Syömishäiriöt lapsilla

Monenlaiset syömisen pulmat ovat lapsilla yleisiä. Valikoivuus syömisessä on tavallista ja helpottuu usein iän myötä. Myös ajoittaista tyytymättömyyttä omaan kehoon ilmenee jo lapsilla. Raja hoitoa vaativaan syömishäiriöön ei ole aina selvä. Häiriöstä puhutaan silloin, kun syömiseen liittyvät asiat alkavat hallita elämää ja vaarantaa terveyttä, kasvua ja kehitystä. 

Lapsen arjessa läsnä olevilla aikuisilla on keskeinen rooli syömiseen liittyvien pulmien ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja hoitamisessa. Apua kannattaa hakea jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi kouluterveydenhoitajalta.

Laihuushäiriössä (anoreksia nervosa) lapsi alkaa pelätä painonnousua ja kokee olevansa lihava, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Usein sairaus alkaa laihdutusyrityksestä, joka saattaa riistäytyä syömättömyyskierteeksi ja liialliseksi liikkumiseksi. Syömishäiriöön sairastunut ei useinkaan koe itse tarvitsevansa apua, vaan pyrkii kätkemään oireilun. Nälkiintyminen vahvistaa oireilua ja pitää esimerkiksi ruokaan liittyviä pakkoajatuksia yllä.
 
Ahmimishäiriöön eli bulimiaan sairastunut voi syödä ja ahmia suuriakin ruoka-annoksia kerralla. Syömisestä seuraa usein katumus ja halu estää lihominen esimerkiksi oksentamalla, liikunnalla tai ulostuslääkkeillä.

Lapsilla voi esiintyä myös hoitoa vaativaa ylipainoa ja siihen liittyvää ahmimista. 

Kouluterveydenhuolto, koulun oppilashuolto tai terveyskeskus ovat ensisijaisia hoitopaikkoja. Teemme HUSissa tarvittaessa  diagnostisia tutkimuksia.