Muut altistukset

Jotta jokin aine voisi vaikuttaa sikiön kehitykseen tai erittyä maitoon, tulee ainetta ensin olla verenkierrossa. Hiusvärien imeytymiseen päänahasta verenkiertoon vaikuttavat ihon kunto (rikkinäisen ihon läpi aineita voi imeytyä enemmän), pinta-alan suuruus, jolle väriä on levitetty (mitä suuremmalle alueelle, sitä enemmän imeytyy), vaikutusaika (mitä pidempään värin annetaan vaikuttaa, sitä enemmän imeytyy) sekä värjäystiheys (mitä useammin hiusvärejä käyttää, sitä suuremmalle määrälle hiusväriä altistuu).  

Hiusten raidoituksessa väri ei yleensä ole suorassa kosketuksessa päänahkaan, joten imeytymistä verenkiertoon ei silloin pääse tapahtumaan. Tästä syystä raidoitus on raskauden ja imetyksen aikana kokovärjäystä parempi vaihtoehto. Itse hiuksesta ei imeydy mitään verenkiertoon, joten jo värjätyt hiukset eivät ole riski raskauden tai imetyksen aikana.

Hiusvärit sisältävät lukuisia eri kemikaaleja, joiden vaikutuksia raskauteen on tutkittu vain vähän. Lisäksi vakavatkin allergiset reaktiot ovat mahdollisia. Kesto- ja kevytvärien yleisin allergiaa aiheuttava aine on parafenyleenidiamiini (PPD). Koska tietoa hiusvärien turvallisuudesta on rajoitetusti ja hiusten värjäämisen hyöty on ainoastaan kosmeettinen, kannattaa hiusten värjäämistä lähtökohtaisesti välttää.

Jos olet värjännyt hiuksesi raskauden aikana, sinun ei tarvitse huolestua eikä ryhtyä toimenpiteisiin. Koska tietoa turvallisuudesta on rajoitetusti ja hiusten värjäämisen hyöty on ainoastaan kosmeettinen, vältäthän hiusten värjäämistä. Ei ole olemassa virallisia suosituksia, kuinka monta kertaa raskauden aikana hiukset voi värjätä. Turhia altistuksia tulisi kuitenkin välttää raskauden aikana. 

Jos olet värjännyt hiuksesi imetyksen aikana, erilliseen imetystaukoon ei ole aihetta. Vältäthän kuitenkin etenkin toistuvaa hiusten värjäystä myös imetyksen aikana. 

EU:n tieteellinen arviointikomitea on arvioissaan v. 2021 todennut luonnonhennan (Lawsonia inermis kasvin lehdistä valmistettu jauhe) käytön turvalliseksi. Luonnonhennassa on keskimäärin n. 1 % lawsonea (hennotaanihappo), ja sen turvalliseksi rajaksi on asetettu 1.4 % valmisteessa (https://health.ec.europa.eu/). Tätä korkeampien lawsonepitoisuuksien turvallisuutta ei ole arvioitu. Puhdas luonnonhenna aiheuttaa harvemmin allergisia oireita.

Lawsonea voidaan valmistaa myös synteettisesti. Pitoisuudet valmisteissa voivat silloin kuitenkin olla huomattavasti korkeampia kuin luonnonhennassa. Synteettistä lawsonea sisältäviä väriaineita ei pidä käyttää raskauden eikä imetyksen aikana.

Ns. ’’musta henna’’ sisältää PPD:ta. Vakavat allergiset reaktiot ovat mahdollisia. Mustaa hennaa sisältäviä valmisteita ei saa käyttää raskauden eikä imetyksen aikana.

• Käytäthän ensisijaisesti vaatesuojausta.
• Useimpia hyönteiskarkotteita voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana vaatetuksesta paljaaksi jäävillä ihoalueilla valmistekohtaisia käyttöohjeita noudattaen. Ensisijaisia tehoaineita ovat IR3535 sekä ikaridiini.
• Hyttyskierukoita ja paristokäyttöisiä torjuntalaitteita voi käyttää ulkotiloissa käyttöohjetta noudattaen.
• Sähköiset (pistorasiaan laitettavat) torjuntalaitteet sisältävät yleensä alletriinia. Alletriinin käytöstä raskauden aikana ei ole tutkimustietoa. Oleskelua ei suositella tilassa, jossa sähköinen torjuntalaite on päällä. Tilaan kannattaa mennä vasta, kun laite on suljettu. 

Raskauden aikana ei lähtökohtaisesti suositella iholle levitettäviä kemiallisia hyönteiskarkotteita, kuten dietyylitoluamidia (DEET) sisältäviä valmisteita. Iholle levitettävistä hyttyskarkotteista voi imeytyä elimistöön huomattaviakin määriä tehoainetta. DEET:n erittymisestä maitoon ei ole tutkimustietoa. Pienille alueille käytettynä maitoon tuskin erittyy merkittäviä määriä DEET:a. Noudatathan kuitenkin varovaisuutta, ettei imeväinen joudu suoraan kosketukseen aineen kanssa. Rajoitathan hyönteiskarkotteen käytön vain alueille, joita ei vaatetuksella pysty peittämään.  

Jos hyönteisen pistos on kutiseva ja ärtynyt, paikallisvoiteiden (esim. hydrokortisoni, dekspantenoli) käyttö on turvallista. Äkillisen ja voimakkaan yliherkkyysreaktion hoitoon hätätilanteessa (esim. ampiaisen pisto) voit käyttää adrenaliinipistoksen (EpiPen®).

Jos löydät itsestäsi kiinnittyneen puutiaisen, poista se välittömästi. Kyseistä ihoaluetta on syytä seurata kuukauden ajan borrelioosiin liittyvän leviävän ihottuman, erythema migransin, kehittymisen varalta. Jos pistoalueelle kehittyy ihottuma tai sinulle tulee muita oireita (esimerkiksi kuume), hakeudu lääkärin arvioon.

Vältäthän matkustamista riskialueille (esim. dengue, malaria, dengue, Länsi-Niilin virus, zikavirus) raskauden aikana ja jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Alueiden hyttysten levittämien tautien aiheuttama riski raskauden aikana on merkittävä. Jos matkustaminen riskialueelle on välttämätöntä, suojauduthan kattavan vaatesuojan ja hyttysverkkojen lisäksi myös kemiallisilla hyttyskarkotteilla. 

Kemiallisista hyttyskarkotteista suositellaan ensisijaisesti dietyylitoluamidia (DEET) sisältäviä valmisteita, koska ne ovat tehokkaimpia. 

• Rajoitathan käytön kuitenkin niille ihoalueille, jotka jäävät paljaiksi suojaavasta vaatetuksesta huolimatta, ja noudatathan annosteluohjetta.
• Pesethän valmisteen iholta pois heti, kun hyttysen pureman vaaraa ei enää ole.
• Ethän käytä valmistetta rikkinäiselle iholle.
• Pesethän kädet huolellisesti levityksen jälkeen.  
• Huomioithan, että kemialliset hyttyskarkotteet voivat heikentää auringonsuojavoiteiden tehoa.
• Levitäthän hyttyskarkotteen vasta auringonsuojavoiteen jälkeen, jotta saat hyttyskarkotteesta parhaan mahdollisen suojan.

Hyönteisten torjunta-aineet ovat oikein käytettynä turvallisia ihmisille. Yleisimmät tehoaineet kuuluvat pyretriineihin tai pyretroideihin. Vaikka näiden aineiden ei ole todettu aiheuttavan haittaa sikiölle, vältäthän kuitenkin turhaa altistumista raskauden aikana. Torjunta-aineita käyttäessä seuraathan valmistajan antamia käyttöohjeita ja varoaikoja. Tuuleta tila käsittelyn jälkeen, jos mahdollista.

• Eläimille tarkoitettuja punkkipantoja ja paikallisvaleluliuoksia voi käyttää käyttöohjeen mukaisesti, vaikka taloudessa olisi raskaana oleva tai imettävä.
• Tablettimuotoisia valmisteita voi annostella eläimelle normaalisti.
• Vältäthän kuitenkin suoraa ihokosketusta valmisteisiin. Punkkipannan koskettelun jälkeen huolellinen käsienpesu on tärkeää, ja paikallisvaleluliuoksen annostelu kannattaa tehdä suojahanskoja käyttäen tai jättää kokonaan toiselle henkilölle.
• Muistathan, ettei lemmikin tule nukkua samassa sängyssä raskaana olevan tai imettävän kanssa.

Suosithan raskauden ja imetyksen aikana voiteita, joiden teho perustuu fysikaaliseen suojaan (titaanidioksidi tai sinkkioksidi). Muistathan lisäksi vaatesuojan. Vältäthän kemiallisia suoja-aineita sisältävien aurinkovoiteiden toistuvaa käyttöä, sillä niistä voi imeytyä erilaisia kemiallisia aineita ihon läpi erityisesti, jos käsittelet laajoja ihoalueita. Osalla näistä aineista on koeolosuhteissa osoitettu omaavan estrogeenin (naissukupuolihormoni) kaltaista aktiivisuutta (esim. oktyylimetoksisinnamaatti, OMC). Ohjeistus koskee myös uuden polven kemiallisia aurinkosuojia, sillä näyttöön perustuvaa tietoa vähäisemmästä imeytymisestä uusien aurinkosuojien kohdalla ei toistaiseksi ole. Myös päivä- ja meikkivoiteissa voi olla kemiallisia suoja-aineita, joten vältäthän niiden jatkuvaa käyttöä. 

Vältäthän itseruskettavia ihovoiteita. Valmisteiden sisältämää dihydroksiasetonia (DHA) esiintyy kasveissa ja eläimissä sekä ihmisessä sokeriaineenvaihdunnan tuotteena, mutta sen vaikutuksia sikiön kehitykseen ei ole erikseen tutkittu. Lisäksi valmisteet voivat sisältää muitakin aineita, joiden vaikutuksista sikiöön ei ole tutkittua tietoa. Vältäthän siksi laajojen ihoalueiden toistuvaa käsittelyä. 

Hajuvesien toistuvaa käyttöä tulisi välttää. Hajuvedet saattavat sisältää aineita, joilla voi olla estrogeenin kaltaista vaikutusta. Ylimääräisten hajusteiden, aromaterapeuttisten öljyjen tai muiden voimakkaasti tuoksuvien valmisteiden käyttöä ei suositella. 

Voit käyttää deodorantteja, myös alumiinia sisältäviä, raskauden ja imetyksen aikana. Tuotetta käytetään vain pienelle ihoalueelle, minkä vuoksi imeytyminen verenkiertoon on vähäistä. 

Hammastahnat ovat turvallisia raskauden ja imetyksen aikana. Myös ruokakaupoissa myytävät hampaita valkaisevat tuotteet ovat käyttökelpoisia. 

Suuvedet ovat käyttökelpoisia raskauden ja imetyksen aikana. Tuotteen mahdollisesti sisältämä alkoholi ei ole ongelma normaalikäytössä, kunhan noudatat annosteluohjetta etkä niele suuvettä. Jodipitoisia suuvesiä ei kuitenkaan suositella.

Rakennekynsien ja geelilakkauksien laittoa ei suositella raskauden aikana. Ennen raskautta laitetut kynnet eivät kuitenkaan ole riski. Rakennekynsien laitto- ja huoltovaiheessa voi altistua toistuvasti potentiaalisesti haitallisille aineille, kuten esimerkiksi liuottimille. Jos olet raskaana ja teet työksesi rakennekynsiä, selvitäthän työolojen turvallisuuden omasta työterveyshuollostasi. 

Ripsien pidennyksissä käytetään akrylaattiliimoja, jotka sisältävät liuotinaineita. Vaikka käytetyn liiman määrä on pieni, hoitolassa hengitysilman pitoisuudet voivat käsittelyn yhteydessä nousta, ja liuottimille altistumista voi tapahtua toimenpiteen aikana jopa kahden tunnin ajan. Lisäksi akrylaattiyhdisteet ovat tavallisia allergian aiheuttajia ja paikalliset allergiset reaktiot ovat mahdollisia. Näistä syistä ripsien pidennyksiä ei suositella otettavaksi raskauden tai imetyksen aikana. Jos teet työksesi ripsien pidennyksiä, selvitäthän työolojen turvallisuuden omasta työterveyshuollostasi.

Tatuointien ottamista raskauden aikana ei suositella. Tatuoinnissa ihon alimpiin kerroksiin pistetään väriainetta neulalla. Väriaine pysyy ihossa pitkään, jopa kymmeniä vuosia, mutta osa väriaineesta voi kulkeutua myös muualle elimistöön. Tatuointivärien turvallisuudesta raskautta ajatellen ei ole tutkittua tietoa.

Sama suositus koskee microblading-käsittelyjä, vaikka väriaine pistetään vain ihon pintakerroksiin. Toimenpiteisiin liittyy infektion ja allergisen reaktion riskit, ja raskaus voi mahdollisesti vaikuttaa myös lopputulokseen. 

Sekä tatuoinnit että microblading-käsittelyt suositellaan ottamaan vasta imetyksen päättymisen jälkeen. 

Matkalle tarvittavat rokotukset kannattaa varmistaa hyvissä ajoin ja pyrkiä ottamaan ne jo ennen raskautta, jos matka on tiedossa. Rokotusohjelmaan kuuluvia rutiinirokotuksia/tehosteita ei kuitenkaan suositella ottamaan raskauden aikana ilman erityistä aihetta. Rokotteita, jotka eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia, voidaan harkinnan mukaan antaa, jos raskaana oleva matkustaa korkean riskin alueelle.

Katso lisää raskaana olevan rokotteista (THL)

Raskauden aikana rokotus voidaan antaa yksilöllisen harkinnan mukaan niille, jotka oleskelevat yli kuukauden ajan riskialueella. 

Punkki levittää puutiaisaivokuumeen lisäksi borreliaa, jota vastaan ei ole rokotetta. Jos olet raskaana ja punkki puree sinua, ota aina yhteys lääkäriin.

Vaikean malarian riski on suuri raskaana olevilla, joten matkustamista malaria-alueelle tulisi välttää raskauden aikana. Malaria voi aiheuttaa äidille vaikean anemian ja lisätä keskenmenon riskiä. Myös sikiön kasvu voi hidastua ja pienipainoisuuden sekä sikiökuoleman riski kasvaa. Malariatartunta raskauden aikana voi aiheuttaa istukan irtoamisen ja ennenaikaisen synnytyksen. 

Estolääkkeillä ei saada täydellistä suojaa, siksi vaatteilla suojautuminen on välttämätöntä. Lääkärin kanssa kannattaa keskustella sopivista estolääkevaihtoehdoista, jos matkustaminen on välttämätöntä. Hyttysverkkojen sekä -karkotteiden käyttö on tärkeä muistaa. 

Katso lisää malariasta

Zikavirus kuuluu flaviviruksiin ja se aiheuttaa yleensä hyvin lievän kuumetaudin, mutta sikiölle se voi olla vaarallinen. Zikavirusta esiintyy Afrikassa, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Zikavirus leviää erityisesti päiväaktiivisten hyttysten välityksellä. Raskaudenaikainen infektio voi aiheuttaa sikiön mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä ja muita keskushermoston vaurioita. Mikrokefalialla tarkoitetaan sitä, että sikiön pää ei kasva normaalisti, jolloin aivojen normaali kehitys voi vaarantua. Tämä voi pahimmillaan johtaa vaikeaan kehitysvammaisuuteen.
 
Matkaa zika-alueelle tulee välttää, jos raskaus on mahdollinen tai olet jo raskaana. Viranomaiset painottavat ennaltaehkäisyn tärkeyttä, jos matkustamista alueelle ei ole mahdollista välttää. Vältä hyttysten pistoja pukeutumalla peittäviin vaatteisiin, välttämällä paikkoja, joissa esiintyy hyttysiä ja käyttää nukkuessa hyttysverkkoja. 

Muita hyttysten levittämiä infektioita ovat esimerkiksi dengue- ja keltakuume, Japanin aivokuume sekä Länsi-Niilin virus. Vaikka näiden ei tiedetä olevan suoraan haitallisia sikiölle, äidin vakava virusinfektio sinänsä on riski myös sikiön kannalta. Riskialuille matkustamista tulisi raskauden aikana välttää. Raskaana olevan rokottamista keltakuumetta vastaan voidaan harkita tilanteissa, joissa matkustaminen on välttämätöntä. Dengue-kuumeeseen ei ole olemassa rokotetta. Japanin aivokuumetta vastaan on olemassa rokote, jonka voi ottaa, mikäli on jokin selkeä aihe esimerkiksi, jos oleskelee maaseutumaisissa olosuhteissa yli kuukauden.

Hyttysen pistoilta kannattaa suojautua ensisijaisesti riittävällä vaatetuksella ja nukkumalla öisin hyttysverkon alla. Hyttyskarkotteita voi käyttää alueille, joita ei pysty vaatteilla suojaamaan. Kannattaa yrittää välttää paikkoja, joissa on hyttysiä. Ulkona ollessa voi polttaa hyttyskierukoita. 

Tehokkain kemiallinen hyttyskarkote on DEET (dietyylitoluamidi). Sen käyttö raskaana olevalla on perusteltua, jos matkustaa alueelle, jossa on olemassa vakavan infektion riski (alueella esiintyy esimerkiksi malariaa tai zikavirusta). Koska DEET imeytyy iholta verenkiertoon, karkotteen käyttö kannattaa rajoittaa vaatteilla suojaamattomille ihoalueille. Muiden iholle levitettävien hyttyskarkotteiden teho on huonompi.

Hyvä käsihygienia on kaiken a ja o. Pese käsiä saippualla ja käytä käsidesiä aina ennen ruokailua. Maitohappobakteerivalmisteen voi ottaa käyttöön matkan ajaksi. Ripulia hoidetaan ensisijaisesti hyvällä nesteytyksellä ja elektrolyyttitasapainoa korjaavilla ripulijuomilla. Kuumeetonta ripulia voi hankalissa tilanteissa hoitaa lyhytaikaisesti myös loperamidi-valmisteella. Jos ripuli pitkittyy, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin, joka tarvittaessa määrää antibiootteja.

Matkalla kannattaa syödä vain hyvin kypsennettyä lihaa, kalaa tai kanaa. Salaatti, hedelmät ja vihannekset kannattaa pestä huolellisesti tai kuoria. Esimerkiksi raaka liha, multaiset kasvikset tai salaatti saattavat sisältää taudinaiheuttajia, jotka voivat olla raskaudelle ja sikiölle vaarallisia (toksoplasma, listeria).

Pitkiin lentoihin liittyvä veritulppariski on raskauden takia entisestään kohonnut. Pitkiä lentoja tulisikin välttää ainakin viimeisen kuukauden aikana ja kotimaan lyhyitä lentoja viimeisen kahden viikon ajan – mahdolliset raskautta koskevat riskit kannattaa selvittää esim. neuvolasta käsin. Tietyt lentoyhtiöt saattavat vaatia lääkärintodistusta raskaana olevilta ennen matkaa. Katso tarkemmat ohjeet oman lentoyhtiön internetsivuilta.

Yksittäisen lentomatkan kosmisen säteilyn määrä ei aiheuta riskiä sikiön kannalta. Mikäli lentämistä kertyy raskauden aikana satoja tunteja, tulisi sitä kosmisen taustasäteilyaltistuksen takia tapauskohtaisesti rajoittaa.

Raskauden aikana ei pidä harrastaa sukeltamista. Sukeltamisen yhteydessä hapensaanti voi häiriintyä ja mahdollisesti kehittyvät kaasukuplat voivat olla sikiön kannalta vaarallisia. Raskaus ja sukeltaminen eivät sovi yhteen.

Vaatteilla suojautuminen on ensisijaisen tärkeää. Aurinkovoiteista tulisi raskauden aikana valita fysikaalista suojaa (esim. titaanidioksidi) sisältävä valmiste. Kemiallisista aurinkosuojista ainakin osa imeytyy ihon läpi siten, että näitä aineita voi mitattavissa verenkierrossa. Mahdollisia vaikutuksia sikiön kehitykseen tunnetaan huonosti. Kemiallisia aurinkosuojia sisältävien valmisteiden käyttöä toistuvasti tai laajoille ihoalueille kannattaa tästä syystä välttää.   

Raskauden aikana turhia röntgentutkimuksia pyritään välttämään. Raskauden aikana voi kuitenkin tulla vastaan tilanteita, jolloin röntgentutkimus on välttämätön. Esimerkiksi hammasröntgenkuvauksesta tuleva säteilymäärä on niin pieni, ettei se vahingoita sikiötä, ja kuvaus voidaan tehdä, jos sille on selkeä aihe. Hammasröntgenkuvauksesta sikiön saama säteilyannos jää alle 0,01 millisievertin jopa silloin, kun raskaana oleva ei saa vatsan suojausta. Alle 50 millisievertin annokset eivät lisää sikiön vaaraa epämuodostumille tai keskushermoston vaurioille.

Lisää tietoa röntgentutkimuksista löytyy Säteilyturvakeskuksen nettisivuilta. 

Jos olet raskaana ja työaltistus katsotaan haitalliseksi, tulisi sinun saada siirto sellaisiin työtehtäviin, joissa haitallista altistumista ei tapahdu. Jos tällaista mahdollisuutta ei ole, erityisraskausvapaa on mahdollinen.

Työterveyshuollolla on lakisääteinen tehtävä kartoittaa raskaana olevan työolot. Jos sinulla ei ole toimivaa työterveyshuoltoa, voit ensisijaisesti kääntyä oman terveyskeskuksen lääkärin puoleen. Lääkäri voi tarvittaessa myös konsultoida työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Voit myös itse olla yhteydessä Työterveyslaitoksen Raskaus ja työ -neuvontapalveluun nettisivuilta löytyvän lomakkeen kautta.

A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka säätelee erityisesti nopeasti kasvavien solujen kasvua ja erilaistumista. A-vitamiinin tehtävänä on muun muassa huolehtia ihon ja limakalvojen toiminnasta ja uusiutumisesta sekä edistää luuston kasvua. Lisäksi se vaikuttaa näköön, immuunivasteen kehittymiseen sekä lisääntymiseen.

• A-vitamiinin tavallisin muoto on eläinkunnan tuotteissa esiintyvä retinoli.
• Runsaasti A-vitamiinipitoisten ruokien nauttimista on syytä rajoittaa raskauden aikana. Raskauden aikaisista ruokasuosituksista voit lukea Ruokaviraston internetsivuilta.
• A-vitamiinilisälle ei ole raskausaikana tarvetta, koska normaalista suomalaisesta ruokavaliosta saa yleensä riittävän määrän A-vitamiinia.
• Tavallisimmat monivitamiinivalmisteet, joita voi ostaa suomalaisista apteekeista, eivät sisällä sikiötä vaurioittavaa määrää A-vitamiinia.
• Huomattavan suuret (> 7500 mikrogrammaa/25000 IU) A-vitamiiniannokset voivat olla haitallisia sikiön kehitykselle.
• Beetakaroteeni on kasvikunnassa esiintyvä A-vitamiinin esiaste. Ruoan mukana tulevasta beetakaroteenista ei voi saada haitallista määrää A-vitamiinia. Beetakaroteenia sisältäviä ravintolisiä ei kuitenkaan pidä käyttää raskauden aikana.

Saantisuositukset

 A-vitamiinin päivittäinen saantisuositus ravinnosta:

• Raskauden aikana suositellaan 800 mikrogrammaa (2700 IU) vuorokaudessa.
• Imetyksen aikana suositellaan 1 100 mikrogrammaa (3300 IU) vuorokaudessa. Rintamaidon sisältämä A-vitamiini riittää turvaamaan imeväisen A-vitamiinitarpeen.

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota tarvitaan kalsiumin ja fosfaatin imeytymiseen sekä sikiön luuston kehittymiseen. D-vitamiinin puute aiheuttaa luun kasvun ja kehityksen häiriöitä, kuten riisitautia lapsilla ja luuston mineralisoitumisen häiriötä (osteomalasia) ja osteoporoosia aikuisilla. 

• Raskauden aikana D-vitamiinin saantisuositus on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa kaikille odottajille ympäri vuoden, ruokavaliosta riippumatta.
• Ensisijaisesti suositellaan D-vitamiinia D3-muodossa.
• Korkeiden D-vitamiiniannosten vaikutuksista raskauteen on vähän tietoa. Jos alkuraskaudessa on käyttänyt selvästi suurempaa annosta (esim. 50 tai 100 mikrogrammaa/vrk), erityistä riskiä ei tiedetä aiheutuvan. D-vitamiiniannos olisi kuitenkin syytä pudottaa suosituksia noudattavalle tasolle jäljellä olevan raskauden ajaksi, ellei lääkäri ole toisin määrännyt.
• Imetyksen aikana saantisuositus imettävälle on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Rintamaidossa on vähän D-vitamiinia, ja siksi myös lapselle annettava D-vitamiinilisä on tärkeä. Saantisuosituksia ei kuitenkaan pidä ylittää, koska ei ole tietoa, miten suuret annokset vaikuttavat äidinmaidon D-vitamiinipitoisuuteen. 

D-vitamiinilähteet ravinnossa

D-vitamiinin pääasialliset lähteet ravinnossa ovat kala, liha, kananmuna, vitaminoidut maitovalmisteet ja margariinit. D-vitaminoitujen elintarvikkeiden käyttö on raskauden aikana turvallista. Normaalista ruuasta tai auringonvalosta ei voi saada liikaa D-vitamiinia.

Jodin päivittäinen saantisuositus raskauden aikana on 200 mikrogrammaa/päivä (THL 2024). Suomalaisten jodinsaanti on vähitellen korjaantumassa jodioidun suolan käytön suosittamisen seurauksena. 

Raskauden aikana riittävä jodin saanti on tärkeää myös sikiön kehityksen ja sikiön kilpirauhasen toiminnan kannalta. Jodin riittämätön saanti voi vaikuttaa haitallisesti älylliseen kehitykseen. 

Jodin lähteitä ravinnosta ovat esimerkiksi liha, kala, kananmunat ja maitotuotteet. Vaikka suolan käyttöä ei pidä lisätä, on tärkeätä käyttää suolana jodioitua ruokasuolaa. Riittävän jodin saannin voi varmistaa jo raskauden suunnitteluvaiheesta lähtien käyttämällä raskauden ajalle suunnattuja apteekista saatavia monivitamiinivalmisteita, jotka sisältävät 100–175 mikrogrammaa jodia/päivittäinen annos, ja varmistavat siten riittävän päivittäisen jodin saannin.

Merilevää sisältävät ravintolisät voivat sisältää suuriakin määriä jodia, eikä niiden käyttöä suositella raskauden aikana.

Imetyksen aikana päivittäinen saantisuositus on 200 mikrogrammaa.

Jos raskaana olevalla on kilpirauhassairaus, jodin annostelusta kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa.

Rauta on punasolujen hemoglobiinin tärkeä osa, jonka tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin. Hedelmällisessä iässä olevien raudan tarve vaihtelee yksilöllisesti. Raskauden aikainen raudan tarpeen kasvu johtuu raskaana olevan verimäärän lisääntymisestä, istukasta ja sikiön kasvusta. S-ferritiini-arvo kuvastaa varastoidun raudan määrää. Raudanpuute voi aiheuttaa väsymystä, heikkoutta ja anemiaa.  

Saantisuositukset

• Tavallisella ruokavaliolla voidaan tyydyttää noin puolet raskauden aikaisesta raudantarpeesta, puolet on saatava rautavarastoista tai rautalisästä.
• Raskauden aikana hemoglobiinia seurataan neuvolassa ja rautalisän voi aloittaa neuvolan ohjeen mukaisesti.
• Raskauden aikana raudanpuute hoidetaan ensisijaisesti suun kautta otettavalla rautalisällä, tavallisesti 100-200 mg/vrk.
• Rautalisän käyttö alkuraskaudessa ei lisää sikiövaurion vaaraa, mutta se voi lisätä mahdollista alkuraskauden pahoinvointia.
• Päätös suonensisäisesti annosteltavasta rautahoidosta on tehtävä erikoissairaanhoidossa.  Suonensisäiseen rautalääkityksen käyttöön liittyy riski vakavasta allergisesta reaktiosta, ja käytön täytyy aina perustua hoitavan lääkärin huolelliseen arvioon. 

Rautapitoisia yrttimehuja myydään Suomessa apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa, mutta näiden käyttöä ei suositella. Raudan ja vesiliukoisten vitamiinien lisäksi osa valmisteista sisältää pieniä määriä eri hedelmämehuja ja yrttiuutteita. Valmisteiden sisältämän raudan määrä ei yleensä riitä turvaamaan raskauden aikaista raudan saantia, eikä kaikista yrttiuutteista ole riittävästi tieteellistä näyttöä raskauden aikaisesta turvallisuudesta.

Raudan imeytymistä heikentävät muun muassa kalsium ja närästyksen hoidossa käytettävät antasidit (kalsium-, magnesium- ja alumiinisuolat). Rautalääkitys estää synteettisen kilpirauhashormonin levotyroksiinin imeytymistä, ja valmisteiden nauttimisen välillä tulee pitää ainakin neljän tunnin tauko.

Raudan lähteet ravinnossa

Ruoassa rauta esiintyy kahdessa muodossa: eläinkunnan tuotteissa pääosin hemirautana ja kasvikunnan tuotteissa ei-hemirautana. Eläinperäinen hemirauta imeytyy suolistosta tehokkaammin kuin kasviperäinen rauta. Rautaa saadaan lihasta, sisäelimistä ja täysjyväviljasta, erityisesti ruisleivästä.

Raudan imeytymistä edistää C-vitamiinipitoisten kasvisten, marjojen ja hedelmien samanaikainen nauttiminen. Sen sijaan tee, kahvi ja maitotuotteet estävät raudan imeytymistä.