Ajantasainen tilannekuva, nopea päätöksenteko ja laaja yhteistyö ovat olleet koronavirusepidemian johtamisemme kulmakiviä. Koko epidemian ajan HUSia on johdettu yhtenä kokonaisuutena.

Ensimmäinen kokous koronavirukseen liittyen järjestettiin 26. helmikuuta. Valmiusjohto kokoontui 2. maaliskuuta ja pandemiakoordinaatioryhmän toiminta käynnistettiin 5. maaliskuuta. Aluksi kaikkien tulosalueiden, sairaanhoitoalueiden ja HYKS-sairaanhoitoalueen johtajista ja asiantuntijoista koottu pandemiakoordinaatioryhmä kokoontui joka arkipäivä. Epidemialla oli vaikutuksensa HUSin kaikkiin toimintoihin ja sen vuoksi oli tarpeen, että laajapohjainen koordinaatioryhmä kokoontui tiiviisti päivittämään tilannekuvaa ja keskustelemaan tarvittavista päätöksistä. Tilannekuvatiedon kannalta tärkeä oli myös arkiaamuisin kokoontunut Helsingin yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (HYKS-erva) tilannekatsaus, jossa käytiin läpi HUSin alueen kuntien ja erityisvastuualueen tilanne.

Tilanteen tasaannuttua pandemiakoordinaatioryhmän kokouksia harvennettiin ja pienempi ryhmä, pandemiakoordinaatioryhmän työvaliokunta, aloitti toimintansa pandemiakoordinaatioryhmän rinnalla. Vuoden aikana pandemiakoordinaatioryhmä kokoontui 59 kertaa ja sen työvaliokunta 98 kertaa. 

Pandemiakoordinaatioryhmän kautta HUSia on johdettu yhtenä organisaationa. Säännöllisesti päivitetyssä eskalaatiosuunnitelmassa on määritelty koronaviruspotilaiden hoitoyksiköt erilaisille potilasmäärille. Tavoitteena on ollut turvata myös muiden kuin koronaviruspotilaiden hoito. 

Historiallinen päätös täysvalmiudesta

HUS siirtyi ensimmäistä kertaa historiansa aikana toimitusjohtajan päätöksellä täysvalmiuteen 19. maaliskuuta. ​Valmiusohjeemme mukaisesti täysvalmiuteen siirrytään, kun yhteiskunta valmistautuu toimimaan vakavassa häiriötilassa tai valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. 

Epidemian rauhoituttua valmiustasoa laskettiin 29. toukokuuta tehostettuun valmiuteen. Siirryimme uudelleen täysvalmiuteen 23. marraskuuta lisääntyneiden koronavirustartuntojen ja -potilasmäärien vuoksi. Toimitusjohtaja delegoi epidemian johtamisvastuuta johtajaylilääkärille ja sairaalakapasiteetin järjestämisen ja henkilöstön uudelleensijoittelun osalta lääkintäpäällikölle.

Valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä

Koko epidemian ajan olemme tehneet tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Johdollamme ovat kokoontuneet:

  • HYKS-erva sairaanhoitopiirit
  • Uudenmaan kunnat ja yksityissektorin edustajat. Syyskuussa tämä työryhmä muutettiin STM:n edellyttämäksi alueelliseksi koordinaatioryhmäksi, jonka tehtävänä oli koordinoida alueellista viranomaisyhteistyötä.
  • HYKS-erva rajatestauksen koordinaatioryhmä
  • Materiaalisen valmiuden kansallinen koordinaatiotyöryhmä 
  • HUS-alueen kuntien tartuntatautiyksiköt

Lisäksi HUS on osallistunut:

  • STM:n, THL:n ja yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäreiden kokouksiin
  • valtakunnalliseen tehohoidon koordinaatioryhmään
  • valtakunnalliseen rajaterveysturvallisuuden koordinaatioryhmään
  • pääkaupunkiseudun kuntien koronakoordinaatioryhmään
  • COVID-pandemia- ja mallinnusryhmään
  • THL:n ja sairaanhoitopiirien yhteistyöryhmään
  • Etelä-Suomen aluehallintoviraston valmiustoimikuntaan
  • STM:n tartuntatautien neuvottelukuntaan
  • STM:n poikkeusolojen neuvottelukuntaan