Betaiinihoidosta lupaavia tuloksia harvinaista AGU-tautia sairastaville
Asiasanat:Tutkimus tuo uutta toivoa harvinaista aspartylglukosaminuriaa (AGU) sairastaville lapsille ja heidän perheilleen. Tutkimus osoittaa, että betaiinin käyttö voi parantaa merkittävästi AGU:a sairastavien lasten aineenvaihduntatasoja sekä edistää heidän kognitiivista ja fyysistä suoriutumistaan.
Aspartylglukosaminuria (AGU) on harvinainen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva perinnöllinen aineenvaihduntasairaus, joka johtaa kehitysvammaisuuteen. Potilaita Suomessa on noin 300. Sairaus todetaan yleensä alle kouluikäisenä.
AGU:a sairastavien elimistö ei pysty hajottamaan tiettyjä aineita oikein, mikä johtaa niiden kertymiseen ja vaikuttaa ajan myötä aivojen kehitykseen. Tämä ilmenee tyypillisesti viivästyneenä kognitiivisena kehityksenä ja vaikeuksina arjessa. Sairauteen ei ole aiemmin ollut olemassa kohdennettua hoitoa, joka vaikuttaisi taudin etenemiseen.
Nature Communications -tiedelehdessä julkaistu Giessenin ja Helsingin yliopiston kansainvälinen tutkimus on tutkinut betaiinin vaikutusta potilaisiin. Betaiini toimii ns. "farmakologisena saperonina" eli molekyylitason apurina. Se auttaa viallisia entsyymejä saavuttamaan oikean rakenteen, jolloin ne voivat jälleen suorittaa elintärkeää työtään aineenvaihdunnassa.
"Tuloksemme osoittavat, että betaiini voi olla tehokas ja kustannustehokas keino parantaa AGU-potilaiden aineenvaihduntaa. Koska betaiini otetaan suun kautta jauheena ja se on hyvin siedetty, se tarjoaa helpon tavan elinikäiseen hoitoon", professori Ritva Tikkanen Giessenin yliopistosta Saksasta toteaa.
Lasten aineenvaihdunnassa ja toimintakyvyssä havaittiin kohentumista
Tutkimukseen osallistui 21 lasta, jotka olivat iältään 7–15-vuotiaita. Tutkimukseen osallistuneilla lapsilla on sairauden tietty geneettinen variantti. Potilaita seurattiin tarkasti neljän vuoden ajan HUSissa. Betaiinihoito osoittautui turvalliseksi ja hyvin siedetyksi.
Tutkimuksen tulokset ovat vaikuttavia. Sairauden aiheuttamien hajoamistuotteiden pitoisuus virtsassa laski merkittävästi (lähes 70 %) ja samalla veren seerumin AGA-entsyymiaktiivisuus nousi. Neuropsykologisissa testeissä lapset osoittivat paranemista kielellisessä ymmärryksessä ja tiedonkäsittelynopeudessa. Myös arjen sopeutumiskyky parani. Tutkijat pystyivät magneettikuvauksella (MRI) havaitsemaan, että sairauden aiheuttama raudan kertyminen tietyille aivoalueille väheni.
”Vaikka tulokset ovat erittäin positiivisia, jatkoseurantaa tarvitaan. Erityisesti on merkityksellistä, miten hoito vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen pitkällä aikavälillä ja voiko erittäin varhainen hoito jo ennen oireiden alkamista pysäyttää taudin etenemisen kokonaan”, lastenneurologian erikoislääkäri Minna Laine toteaa.
Tutkimuksen suoritti kansainvälinen tiimi, jota johtivat erikoislääkäri Minna Laine HUSista sekä professori Ritva Tikkanen Saksasta. Tulokset on julkaistu Nature Communications -lehdessä: Pharmacological chaperone treatment with Cystadane in aspartylglucosaminuria: an open-label, phase Ib/II trial | Nature Communications
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.
Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.