Ennakoimme valtioneuvoston odotettua sote-uudistusta julkaisemalla näkemyksemme uudistuksesta jo vuoden 2019 lopulla.
Korostimme HUSin erityisasemaa erikoisairaanhoidossa niin Uudenmaan kuin koko Suomenkin kannalta. Vastaamme esimerkiksi valtakunnallisesti kaikkein vaativimman erityistason palveluista, kuten elinsiirroista ja lasten harvinaisten sairauksien hoidosta. Myös lähes puolet Suomen erikoislääkäreistä koulutetaan HUSin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.
Esitimme, että HUSilla tulee olla lakiin perustuva erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu Uudenmaan alueella sekä lakiin perustuvat erityisvelvoitteet koko maata koskien, mukaan lukien koulutus- ja tutkimustoiminta.
Helmikuussa sote-uudistuksesta keskusteltiin Uudenmaan osalta Säätytalolla perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun järjestämässä tilaisuudessa. Uudellemaalle suunniteltu neljän itsehallintoalueen ja Helsingin kaupungin erillisratkaisu oli siinä vaiheessa lausuntokierroksella. Toimitusjohtajamme Juha Tuominen korosti tilaisuudessa odotettavissa olevaa Uudenmaan väestön ja palveluntarpeen suurta kasvua sekä siitä aiheutuvia resurssihaasteita.
Lakiluonnoksen rahoitusmalli kestämätön
Valtioneuvosto julkaisi 15.6.2020 esityksensä sote-uudistuksen lakiluonnokseksi. Pidimme sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen tärkeänä, mutta ehdotettua rahoitusmallia täysin kestämättömänä.
HUSin hallituksen kannanotto lakiluonnoksesta julkaistiin 3.9. Sen mukaan lakiluonnos sisälsi ison leikkauksen Uudenmaan palveluihin. HUSin hallituksen mukaan rahoitusmalli veisi toteutuessaan pohjan yhdenvertaiselta erikoissairaanhoidolta ja romuttaisi koko maan erikoissairaanhoitojärjestelmän.
Hallituksen mukaan esitetty rahoitusmalli leikkaisi pelkästään HUSin rahoitusta yli 100 miljoonaa vuodessa. Henkilötyövuosiksi muunnettuna tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUSista pysyvästi.
Lokakuussa toimme näkemyksemme esille Uudenmaan alueen kansanedustajille 12.10. pidetyssä soteinfossa, jossa kansanedustajien kysymyksiin vastasivat hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan ohella muutamat keskeiset johdon sote-asiantuntijat.
Jatkoimme sote-uudistukseen kohdistamaamme kritiikkiä myöhemmin lokakuussa palaamalla esitetyn rahoitusmallin ongelmiin mediassa julkaistuilla mielipidekirjoituksilla. Niissä korostimme, että rahoitusmalli perustui keinotekoisiin teoreettisiin kertoimiin, jotka yrittivät kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta, mutta olivat kaukana todellisuudesta.
Muut yliopistolliset sairaanhoitopiirit mukaan kritiikkiin
Marraskuussa esittämäämme sote-kritiikkiin liittyivät muut yliopistolliset sairaanhoitopiirit yhteisellä julkilausumalla. Siinä korostettiin erityisesti, että sote-lainsäädännön kokonaisuudessa ei yliopistosairaaloiden opetukselle ja tutkimukselle ollut osoitettu rahoitusta. Kuitenkin yliopistosairaaloiden budjetista kymmenesosa kuluu opetukseen ja tutkimukseen, mutta tästä valtio kompensoi alle puolet.
Yliopistollisten sairaanhoitopiirien johtajien mielestä ei voi olla mahdollista, että alan kotimaisen koulutuksen ja tutkimuksen annettaisiin taantua. Tulevaan sote-lakiin tuleekin heidän mukaansa osoittaa täysimääräinen rahoitus sekä opetukselle että tutkimukselle.