keksintöilmoituksesi, että HUS ottaa itselleen tietyn oikeuden keksintöön. Jos HUS ilmoittaa, ettei se aio siirtää oikeuksia itselleen tai jättää edellä mainitun ilmoituksen tekemättä määräajassa (4 kk) sinulle, kuuluvat oikeudet keksintöön kokonaan sinulle.
Ennen kuin neljä kuukautta on kulunut ilmoituksesi vastaanottamisesta, et saa ilman HUSin kirjallista suostumusta määrätä ilmoituksessa tarkoitetusta keksinnöstä tai ilmaista ulkopuoliselle mitään sitä koskevaa siten, että siitä voisi olla seurauksena keksinnön julkiseksi tuleminen, hyväksikäyttö toisen lukuun tai muu patentoinnin este.
Sinulla on kuitenkin oikeus työsuhdekeksintöilmoituksen tehtyäsi hakea keksinnöllesi patenttia Suomessa. Et kuitenkaan saa jättää patenttihakemusta ennen kuin kuukausi (1 kk) on kulunut siitä, kun olet kirjallisesti ilmoittanut HUSille, että aiot hakea patenttia keksinnölle. Patenttihakemuksen jättämisen aikomuksesta on siis ilmoitettava kirjallisesti vähintään kuukausi ennen kuin patenttihakemus jätetään.
Patenttia sääntelevät Patenttilaki (550/1967) ja patenttiasetus (669/1980). Patentilla tarkoitetaan keksijälle ja/tai keksinnön oikeuksien haltijalle hakemuksesta myönnettyä yksinoikeutta määräajan ammattimaisesti valmistaa ja pitää kaupan keksimäänsä tuotetta tai soveltaa keksimäänsä menetelmää. Ollakseen patentoitavissa keksinnön tulee olla uusi, keksinnöllinen ja teollisesti hyödynnettävissä.
Patenttihakemuksessa keksintö on kuvattava niin yksityiskohtaisesti, että muut osaisivat patenttihakemuksen perusteella käyttää keksintöä. Patenttihakemuksessa on ilmaistava selvästi ja yksiselitteisesti myös se mitä halutaan suojata. Suojauksen kohde on patenttivaatimus.
Suomessa myönnetty patentti voidaan pitää voimassa 20 vuoden ajan patenttihakemuksen tekemispäivästä. Patentoinnin hakeminen yksin Suomessa ei ole kuitenkaan riittävää. Keksintö voidaan suojata vain niissä maissa ja alueilla, missä patenttia haetaan. Siten on selvitettävä ne maat ja alueet, missä keksinnölle on kiinnostavimmat markkinat.
Vaikka keksinnön suojaaminen on tärkeää, ei pelkkä patentointi yksin ole kannattavaa vaan keksinnön on oltava kaupallistettavissa ja siihen tulee kohdistua kaupallista kiinnostusta, jotta keksintö saadaan markkinoille. Patentoinnin kannalta keskeistä on, että keksintö on siinä määrin kehittynyt, että keksintö on todella tuotteistettavissa eikä se ole niin alkuvaiheessa, että se vaatii vielä huomattavaa kehitystyötä ennen kuin keksintö on tuotteistettavissa.
Lisätietoja patentista saa Patentti- ja rekisterihallituksen sivustolta www.prh.fi. Katso myös Patenttiopas ja Patenttikäsikirja.
HUS maksaa keksintökorvauksena 1000 euroa jokaisesta patenttihakemukseen johtavasta keksintöilmoituksesta, johon se on ottanut oikeuden. Korvaus on kertakaikkinen ja keksintökohtainen. Jos keksijöitä on useita, keksintökorvauksen määrä jaetaan keksijöiden nimeämien keksintöosuuksien mukaisessa suhteessa. Elleivät keksijät esitä osuuksiensa määrää, jaetaan korvaus tasan keksijöiden kesken.
Mikäli HUS tekee sopimuksen keksinnön kaupallistamisesta kaupallistamisyrityksen kanssa taikka luovutussopimuksen keksinnön muiden/muun omistajan kanssa taikka yrityksen kanssa, jakautuvat nettotuotot keksinnöstä taikka muusta korvauksesta seuraavasti:
1/2 työntekijä(t) ja
1/2 HUS
Jaettava summa on se summa, joka HUSille tulee nettotuottoina sen jälkeen, kun summasta on vähennetty mm. patentointikustannukset, kaupallistamiskumppanin mahdollisesti vaatima osuus keksinnön tuotoista taikka luovutuskorvauksesta. Nettotuloilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti patentoinnista ja kaupallistamisesta aiheutuneiden kustannusten vähentämisen jälkeen saatavia tuloja. Nettotuotoista taikka muusta korvauksesta saatava määrä usean keksijän kesken jaetaan kuten keksintökorvaus keksijöiden nimeämien osuuksien mukaisessa suhteessa (1/2 jaettuna osuuksien suhteessa) taikka ilmoituksen puuttuessa, tasan keksijöiden kesken.