Muut altistukset

Jotta jokin aine voisi vaikuttaa sikiön kehitykseen tai erittyä maitoon, tulee ainetta ensin olla äidin verenkierrossa.  Hiusvärien imeytymiseen päänahasta verenkiertoon vaikuttavat ihon kunto (rikkinäisen ihon läpi aineita voi imeytyä enemmän), pinta-alan suuruus, jolle väriä on levitetty (mitä suuremmalle alueelle, sen enemmän imeytyy), vaikutusaika (mitä pidempään värin annetaan vaikuttaa, sitä enemmän imeytyy), sekä se, kuinka usein hiuksia värjää (mitä useammin hiusvärejä käyttää, sitä suuremmalle määrälle hiusväriä altistuu).  

Hiusten raidoituksessa väri ei yleensä ole suorassa kosketuksissa päänahkaan, joten imeytymistä verenkiertoon ei silloin juurikaan pääse tapahtumaan. Tästä syystä raidoitus on raskauden ja imetyksen aikana kokovärjäystä parempi vaihtoehto. Itse hiuksesta ei imeydy mitään verenkiertoon, joten jo värjätyt hiukset itsessään eivät ole riski raskauden tai imetyksen aikana.

Hiusvärit sisältävät lukuisia eri kemikaaleja, joiden vaikutuksia raskauteen on tutkittu vain vähän. Lisäksi vakavatkin allergiset reaktiot ovat mahdollisia. Kesto- ja kevytvärien yleisin allergiaa aiheuttava aine on parafenyleenidiamiini (PPD). Koska tietoa hiusvärien turvallisuudesta on rajoitetusti ja hiusten värjäämisen hyöty on ainoastaan kosmeettinen, hiusten värjäämistä kannattaa lähtökohtaisesti välttää.

Jos olet värjännyt hiuksesi raskauden aikana, sinun ei tarvitse huolestua eikä ryhtyä minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Koska tietoa turvallisuudesta on rajoitetusti ja hiusten värjäämisen hyöty on ainoastaan kosmeettinen, vältäthän hiusten värjäämistä. Virallisia suosituksia ei ole olemassa siitä, kuinka monta kertaa raskauden aikana voi värjätä hiuksensa. Turhia altistuksia tulisi kuitenkin välttää raskauden aikana. 

Jos olet värjännyt hiuksesi imetyksen aikana, erilliseen imetystaukoon ei ole aihetta. Vältäthän kuitenkin etenkin toistuvaa hiusten värjäystä myös imetyksen aikana. 

EU:n tieteellinen arviointikomitea on arvioissaan v.2021 todennut luonnonhennan (Lawsonia inermis kasvin lehdistä valmistettu jauhe) käytön turvalliseksi. Luonnonhennassa on keskimäärin n. 1 % lawsonea (hennotaanihappo), ja sen turvalliseksi rajaksi on asetettu 1.4 % valmisteessa (https://health.ec.europa.eu/). Tätä korkeampien lawsonen  pitoisuuksien turvallisuutta ei ole arvioitu. Puhdas luonnonhenna aiheuttaa harvemmin allergisia oireita.

Lawsonea voidaan valmistaa myös synteettisesti. Pitoisuudet valmisteissa voivat silloin kuitenkin olla huomattavasti korkeampia kuin luonnonhennassa. Synteettistä lawsonea sisältäviä väriaineita ei pidä käyttää raskauden eikä imetyksen aikana.

Ns. ’’musta henna’’ sisältää PPD:ta. Vakavat allergiset reaktiot ovat mahdollisia. Mustaa hennaa sisältäviä valmisteita ei saa käyttää raskauden eikä imetyksen aikana.

• Käytäthän ensisijaisesti vaatesuojausta ja tarvittaessa esim. citronella-öljyä vaatteille. Citronella-öljyä käytetään torjumaan hyttysiä, mutta teho on lyhyt ja vaikutus heikko. 
• Voit polttaa hyttyskierukoita ulkotiloissa. 
• Sähköiset hyönteiskarkottimet sisältävät yleensä alletriinia. Alletriinin käytöstä ei ole raskauden aikaista tutkimustietoa. Oleskelua ei suositella tilassa, jossa sähköinen hyttyskarkotin on päällä. Tilaan kannattaa mennä vasta, kun laite on suljettu. 

Raskauden aikana ei suositella iholle levitettäviä kemiallisia hyönteiskarkotteita, kuten dietyylitoluamidi (DEET) sisältäviä valmisteita. Iholle levitettävistä hyttyskarkotteista voi imeytyä elimistöön huomattaviakin määriä iholta. DEET:n erittymisestä maitoon ei ole tutkittua tietoa. Pienille alueille käytettynä maitoon tuskin erittyy merkittäviä määriä DEET:a. Noudatathan kuitenkin varovaisuutta, ettei imeväinen joudu suoraan kosketukseen aineen kanssa. Rajoitathan hyönteiskarkotteen käytön vain alueille, joita ei vaatetuksella pysty peittämään.  

Jos hyönteisen pistos on kutiseva ja ärtynyt, paikallisvoiteiden (esim. hydrokortisoni, dekspantenoli) käyttö on turvallista. Äkillisen ja voimakkaan yliherkkyysreaktion hoitoon hätätilanteessa (esim. ampiaisen pisto) voit käyttää adrenaliinipistoksen (EPIPEN).

Jos löydät itsestäsi punkin pureman raskauden aikana, otathan aina yhteyttä lääkäriin hoidon tarpeen arviointia varten. 

Vältäthän matkustamista riskialueille (esim. malaria, zika-virus, dengue kuume, Länsi-Niilin virus) raskauden aikana ja jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Alueiden hyttysten levittämien tautien aiheuttama riski raskauden aikana on merkittävä. Jos matkustaminen riskialueelle on kuitenkin välttämätöntä, suojauduthan kattavan vaatesuojan ja hyttysverkkojen lisäksi myös kemiallisilla hyttyskarkotteilla.

• Kemiallisista hyttyskarkotteista suositellaan ensisijaisesti dietyylitoluamidia (DEET) sisältäviä valmisteita, koska ne ovat tehokkaimpia. Rajoitathan käytön kuitenkin vain niille ihoalueille, jotka jäävät suojaavasta vaatetuksesta huolimatta paljaiksi ja noudatathan annostelussa pakkauksen ohjetta. 
• Pesethän valmisteen iholta pois heti kun hyttyspuremasta ei enää ole vaaraa. 
• Ethän käytä valmistetta rikkinäiselle iholle. 
• Pesethän kädet huolellisesti levityksen jälkeen.  
• Kemialliset hyttyskarkotteet voivat heikentää auringonsuojavoiteiden tehoa. 
• Levitäthän hyttyskarkotteen vasta auringonsuojavoiteen jälkeen, jotta saat hyttyskarkotteesta parhaan mahdollisen suojan.

Hyönteisten torjunta-aineet ovat oikein käytettynä turvallisia ihmisille. Yleisimmät tehoaineet kuuluvat pyretriineihin tai pyretroideihin. Vaikka näiden aineiden ei ole todettu aiheuttavan sikiölle haittaa, vältäthän kuitenkin turhaa altistusta raskauden aikana. Torjunta-aineita käyttäessä seuraathan valmistajan antamia käyttöohjeita ja varoaikoja. Jos mahdollista, tuuleta tila käsittelyn jälkeen.

Suosithan raskauden ja imetyksen aikana voiteita, joiden suoja perustuu fysikaaliseen suojaan (titaanidioksidi tai sinkkioksidi). Muistathan lisäksi vaatesuojan. Vältäthän kemiallisia suoja-aineita sisältävien aurinkovoiteiden toistuvaa käyttöä, sillä niistä voi imeytyä erilaisia kemiallisia aineita ihon läpi erityisesti, kun käsittelet laajoja ihoalueita. Osalla näistä aineista on koeolosuhteissa osoitettu omaavan estrogeenin (naissukupuolihormoni) kaltaista aktiivisuutta (esim. oktyylimetoksisinnamaatti, OMC). Myös päivä- ja meikkivoiteissa voi olla kemiallisia suoja-aineita, joten vältäthän niiden jatkuvaa käyttöä. 

Vältäthän itseruskettavia ihovoiteita. Valmisteiden sisältämää dihydroksiasetonia (DHA) esiintyy kasveissa ja eläimissä sekä ihmisessä sokeriaineenvaihdunnan tuotteena, mutta sen vaikutuksia sikiön kehitykseen ei ole erikseen tutkittu. Lisäksi valmisteet voivat sisältää muitakin aineita, joiden vaikutuksista sikiöön ei ole tutkittua tietoa. Vältäthän siksi laajojen ihoalueiden toistuvaa käsittelyä. 

Hajuvesien toistuvaa käyttöä tulisi pyrkiä välttämään. Hajuvedet saattavat sisältää aineita, joilla voi olla estrogeenin kaltaista vaikutusta. Ylimääräisten hajusteiden, aromaterapeuttisten öljyjen tai muiden voimakkaasti tuoksuvien valmisteiden käyttöä ei suositella. 

Voit käyttää deodorantteja, myös alumiinia sisältäviä, raskaus- ja imetysaikana. Tuotetta on tarkoitettu laitettavaksi vain pienelle ihoalueelle, jonka vuoksi imeytyminen on vähäistä. 

Hammastahnat ovat turvallisia. Myös ruokakaupoissa myytävät hampaita valkaisevat tuotteet ovat käyttökelpoisia. 

Suuvedet ovat käyttökelpoisia myös raskaus- ja imetysaikana. Tuotteen mahdollisesti sisältämä alkoholi ei ole ongelma normaalissa käytössä, kunhan et nielaise suuvettä ja purskuttelet lyhytaikaisesti. Jodipitoisia suuvesiä ei kuitenkaan suositella, kuten Betadinea.

Rakennekynsien toistuvaa laittoa ei suositella raskauden aikana. Jo olemassa olevat rakennekynnet eivät ole riski, eikä niitä tarvitse raskauden takia poistaa. Jos olet raskaana ja teet työksesi rakennekynsiä, selvitäthän työolojen turvallisuuden omasta työterveyshuollostasi. 

Ripsien pidennyksissä käytetään liimaa, joka sisältää akrylaattiyhdisteitä. Akrylaatit luetaan liuottimiin. Vaikka käytetyn liiman määrä on pieni, hoitolassa hengitysilman pitoisuudet voivat käsittelyn yhteydessä nousta, ja altistumista liuottimille voi tapahtua toimenpiteen aikana jopa kahden tunnin ajan. Lisäksi akrylaattiyhdisteet ovat tavallisia allergian aiheuttajia ja paikalliset allergiset reaktiot ovat mahdollisia. Näistä syistä ripsien pidennyksiä ei suositella otettavaksi raskauden tai imetyksen aikana. Jos teet työksesi tällaisia toimenpiteitä, tarkistathan Työterveyslaitoksen kotisivuilta suositeltavat suojaustoimenpiteet (www.ttl.fi ). 

Tatuoinnissa pistetään ihon alimpiin kerroksiin väriainetta neulalla. Väriaine pysyy ihossa pitkään, jopa kymmeniä vuosia, mutta osa väriaineesta voi kulkeutua myös muualle elimistöön. Tatuointivärien turvallisuudesta raskautta ajatellen ei ole tutkittua tietoa. Tästä syystä tatuointien ottamsita ei suositella raskauden aikana.  

Sama suositus koskee microblading-käsittelyitä, vaikka väri pistetään vain ihon pintakerroksiin. Toimenpiteisiin liittyy infektion ja allergian riski, ja raskaus voi mahdollisesti vaikuttaa myös lopputulokseen. Toimenpiteet suositellaan ottamaan vasta imetyksen päättymisen jälkeen. 

Matkalle tarvittavat rokotukset kannattaa varmistaa hyvissä ajoin ja pyrkiä ottamaan ne jo ennen raskautta, jos matka on tiedossa. Rokotusohjelmaan kuuluvia rutiinirokotuksia/tehosteita ei kuitenkaan suositella ottamaan raskauden aikana ilman erityistä aihetta. Rokotteita, jotka eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia, voidaan harkinnan mukaan antaa, jos raskaana oleva matkustaa korkean riskin alueelle.

Katso lisää raskaana olevan rokotteista (THL)

Raskauden aikana rokotus voidaan antaa yksilöllisen harkinnan mukaan niille, jotka oleskelevat yli kuukauden ajan riskialueella. 

Punkki levittää puutiaisaivokuumeen lisäksi borreliaa, jota vastaan ei ole rokotetta. Jos olet raskaana ja punkki puree sinua, ota aina yhteys lääkäriin.

Vaikean malarian riski on suuri raskaana olevilla, joten matkustamista malaria-alueelle tulisi välttää raskauden aikana. Malaria voi aiheuttaa äidille vaikean anemian ja lisätä keskenmenon riskiä. Myös sikiön kasvu voi hidastua ja pienipainoisuuden sekä sikiökuoleman riski kasvaa. Malariatartunta raskauden aikana voi aiheuttaa istukan irtoamisen ja ennenaikaisen synnytyksen. 

Estolääkkeillä ei saada täydellistä suojaa, siksi vaatteilla suojautuminen on välttämätöntä. Lääkärin kanssa kannattaa keskustella sopivista estolääkevaihtoehdoista, jos matkustaminen on välttämätöntä. Hyttysverkkojen sekä -karkotteiden käyttö on tärkeä muistaa. 

Katso lisää malariasta

Zikavirus kuuluu flaviviruksiin ja se aiheuttaa yleensä hyvin lievän kuumetaudin, mutta sikiölle se voi olla vaarallinen. Zikavirusta esiintyy Afrikassa, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Zikavirus leviää erityisesti päiväaktiivisten hyttysten välityksellä. Raskaudenaikainen infektio voi aiheuttaa sikiön mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä ja muita keskushermoston vaurioita. Mikrokefalialla tarkoitetaan sitä, että sikiön pää ei kasva normaalisti, jolloin aivojen normaali kehitys voi vaarantua. Tämä voi pahimmillaan johtaa vaikeaan kehitysvammaisuuteen.
 
Matkaa zika-alueelle tulee välttää, jos raskaus on mahdollinen tai olet jo raskaana. Viranomaiset painottavat ennaltaehkäisyn tärkeyttä, jos matkustamista alueelle ei ole mahdollista välttää. Vältä hyttysten pistoja pukeutumalla peittäviin vaatteisiin, välttämällä paikkoja, joissa esiintyy hyttysiä ja käyttää nukkuessa hyttysverkkoja. 

Muita hyttysten levittämiä infektioita ovat esimerkiksi dengue- ja keltakuume, Japanin aivokuume sekä Länsi-Niilin virus. Vaikka näiden ei tiedetä olevan suoraan haitallisia sikiölle, äidin vakava virusinfektio sinänsä on riski myös sikiön kannalta. Riskialuille matkustamista tulisi raskauden aikana välttää. Raskaana olevan rokottamista keltakuumetta vastaan voidaan harkita tilanteissa, joissa matkustaminen on välttämätöntä. Dengue-kuumeeseen ei ole olemassa rokotetta. Japanin aivokuumetta vastaan on olemassa rokote, jonka voi ottaa, mikäli on jokin selkeä aihe esimerkiksi, jos oleskelee maaseutumaisissa olosuhteissa yli kuukauden.

Hyttysen pistoilta kannattaa suojautua ensisijaisesti riittävällä vaatetuksella ja nukkumalla öisin hyttysverkon alla. Hyttyskarkotteita voi käyttää alueille, joita ei pysty vaatteilla suojaamaan. Kannattaa yrittää välttää paikkoja, joissa on hyttysiä. Ulkona ollessa voi polttaa hyttyskierukoita. 

Tehokkain kemiallinen hyttyskarkote on DEET (dietyylitoluamidi). Sen käyttö raskaana olevalla on perusteltua, jos matkustaa alueelle, jossa on olemassa vakavan infektion riski (alueella esiintyy esimerkiksi malariaa tai zikavirusta). Koska DEET imeytyy iholta verenkiertoon, karkotteen käyttö kannattaa rajoittaa vaatteilla suojaamattomille ihoalueille. Muiden iholle levitettävien hyttyskarkotteiden teho on huonompi.

Hyvä käsihygienia on kaiken a ja o. Pese käsiä saippualla ja käytä käsidesiä aina ennen ruokailua. Maitohappobakteerivalmisteen voi ottaa käyttöön matkan ajaksi. Ripulia hoidetaan ensisijaisesti hyvällä nesteytyksellä ja elektrolyyttitasapainoa korjaavilla ripulijuomilla. Kuumeetonta ripulia voi hankalissa tilanteissa hoitaa lyhytaikaisesti myös loperamidi-valmisteella. Jos ripuli pitkittyy, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin, joka tarvittaessa määrää antibiootteja.

Matkalla kannattaa syödä vain hyvin kypsennettyä lihaa, kalaa tai kanaa. Salaatti, hedelmät ja vihannekset kannattaa pestä huolellisesti tai kuoria. Esimerkiksi raaka liha, multaiset kasvikset tai salaatti saattavat sisältää taudinaiheuttajia, jotka voivat olla raskaudelle ja sikiölle vaarallisia (toksoplasma, listeria).

Pitkiin lentoihin liittyvä veritulppariski on raskauden takia entisestään kohonnut. Pitkiä lentoja tulisikin välttää ainakin viimeisen kuukauden aikana ja kotimaan lyhyitä lentoja viimeisen kahden viikon ajan – mahdolliset raskautta koskevat riskit kannattaa selvittää esim. neuvolasta käsin. Tietyt lentoyhtiöt saattavat vaatia lääkärintodistusta raskaana olevilta ennen matkaa. Katso tarkemmat ohjeet oman lentoyhtiön internetsivuilta.

Yksittäisen lentomatkan kosmisen säteilyn määrä ei aiheuta riskiä sikiön kannalta. Mikäli lentämistä kertyy raskauden aikana satoja tunteja, tulisi sitä kosmisen taustasäteilyaltistuksen takia tapauskohtaisesti rajoittaa.

Raskauden aikana ei pidä harrastaa sukeltamista. Sukeltamisen yhteydessä hapensaanti voi häiriintyä ja mahdollisesti kehittyvät kaasukuplat voivat olla sikiön kannalta vaarallisia. Raskaus ja sukeltaminen eivät sovi yhteen.

Vaatteilla suojautuminen on ensisijaisen tärkeää. Aurinkovoiteista tulisi raskauden aikana valita fysikaalista suojaa (esim. titaanidioksidi) sisältävä valmiste. Kemiallisista aurinkosuojista ainakin osa imeytyy ihon läpi siten, että näitä aineita voi mitattavissa verenkierrossa. Mahdollisia vaikutuksia sikiön kehitykseen tunnetaan huonosti. Kemiallisia aurinkosuojia sisältävien valmisteiden käyttöä toistuvasti tai laajoille ihoalueille kannattaa tästä syystä välttää.   

Raskauden aikana turhia röntgentutkimuksia pyritään välttämään. Raskauden aikana voi kuitenkin tulla vastaan tilanteita, jolloin röntgentutkimus on välttämätön. Esimerkiksi hammasröntgenkuvauksesta tuleva säteilymäärä on niin pieni, että se ei vahingoita sikiötä, ja kuvaus voidaan tehdä, jos siihen on selkeä aihe. Hammasröntgenkuvauksesta sikiön saama säteilyannos jää alle 0,01 millisievertin jopa silloin, kun äiti ei saa vatsan suojausta. Alle 50 millisievertin annokset eivät lisää sikiön vaaraa epämuodostumille tai keskushermoston vaurioille.

Lisää tietoa röntgentutkimuksista löytyy Säteilyturvakeskuksen sivuilta.

Jos olet raskaana ja työaltistus katsotaan haitalliseksi, tulisi sinun saada siirto sellaisiin työtehtäviin, joissa haitallista altistumista ei tapahdu. Jos tällaista mahdollisuutta ei ole, erityisäitiysvapaa on mahdollinen.

Työterveyshuollolla on lakisääteinen tehtävä kartoittaa raskaana olevan työolot. Jos sinulla ei ole toimivaa työterveyshuoltoa, voit ensisijaisesti kääntyä oman terveyskeskuksen lääkärin puoleen. Lääkäri voi tarvittaessa myös konsultoida työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Voit myös itse täyttää Työterveyslaitoksen kotisivuilla Raskaus ja työ -tiedonkeruulomakkeen, jonka avulla voi kysyä tietoa haitallisista altistuksista Työterveyslaitoksen asiantuntijoilta.

A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka säätelee erityisesti nopeasti kasvavien solujen kasvua ja erilaistumista. A-vitamiinin tehtävänä on muun muassa huolehtia ihon ja limakalvojen toiminnasta ja uusiutumisesta sekä edistää luuston kasvua. Lisäksi se vaikuttaa näköön, immuunivasteen kehittymiseen sekä lisääntymiseen.

• A-vitamiinin tavallisin muoto on eläinkunnan tuotteissa esiintyvä retinoli.
• Runsaasti A-vitamiinipitoisten ruokien nauttimista on syytä rajoittaa raskauden aikana. Raskauden aikaisista ruokasuosituksista voit lukea Ruokaviraston internetsivuilta.
• A-vitamiinilisälle ei ole raskausaikana tarvetta, koska normaalista suomalaisesta ruokavaliosta saa yleensä riittävän määrän A-vitamiinia.
• Tavallisimmat monivitamiinivalmisteet, joita voi ostaa suomalaisista apteekeista, eivät sisällä sikiötä vaurioittavaa määrää A-vitamiinia.
• Huomattavan suuret (> 7500 mikrogrammaa/ 25000 IU) A-vitamiini annokset voivat olla haitallisia sikiön kehitykselle.
• Beetakaroteeni on kasvikunnassa esiintyvä A-vitamiinin esiaste. Ruuan mukana tulevasta beetakaroteenista ei voi saada haitallista määrää A-vitamiinia. Beetakaroteenia sisältäviä ravintolisiä ei kuitenkaan pidä käyttää raskauden aikana.

Saantisuositukset

 A-vitamiinin päivittäinen saantisuositus ravinnosta:

• Raskauden aikana suositellaan 800 mikrogrammaa (2700 IU) vuorokaudessa.
• Imetyksen aikana suositellaan 1 100 mikrogrammaa (3300 IU) vuorokaudessa. Rintamaidon sisältämä A-vitamiini riittää turvaamaan imeväisen A-vitamiinitarpeen.

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota tarvitaan kalsiumin ja fosfaatin imeytymiseen ja sikiön luuston kehittymiseen. D-vitamiinin puute aiheuttaa luun kasvun ja kehityksen häiriöitä, kuten lapsilla riisitautia ja aikuisilla luuston mineralisoitumisen häiriötä (osteomalasia) ja osteoporoosia. 

• Raskauden aikana D-vitamiinin saantisuositus on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa kaikille äideille ympäri vuoden, ruokavaliosta riippumatta.
• Ensisijaisesti suositellaan D-vitamiinia D3-muodossa.
• Korkeiden D-vitamiiniannosten vaikutuksista raskauteen on vähän tietoa. Jos alkuraskaudessa on käyttänyt selvästi suurempaa annosta (esim. 50 tai 100mcg/vrk), ei siitä tiedetä aiheutuvan erityistä riskiä. D-vitamiiniannos olisi kuitenkin syytä pudottaa suosituksia noudattavalle tasolle jäljellä olevan raskauden ajaksi, ellei lääkäri ole toisin määrännyt.
• Imetyksen aikana saantisuositus äidille on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Äidinmaidossa on vähän D-vitamiinia, ja siksi myös lapselle annettava D-vitamiinilisä on tärkeä. Saantisuosituksia ei kuitenkaan pidä ylittää, koska ei ole tietoa siitä, miten suuret annokset vaikuttavat äidinmaidon D-vitamiinipitoisuuteen. 

D-vitamiinilähteet ravinnossa

D-vitamiinin pääasialliset lähteet ravinnossa ovat kala, liha, kananmuna, vitaminoidut maitovalmisteet ja margariinit. D-vitaminoitujen elintarvikkeiden käyttö on raskauden aikana turvallista. Normaalista ruuasta tai auringonvalosta ei voi saada liikaa D-vitamiinia.

Jodin päivittäinen saantisuositus raskauden aikana on 175 mikrogrammaa/päivä. Suomalaisten jodinsaanti on vähitellen korjaantumassa jodioidun suolan käytön suosittamisen seurauksena (FinRavintotutkimus 2017, THL). 

Raskauden aikana riittävä jodin saanti on tärkeää myös sikiön kehityksen ja sikiön kilpirauhasen toiminnan kannalta. Jodin riittämätön saanti voi vaikuttaa haitallisesti älylliseen kehitykseen. 

Jodin lähteitä ravinnosta ovat esimerkiksi liha, kala, kananmunat ja maitotuotteet. Vaikka suolan käyttöä ei pidä lisätä, on tärkeätä käyttää suolana jodioitua ruokasuolaa. Riittävän jodin saannin voi varmistaa jo raskauden suunnitteluvaiheesta lähtien käyttämällä raskauden ajalle suunnattuja apteekista saatavia monivitamiinivalmisteita, jotka sisältävät 100–175 mikrogrammaa jodia/päivittäinen annos, ja varmistavat siten riittävän päivittäisen jodin saannin.

Merilevää sisältävät ravintolisät voivat sisältää suuriakin määriä jodia, eikä niiden käyttöä raskauden aikana suositella.

Imetyksen aikana päivittäinen saantisuositus on 200 mikrogrammaa.

Jos äidillä on kilpirauhassairaus, jodin annostelusta kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa.

Rauta on tärkeä osa punasolujen hemoglobiinissa, jonka tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista kudoksiin. Hedelmällisessä iässä olevien naisten raudan tarve vaihtelee yksilöllisesti. Raskauden aikainen raudan tarpeen kasvu johtuu äidin verimäärän lisääntymisestä, istukasta ja sikiön kasvusta. S-ferritiini-arvo kuvastaa varastoidun raudan määrää. Raudanpuute voi aiheuttaa väsymystä, huonokuntoisuutta ja anemiaa.  

Saantisuositukset

• Tavallisella ruokavaliolla voidaan tyydyttää noin puolet raskauden aikaisesta raudantarpeesta, puolet on saatava äidin rautavarastoista tai rautalisästä.
• Raskauden aikana hemoglobiinia seurataan neuvolassa ja rautalisän voi aloittaa neuvolan ohjeen mukaisesti.
• Raskauden aikana raudanpuute hoidetaan ensisijaisesti suun kautta otettavalla rautalisällä, tavallisesti 100 - 200 mg/vrk.
• Rautalisän käyttö alkuraskaudessa ei lisää sikiövaurion vaaraa, mutta se voi lisätä mahdollista alkuraskauden pahoinvointia.
• Päätös suonensisäisesti annosteltavasta rautahoidosta on tehtävä erikoissairaanhoidossa.  Suonensisäiseen rautalääkityksen käyttöön liittyy riski vakavasta allergisesta reaktiosta, ja käytön täytyy aina perustua hoitavan lääkärin huolelliseen arvioon. 

Rautapitoisia yrttimehuja on Suomessa myynnissä apteekeissa ja luontaistuotekaupoissa. Raudan ja vesiliukoisten vitamiinien lisäksi osa valmisteista sisältää pieniä määriä useita eri hedelmämehuja ja yrttiuutteita. Valmisteiden sisältämän raudan määrä ei yleensä riitä turvaamaan raskauden aikaista raudan saantia, eikä kaikista yrttiuutteista ole riittävästi tieteellistä näyttöä raskauden aikaisesta turvallisuudesta.

Raudan imeytymistä heikentävät muun muassa kalsium ja närästyksen hoidossa käytettävät antasidit (kalsium-, magnesium- ja alumiinisuolat). Rautalääkitys estää tyroksiinin imeytymistä, ja valmisteiden nauttimisen välillä tulee pitää ainakin neljän tunnin tauko.

Raudan lähteet ravinnossa

Ruoassa rauta esiintyy kahdessa muodossa, eläinkunnan tuotteissa pääosin hemirautana ja kasvikunnan tuotteissa ei-hemirautana. Eläinperäinen hemirauta imeytyy suolistosta tehokkaammin, kuin kasviperäinen rauta. Rautaa saadaan lihasta, sisäelimistä ja täysjyväviljasta erityisesti ruisleivästä.

Raudan imeytymistä edistää c-vitamiinipitoisten kasvisten, marjojen ja hedelmien samanaikainen nauttiminen. Sen sijaan tee, kahvi ja maitotuotteet estävät raudan imeytymistä.