Autismikirjon häiriöt

Autismikirjon häiriöitä esiintyy noin 1–2 %:lla väestöstä. Autismikirjon häiriöissä keskeistä ovat pysyvät puutteet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneet ja toistavat käyttäytymispiirteet, kiinnostukset ja toiminnot.   

Pojilla autismikirjon häiriöt ovat 3–4 kertaa yleisempiä kuin tytöillä. Autismia aletaan epäillä yleensä lapsen ollessa 1,5–2,5-vuotias. Kontaktin saamisen vaikeudet, erityisesti katsekontaktin puutteellisuus ja puheenkehityksen viivästyminen, ovat tavallisimpia jatkotutkimuksiin lähettämisen syitä. Lievemmät ongelmat tulevat esiin myöhemmällä iällä, kun sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet saman ikäisten lasten kanssa korostuvat ja erityiskiinnostukset ovat helpommin nähtävissä.  

Miten autismikirjon häiriöitä tutkitaan?

Jos lapsella epäillään autismikirjon häiriötä, käynnistetään selvittelyt neuvolan tai kouluterveydenhuollon kautta. Lapsen kehitystä ja suoriutumista arvioidaan haastatteluilla, havainnoinneilla ja arvioinneilla. Perheille aloitetaan varhainen tuki ja ohjaus. Perusterveydenhuollosta tehdään tarvittaessa lähete tutkimuksiin HUSiin.

Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti

Kaikissa autismikirjon häiriöissä suunnittelemme kuntoutuksen lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtien. Kuntoutus pyritään aloittamaan varhain. Kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa huomioimme kehityksen eri osa-alueet, ja kuntoutus tapahtuu päivittäin kaikissa lapsen toimintaympäristöissä, kuten kotona, päivähoidossa tai koulussa. Tuemme lapsen kommunikaatiota, sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja arjen omatoimisuustaitoja lapsen päivittäisessä ympäristössä.