Vuoden 2020 koronavirusepidemia vaikutti koko henkilöstöömme. Hoitotyössä epidemia aiheutti henkilöstön siirtoja ja uudelleenkoulutuksen tarvetta. Monissa työtehtävissä henkilöstömme teki etätöitä lähes koko vuoden. 

Uudelleenkoulutus ja henkilöstön siirrot 

Koronavirusepidemia aiheutti äkillisen osaamis- ja lisähenkilöstötarpeen erityisesti tehohoidossa ja tehohoitoa tukevissa toiminnoissa sekä vuodeosastoilla. 

Perehdytimme kevään 2020 aikana noin 600 hoitohenkilöstöön kuuluvaa tehohoitotyöhön ja sitä tukeviin tehtäviin. Tehohoitotyön koulutukset järjestimme simulaatiokoulutuksena, verkkokursseina sekä bed-side-opetuksena. Koulutuksiin osallistui hoitohenkilöstöä erityisesti leikkaussali- ja anestesiahoitajista. Jaoimme koulutus- ja perehdytysmallin aineistoineen myös muiden sairaanhoitopiirien ja koronaviruspotilaiden hoidossa työskentelevien käyttöön. 

Hoitotyön ammattilaisten lisäksi koulutus- ja perehdytystarvetta oli myös hoitotyötä tukevissa toiminnoissa, sillä koronaviruspotilaiden hoitoon käytettävien eristettyjen tilojen ja laitteiden ylläpitoon, huoltoon ja puhtaanapitoon tarvittiin tavanomaista enemmän työvoimaa. Oman koulutus- ja perehdytyskokonaisuuden vaati myös koronaviruspotilaiden hoidon keskittäminen Kirurgiseen sairaalaan.

Koronanäytteenottotoiminnan järjestäminen uudenlaisena drive-in -toimintona sekä valtion rajapisteillä tehtävänä näytteenottona edellytti henkilöstön perehdyttämistä uudenlaisiin toimintatapoihin. Koronanäytteenottoon siirtyi henkilöstöä näytteenotosta sekä muista toiminnoista ja lisäksi rekrytoimme uutta näytteenottohenkilöstöä. 

Koronaviruspotilaiden hoito edellytti myös lääkäriresurssien kohdentamista sekä teho-osastoille että koronavuodeosastoille. Teho-osastotoiminnassa teimme uudenlaisia arkipäivä- ja päivystystoiminnan järjestelyjä lääkäreille lisääntyneiden teho-osastopotilaiden takia. Koronasairaalaan ja koronaviruspotilaiden hoitoon kohdistimme enemmän lääkärityöpanosta muista toiminnoista ja osan vuotta myös muista tulosyksiköistä. 

Suurten henkilöstösiirtojen ja toiminnallisten muutosten tekeminen ja toteuttaminen edellytti hyvää ja tiivistä yhteistoimintaa ja yhteistyötä henkilöstöedustajien kanssa. HUSin paikallistason neuvotteluissa käsiteltiinkin koronatilannetta ja sen vaikutuksia henkilöstöön lähes viikoittain koronatilanteen ollessa akuutein. Vuoden aikana toteutimme monenlaisia tilapäisiä ratkaisuja muun muassa erilaisiin toiminta- ja korvauskäytäntöihin liittyen aina karanteenikäytänteistä ylimääräisiin työvuoroihin ja lomien siirtymisiin.

Etätyö lisääntyi monissa tehtävissä

Koronan aiheuttamat poikkeusolot vaikuttivat monella tapaa työn tekemisen käytäntöihin. Valtioneuvoston suositusten mukaisesti ohjeistimme työntekijät tekemään etätyötä aina kun työtehtävät sen mahdollistivat. 

Etätyö olikin maalis-joulukuun välillä pääsääntöinen työntekomuoto niissä tehtävissä, joissa se oli työn luonteen ja työvälineiden vuoksi mahdollista. Kaikkiin kokouksiin oli mahdollista osallistua etäyhteyden välityksellä. Työntekotavoissa tapahtuikin varsinainen digiloikka käytännössä yhdessä yössä. 

Kevensimme voimassa olevaa etätyöntekoa koskevaa pysyväisohjetta hallinnollisesti ja vuoden aikana päivitimme myös etätyötä koskevaa pysyvää ohjeistusta saatujen kokemusten perusteella. Hallinnollisessa työssä etätyön tekemiseen siirryttiin ketterästi ja laajasti. 

Etätyön tekeminen ja johtaminen ei näkynyt syksyllä 2020 toteutetussa työolobarometrissa ainakaan työssä oloa heikentävänä tekijänä. Etätyöskentelyllä pystyimme myös vähentämään koronaviruksen aiheuttamien karanteenien vaikutusta toimintaan silloin, kun työ oli mahdollista tehdä etänä.