Työhyvinvointi ja työsuojelu

Työhyvinvointitoimintamme painopistealueita olivat käytännön turvallisuusjohtaminen, työkuormituksen hallinta ja työkykyjohtaminen. 

Työsuojelu ja turvallisuusjohtaminen

Erilaisten kampanjoiden ja ennakoivan työsuojeluasenteen avulla vähensimme työmatkatapaturmia, joskin työssä tapahtuneet tapaturmat nousivat hieman. Niillä saavutettiin erinomainen tapaturmataso myös kansallisesti vertailtuna. HUSin tapaturmataajuudet laskivat ja ovat hyvällä tasolla.

Hyvä poikkeusolojen turvallisuuskäyttäytyminen on näkynyt työperäisten korona-altistumisten ja niistä aiheutuneiden ammattitautiepäilyilmoitusten määrässä. Työntekijöidemme kokemus siitä, että heidän terveydestään ja turvallisuudesta huolehditaan, on pysynyt hyvällä tasolla myös 2020.

Työmatkatapaturmien vähentymiseen vaikuttanee koronavirusepidemian aikaisen etätyön lisääntyminen sekä vuoden 2020 sääolosuhteet. Työtapaturmien nousuun vaikuttavat koronaviruksen aihettamat tapaturmat. Ammattitauti-ilmoituksia on tehty koronavuoden aikana huomattavasti enemmän kun aiempina vuosina. Ammattitautiepäilyistä 81 on Covid-19 tapauksia. Korvatuista ammattitaudeista 25 on Covid-19 liittyviä ammattitauteja.

Tapaturmataajuudella tarkoitetaan sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden.

Työkykyjohtaminen ja -toiminta

Työkykyjohtamisessa käytimme monipuolisesti keinoja muokata työtä, jotta se vastaisi työntekijän työ- ja toimintakykyä. Näin työntekijä pystyi jatkamaan työssään tai palaamaan siihen pitkältä sairauspoissaololta. Ammatillisen kuntoutuksen keinoista käytimme eniten työkokeilua. 

Edellisvuoteen verrattuna työkokeilujen kokonaismäärä laski 31,7 prosenttia ja kokonaiskuntoutusten määrä 15,4 prosenttia. Osittain laskua selittävät poikkeuksellisen koronavuoden tuomat haasteet.

Työkykykeskustelut etänä

Henkilöstöjohdon uudelleen organisoitumisen yhteydessä työkykyvastaavien roolissa aloitti 12 alueiden työsuojelupäällikköä. Työkykyvastaavat ovat esimiesten tukena työkykyasioissa. 

Vuoden alussa otettiin käyttöön työkykykeskusteluiden digitaalinen järjestelmä, Työhyvinvointimoduuli. Työkykykeskusteluissa teimme digiloikan, kun valtaosa työkykykeskusteluista ja työterveysneuvotteluista käytiin etäyhteyksien kautta. Niiden hyödyntäminen on tuonut joustavuutta keskusteluihin ja nopeuttanut niiden järjestämistä.

Työntekijöiden kokemus omasta työkyvystä pysynyt hyvänä

Työntekijöiden kokemus omasta työkyvystä työn fyysisiin sekä psyykkisiin vaatimuksiin nähden on pysynyt hyvällä, yli neljän, tasolla vuodesta 2013. Vuonna 2020 työolobarometrikyselyssä henkilöstön kokema työkykyisyys oli 4 asteikolla 1-5, jossa 5 on paras.  

Sairauspoissaoloprosentti kasvoi hieman eli 4,2 prosenttiin. Sairauspoissaoloissa oli kasvua etenkin koronavirusepidemian kiihtymisen aikoina. Poikkeuksellisen koronavuoden aikana sairauspoissaoloihin lasketaan myös tartuntatautilain mukaiset karanteenit, jotka osaltaan nostivat päivien lukumäärää. Tartuntatautilain mukaisia poissaolopäiviä oli yhteensä runsaat 15 500. 

Sairauspoissaolojen kesto nousi 14,8 päivään/henkilö. Kasvua oli 1,2 päivää/henkilö. 

Lyhyiden 1-3 päivän sairauspoissaolojen määrä laski 9 858 päivällä vuodesta 2019. Vuonna 2020 lyhyitä sairauspoissaoloja oli yhteensä 71 759 päivää (81 617 vuonna 2019) ja lyhyitä sairauspoissaoloja oli yhteensä 27 831 henkilöllä (27 270 vuonna 2019).

Diagnoosipohjaisissa sairauspoissaoloissa eniten poissaolopäiviä aiheuttivat tuki- ja liikuntaelin sairaudet (TULES) ja mielenterveyden häiriöistä johtuvat poissaolot.

Valtakunnallisessa vertailussa HUSin työkyvyttömyyseläkemaksujen ja sairauspoissaolojen palkkakustannusten suhde henkilöstökustannuksiin on keskimääräistä pienempi. 

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 henkilöä, mikä on 5 vähemmän kuin edellisvuonna. HUSin työkyvyttömyyseläkemaksu oli 0,66 prosenttia palkkasummasta vuonna 2020. Kunta-alan keskiarvo oli 0,98 prosenttia.

Kokemus työn kuormituksesta on kasvanut 

Työolobarometrin mukaan kokemus työn kuormittavuudesta on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2020 ylikuormitusindeksi oli 3,2 asteikolla 1-5.

Henkilöstöryhmistä eniten ylikuormitusta koki hoitohenkilöstö ja ikäryhmistä nuorimmat. Kokemus voimavarojen riittävyydestä koronavirusepidemian aikana koettiin kuitenkin hyväksi (3,78). Tuen koki riittävänä 74 prosenttia vastaajista. 14 työyksikössä koettiin sekä ylikuormitusta että voimavarojen riittämättömyyttä koronvirusepidemian aikana.

Yksiköitä, joissa ylikuormitusindeksi on alle kolme, oli 177, mikä on 8 enemmän kuin edellisvuonna. Samaan aikaan on useita työyksiköitä, joiden työkuormitusluvut ovat parantuneet edellisestä vuodesta. 

Työkuormituksen tukitoimet

Olemme tarjonneet monipuolisesti keinoja henkilöstön työkuormituksen vähentämiseen ja sen hallintaan. Yksi niistä on neliportainen henkilöstön jaksamisen tukijärjestelmä, virtuaaliapuri (botti). Vastaamalla botin kysymyksiin työntekijä saa tukijärjestelmältä vastaustensa perusteella suosituksia tukimuodoista. Yksi osa tukijärjestelmää on myös työntekijöitä auttava neuvontapuhelin. 

Myös esimiehet ovat kokeneet merkittävää lisäkuormitusta ja tuen tarvetta varsinkin koronavirusepidemian aikana. Heille olemme järjestäneet yksilö- tai ryhmämuotoista työnohjausta ja valmennusta. Näiden tukitoimien piirissä oli 253 työntekijää ja 70 esimiestä. Lisäksi sisäiseen työnohjaukseen on osallistunut 356 työntekijää.

Ergonomiaan liittyvää kuormittavuutta vähensimme muun muassa potilaansiirtokoulutuksella. Lähetimme kuukausittain ”Tules kuntoon” -teemalla ergonomiatiedotteita henkilöstölle. Tiedotteissa nostimme esille keinoja työn keventämiseen. Henkilöstö osallistui aktiivisesti monipuolisiin virtuaalisiin tapahtumiin, hyvinvointivalmennuksiin, palautumisen mittauksiin, kuntokampanjoihin ja -testauksiin.

Palkitsimme huippuesimiehet ja -yksiköt. Voit lukea heistä yhteisölehtemme Husarin jutuista:
– Huippuesimieheksi työyhteisön tuella
– Huippuesimies nostaa esiin tiiminsä osaamisen