Tätä ennen samat leikkaukset hoidettiin leikkaussalissa. Positiiviset tulokset ovat herättäneet poikkeuksellista kansainvälistä mielenkiintoa.
Toimenpidepoliklinikalla leikkauksessa työskentelee kolmesta neljään henkilöä, kun leikkaussalissa lääkäreitä ja hoitajia tarvitaan paljon enemmän. Lääkärit Tomi Mikkola ja Camilla Isaksson valmistautuvat aamun ensimmäiseen leikkaukseen Ellinoora Kirjavaisen ja Riitta Haatajan kanssa.
Emättimen ja kohdun alueen laskeumiin sekä virtsankarkailuun liittyvät ongelmat yleistyvät naisten ikääntyessä. Naistenklinikalla alettiin hoitaa aiemmin leikkaussalissa tehtyjä urogynekologisia toimenpiteitä polikliinisesti vuonna 2013.
”Kohdun ja emättimen huipun laskeumat vaativat yleensä suuremman leikkauksen. Sen sijaan etu- ja takaseinämän laskeumat ja virtsankarkailuongelmat voidaan leikata kevyemmin paikallispuudutuksessa. Vaikutukset kustannuksiin, toimenpiteen kestoon, hoitoon pääsyn nopeuteen ja potilastyytyväisyyteen ovat olleet huimat”, HUSin naistentautien urogynekologian osastonylilääkäri Tomi Mikkola kertoo.
Kun vuonna 2016 polikliinisia leikkauksia tehtiin Naistenklinikalla noin 350, vuonna 2019 niitä tehtiin vuodessa jo yli 700. Toimenpidepoliklinikan hoitojonot ovat vain noin kuusi viikkoa, kun leikkaussaliin jonot voivat olla jopa puolen vuoden mittaiset. Uusi tapa hoitaa on tuonut seitsemässä vuodessa merkittäviä säästöjä.
”Hoitojen kustannukset ovat vähintäänkin puolittuneet. Samaan aikaan laatu on pysynyt tutkitusti hyvänä, sillä käytössämme on erillinen urogynekologian laaturekisteri.”
Tomi Mikkola koulutti itse seitsemän vuotta sitten poliklinikan hoitajat uuteen toimintatapaan. Toimenpidepoliklinikalla työskentelee 5–8 lääkäriä ja kymmenkunta hoitajaa.
”Henkilöstömme oli alusta lähtien hyvin innostunutta, sillä he pystyivät samalla laajentamaan omaa toimenkuvaansa. Työviihtyvyytemme on ollut pitkään jo hyvä.”
Kokemus on potilaalle helpompi
Vantaalaiselle Eija Heikkilälle tehtiin vuoden alussa virtsankarkailun korjausleikkaus. Paikallispuudutuksessa tehty toimenpide kesti kokonaisuudessaan noin 45 minuuttia.
”Virtsauksen onnistumista seurattiin toimenpiteen jälkeen muutama tunti, ja pääsin kotiin samana päivänä. Käsitykseni mukaan sairaalainfektion riski pienenee, kun osastohoitoon ei tarvitse jäädä. Olin myös tyytyväinen, kun virtsaaminen onnistui, eikä minua tarvinnut katetroida.”
Tomi Mikkolan mukaan nopea kotiutuminen edistää toipumista. Hän arvelee, että polikliinisinä toimenpiteinä tehtyihin leikkauksiin liittyy myös vähemmän jännitystä ja potilas kokee ympäristön turvallisempana.
”Hoitava tiimi teki työnsä hyvin, ja kohtelu oli erittäin ystävällistä. Toimenpide oli suurempi kuin olin luullut, mutta se onnistuu kyllä hyvin polikliinisesti tehtynä”, Eija Heikkilä kertoo.
Kansainvälinen mielenkiinto on yllättänyt
Viimeisen kahden vuoden aikana Naistenklinikalla on vieraillut yli 300 lääkäriä yli 20 maasta tutustumassa uudenlaisiin hoitomuotoihin. Muualla vastaavat leikkaukset tehdään yhä pääsääntöisesti leikkaussalissa. Mikkolan mukaan useassa paikassa on alettu vierailun jälkeen tehdä toimenpiteitä Naistenklinikan tapaan.
”Vieraita on kiinnostanut myös virtsankarkailuun antamamme ruiskutushoito, joka on hoitona perinteisiä nauhaleikkauksia kevyempi. Perinne nukutettuna leikkaamiseen on ollut alalla niin vahva, että olemme Suomessa tehneet todellista edelläkävijän työtä.”
Teksti: Johanna Laitinen
Kuva: Heli Kurimo
Juttu on julkaistu alun perin Husarissa 2/2020.