Kulunut koronavuosi on tarkoittanut HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järviselle lähes ympärivuorokautista työtä. Moni työpäivä on alkanut sairaalassa ja päättynyt tv-studiolle.

”Aina kun kyseessä on koko väestön terveyttä uhkaava tilanne, viestinnän osuus korostuu. Tästä meillä on kokemusta myös sikainfluenssan ja ebolan kohdalla”, Järvinen sanoo.

Mediatyö on vienyt Järvisen vuodesta ison osan, osittain tietoisena ratkaisuna. Tämä on antanut kollegoille paremman mahdollisuuden tehdä potilastyötä.

Viestintä on tapamme hoitaa sairaalan toimintaa

Viestinnällä on keskeinen rooli koronavirusepidemian taltuttamisella, koska luotettavalla tiedolla on mahdollisuus vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Lisäksi kertomalla suoraan, että ihmiset saavat hoitoa, luodaan turvallisuutta. Kriisiaikana tämä ei ole itsestäänselvyys.

”Viestintä on tapamme hoitaa sairaalan toimintaa”, Järvinen tiivistää. 

Onnistuneen viestinnän kulmakiviksi Järvinen mainitsee asioiden taustoituksen ja kontekstin.

”Suomalaisessa yhteiskunnassa asioita on vaikea saada perille, jos niitä ei perustele. Näin esimerkiksi erilaisten koronasuositusten kanssa. Sitten kun uskotaan, asia menee kyllä perille.”

Media elää vahvasti tässä hetkessä

Median kanssa yhteistyöstä Järvinen nostaa esiin muutaman seikan. Hänestä media on varsin kritiikittömästi päästänyt eri alojen ihmisiä ääneen kommentoimaan koronaa ilman varsinaista asiantuntemusta. Tämä luo helposti hämmennystä.

”Lisäksi media elää vahvasti tässä hetkessä, katsoen usein vain kengänkärkiinsä. Kerrotaan tämän hetken tilanne, mutta se, miten tästä mennään eteenpäin, jää usein uutisoinnista pois. Koronarokotusten myötä näkökulma on tosin vähän laajentunut.” 

Lisäksi Järvinen mainitsee varsinkin sosiaalisesta mediasta tutun ristiriitojen ja vastakkainasettelujen logiikan, joka varsinkin kriisin keskellä on erittäin epätoivottavaa. 

Kun on taistelu päällä, jaksaa

Kuinka selvitä nyt jo vuoden kestäneestä, erittäin vaativasta työkuormasta?

”Ihminen jaksaa, kun on taistelu päällä. Tämä koskee varmasti koko henkilökuntaamme: kun tuntee, että minua tarvitaan, jaksaa. Sitten, kun tilanne on ohi, toivon että meillä on yhteisesti tyytyväinen olo ja ylpeys siitä, että hoidimme asian hyvin”, Järvinen sanoo.

Hän haluaa muistuttaa, että vaikka jotkut huslaisista ovat mediassa esillä, varsinainen työ tehdään sairaalassa. 

”Joku minulle joskus sanoikin, että meitä on sirkushevosia ja työhevosia.”