Tietoallas hyödyttää lastentautien tutkimusta
Asiasanat:HUSin Tietoaltaan tietoja hyödynnetään lasten lääketieteellisessä tutkimuksessa, johtamisen tukena sekä kansainvälisessä yhteistyössä.
Lasten ja nuorten sairauksien Tietoallastiimi vastaa lastentautien tutkijoiden ja johdon tietopyyntöihin HUSin Tietoaltaasta. Kuvassa tiimin jäsenet tietojärjestelmäsuunnittelija Saara Tiainen (vas.), linjajohtaja Katariina Gehrmann, projektipäällikkö Minerva Rantaniska, tietoanalyytikko Mira Kuusinen ja tietojärjestelmäsuunnittelija Mira Kilpi.
HUSin Tietoallas on palvelu, jolla potilasrekisterien ja tiettyjen hallinnon rekisterien tietoja järjestetään siten, että niitä voi hyödyntää tehokkaasti ja tietoturvallisesti. Tietoaltaaseen on integroitu suurin osa HUSin kliinisessä käytössä olevista potilastietojärjestelmistä.
Uuden lastensairaalan tukisäätiön rahoituksella Lasten ja nuorten sairauksille on palkattu kolmeksi vuodeksi neljän henkilön Tietoallastiimi. Se vastaa lastentautien tutkijoiden ja johdon tietopyyntöihin HUSin Tietoaltaasta.
Uuden lastensairaalan tukisäätiön yhtenä tavoitteena on edistää ja tukea lasten lääketieteellistä tutkimusta. Tietoanalytiikan kehittäminen on avain toiminnan ja johtamisen kehittämiseen, tutkimuksen edistämiseen sekä Uuden lastensairaalan kansainvälisen kiinnostavuuden lisäämiseen.
”Meillä on Tietoaltaassa paljon käyttämätöntä tietoa, joka nyt jalostuu tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Pystymme oman tiimimme avulla hyödyntämään entistä paremmin olemassa olevaa tietoa lastentautien tutkimuksessa ja tiedolla johtamisessa”, kertoo digitaalisten ja innovaatiopalveluiden linjajohtaja Katariina Gehrmann.
Vastasyntyneiden tutkimuksista koronatutkimuksiin
Tietoallastiimi tekee tutkijoiden pyynnöstä rekisteritietoja koskevia tietohakuja, auttaa tutkijoita ja johtoa selvittämään, mitä mahdollisuuksia Tietoaltaasta saatava tieto antaa sekä osallistuu EU-projekteihin.
Tietoaltaasta on muun muassa kerätty tietoa HUSin ja Helsingin yliopiston Babyscreen-seulonta ja seurantatutkimukseen, jonka tavoitteena on tunnistaa lapset, joilla on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen tai keliakiaan.
“Pystymme tuottamaan tutkijoille tietoa, joka liittyy muun muassa pitkäaikaisseurantaan. Yhtenä esimerkkinä aivokammion sunttileikkauksen läpikäyneet lapset viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Vaikean lyhyt- ja pitkäkasvuisuuden etiologia -tutkimuksessa on hyödynnetty Tietoaltaasta saatua tutkimusdataa. Myös lasten sairastamaan COVID-19-tautiin liittyvä tutkimus on vireillä”, kertoo tietoanalyytikko Mira Kuusinen tiimin saamista tietohakupyynnöstä.
“Riippuu tutkimuksen laajuudesta ja tietopyynnön sisällöstä, kuinka nopeasti saamme tiedon kaivettua. Aikaa kuluu usein noin kaksi kuukautta siihen, että pyydetty data on tutkijan käytettävissä. Tietoaltaan tietomassat ovat valtavat”, Kuusinen jatkaa.
Big data lisää kilpailukykyä
Tietoaltaan tietojen eli big datan hyödyntäminen on entistä tärkeämpää myös kilpailukyvyn kannalta. Se mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön kehittämisen tutkimuskumppaneiden kanssa sekä antaa mahdollisuuden oman datan varastoimiseen ja analysointiin.
”Tietoaltaasta saatava tieto tuo mahdollisuuksia lasten lääketutkimuksien lisäämiseen. Lapsilla on muun muassa vaikeasti diagnosoitavia harvinaissairauksia, joiden tunnistamiseen big data ja kansainvälinen yhteistyö tuovat uusia ulottuvuuksia. Tietoallashanke on kuin magneetti kumppanuussairaaloillemme ja EU-hankkeille”, Gehrmann sanoo.
Teksti: Jonna Suometsä
Kuva: Ville Männikkö
Husari 2/2022