Koronavirusepidemia vaikutti lapsettomuushoitoihin
Teimme ensimmäiset inseminaatiot luovutetuilla siittiöillä toukokuussa. Hoidot luovutetuilla munasoluilla pääsimme aloittamaan jo helmikuussa 2020, mutta ne olivat tauolla maalis–elokuussa koronavirustilanteen vuoksi. Ensimmäinen lahjasukusoluilla raskaaksi tulleen synnytys on odotettavissa alkuvuodesta 2021.
Koronavirusepidemia vaikutti vahvasti toimintaamme kaikkien lapsettomuushoitojen osalta. Jouduimme keskeyttämään yli kaksisataa suunniteltua lapsettomuushoitoa huhtikuun puolivälistä kesäkuuhun alkuun saakka.
”Alkusyksystä hoitojonot pidentyivät harmillisesti jo puoleen vuoteen. Saimme kuitenkin purettua jonoja ja toivomme, että voimme jatkossa auttaa lasta haluavia nopeammin. On kuitenkin huomioitava, etteivät lapsettomuushoidot luovutetuilla sukusoluilla kuulu hoitotakuun piiriin”, Savolainen-Peltonen sanoo.
Siittiöiden luovuttajia kaivataan lisää
Kun avasimme HUSin Sukusolupankin, luovuttajien yhteydenottojen määrä yllätti meidät positiivisesti. Vuonna 2020 siittiö- ja munasoluluovuttajiksi sopivia oli noin 20–30 kumpaakin. Yhden luovuttajan sukusoluilla voi lain mukaan auttaa korkeintaan viittä perhettä.
”Suurin tarve meillä on luovutetulle spermalle, sillä suurin osa luovutettuja sukusoluja tarvitsevista potilaistamme tarvitsee lahjasiittiöitä raskaaksi tullakseen. Silti tarvitsemme myös munasoluja, sillä jonossa on kymmeniä niitä tarvitsevia potilaita”, Savolainen-Peltonen kertoo.
Aluksi auttamishaluisten lahjoittajien määrä yllätti positiivisesti kaikissa sukusoluja keräävissä sairaanhoitopiireissä.
”Aktiivisuus väheni kuitenkin syksyllä, mahdollisesti koronavirusepidemian vuoksi. Etsimme kuitenkin jatkuvasti lisää sopivia luovuttajia, jotta voimme auttaa potilaitamme.”
Vuonna 2020 teimme lisääntymislääketieteen yksikössämme yli 800 koeputkihedelmöityshoitoa, yli 850 pakastetun alkion siirtoa ja noin 1000 inseminaatiohoitoa. Näissä luvuissa ovat mukana sekä omilla että lahjoitetuilla sukusoluilla tehtävät hoidot.