Siirry pääsisältöön

Artikkeli Julkaistu 9.9.2020 13:40

Huippuesimieheksi työyhteisön tuella

Asiasanat:
  • artikkeli
  • Husari
  • Peijaksen sairaala

Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus ovat Reetta Tervolle kantavia arvoja. Huippuesimies myös joustaa silloin kun yksityiselämä sitä vaatii.

Osastonhoitaja Reetta Tervo Peijaksen päivystys

Osastonhoitaja Reetta Tervo valittiin keväällä vuoden huippuesimieheksi ja hänen yksikkönsä Peijaksen päivystyspoliklinikka huippuyksiköksi. 

”En koe tehneeni tätä yksin. Työyhteisön, oman esimiestiimini, oman esimieheni ja lääkärikollegoiden tuki on valtava. Olen äärettömän kiitollinen, että meidän yksikkömme on huomioitu, ja olen sitä mieltä, että me olemme tämän ansainneet”, Tervo sanoo.

Iisalmesta kotoisin oleva Tervo on työskennellyt Peijaksen päivystyksessä lähes 15 vuotta. Hän teki alkuun paljon yövuoroja sairaanhoitajana, mutta kun Peijaksen päivystys muuttui yhteispäivystykseksi vuoden 2016 alussa, häntä pyydettiin päivätyöhön kehittämään sen toimintaa. 

”Ajattelin, että olisi mukavaa vaihtelua päästä mukaan isoon kehitysprojektiin. Aluksi työtä oli vain muutamia päiviä, mutta pian ymmärrettiin, että työtä on paljon enemmän”, Tervo kertoo.

Moni Tervon tunteva oli aluksi sitä mieltä, ettei yövuorojen konkarista tulisi ikinä päiväihmistä, mutta muutaman viikon jälkeen Tervo havaitsi päivätyön hyvät puolet. Lapsistakin oli mukavaa, ettei äiti nukkunut päivisin ja viikonloppuisin, vaan pääsi mukaan harrastuksiin. Kun apulaisosastonhoitajan paikka avautui, oli luontevaa hakea sitä.

”Nousuni rivihoitajasta apulaisosastonhoitajaksi aiheutti kipuilua työyhteisössä. Olin yhtäkkiä esimiesasemassa enkä enää pelkkä kaveri. Minun oli oltava tasapuolinen ja oikeudenmukainen joka suuntaan”, Tervo sanoo.

Hän kokee, että esimiesasemaan nousu omasta työyhteisöstä on ollut enimmäkseen hyödyllistä. Potilastyötä tehneenä Tervo tietää mitä päivystyksessä tapahtuu, ja miltä tuntuu olla jouluna ja juhannuksena työvuorossa. Kehittämisasioita on helppo viedä eteenpäin ja puhua henkilökunnan puolesta.

Esimies hyötyy potilastyöstä

Seuraava siirtymä osastonhoitajaksi ei enää aiheuttanut vastaavaa kipuilua, vaan työyhteisö sopeutui uuteen esimiesasemaan hyvin. Suurempi muutos taisi olla Tervolle itselleen. Aluksi hän ei nähnyt itseään osastonhoitajan roolissa.

”Ajattelin, että minunhan piti edetä vielä rivihoitajana. Olen aina tykännyt potilastyöstä todella paljon ja tiesin, että osastonhoitajana resursseja potilastyöhön ei enää olisi.”

Tervo aloitti osastonhoitajana vuoden 2018 alussa, aluksi määräaikaisena ja myöhemmin vakinaisessa toimessa. Peijaksen päivystyksessä oli noihin aikoihin tapahtunut isoja muutoksia ja esimiehiä oli vaihtunut, joten osastonhoitajan paikka oli raskas ja stressaava. Tervo viihtyi työssä kuitenkin hyvin eikä tunne ole muuttunut. Nyt vaihtuvuuskin on vähäisempää.

Rakkaus potilastyötä kohtaan ei ole hallinnollisen työn myötä hävinnyt ja esimerkiksi potilas- ja asiakastietojärjestelmä Apotin käyttöönoton aikaan Tervo kävi tekemässä muutaman vuoron. Hän toivoisi, että esimiehillä olisi vuosittain mahdollisuus käydä tekemässä potilastyötä, sillä se pitäisi yllä ammattitaitoa ja auttaisi ymmärtämään alaisten todellisuutta. Apotin Tervo kertoo helpottaneen työtä monella tavalla. Järjestelmä esimerkiksi neuvoo uutta työntekijää ja auttaa täyttämään tarvittavat kohdat. Tervon omaa työtä helpottavat etenkin Apotista nopeasti saatavat raportit päivystyksen kävijämääristä.

Kaikkia kohdellaan samalla tavalla

Tervo on ehtinyt itse olla monen esimiehen alaisena ja oppinut heistä jokaiselta jotain. Toisilta sellaista, mitä haluaa itsekin noudattaa omassa työssään; toisilta taas asioita, jotka hän haluaa ehdottomasti tehdä toisin. Yksi tärkeä aiemmalta esimieheltä opittu toimintatapa on faktapohjaisuus ja asioiden kertominen niin kuin ne ovat.

”Vastaan siitä, mitä teen tai sanon. Olen tarkka siitä, että olen aina tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Työyhteisö tuntee minut ja tietää, että kaikkien kohdalla mennään aina samalla kaavalla.”

Tervo uskoo, että kun kotona asiat ovat kunnossa, työntekijä antaa myös työpaikalla kaikkensa. Siksi hän tulee paljonkin vastaan silloin, kun työntekijä kohtaa jonkin yksityiselämän kriisin. Usein se tarkoittaa joustoa työvuorosuunnittelussa, mikä vaatii toki joustoa myös työkavereilta.

”Kun vapaa-aika ja työ kohtaavat, työntekijä on parhaimmillaan. Sanotaan, että vuorotyössä ei voi sitoutua oikein mihinkään harrastuksiin, mutta olen sitä mieltä, että jos työntekijä haluaa olla joka tiistai jossain harrastuksessa, hän voi saada tiistait vapaaksi ja olla sitten vaikka joka keskiviikon töissä”, Tervo sanoo.

Esimiehenä Tervo haluaa olla ihminen ihmisille ja kohdella kaikkia samanarvoisesti. Hierarkioita ei ole ja kaikilla on samat edut riippumatta työvuosien määrästä. Vaikka Tervo voisi tulla aamulla töihin melkein mihin aikaan haluaa, hän on paikalla joka aamu kello seitsemän pitämässä aamupalaveria henkilöstön kanssa.

”Olemme kaikki samaa työyhteisöä ja meillä kaikilla on omat roolimme. Arvostan valtavasti alaisteni tekemää työtä.”

Tervo kehuu myös omaa esimiestiimiään, apulaisosastonhoitajia, jotka kaikki ovat nousseet omasta työyhteisöstä. Hän kertoo antavansa tiimille paljon vastuuta omasta työstä, mutta yhteydenpito on päivittäistä. Kun Tervon ovi on auki, kysymään ja keskustelemaan saa aina tulla. Halutessaan keskittyä kunnolla, Tervo sulkee oven.

Kohtaaminen korostuu jo rekrytoinnissa

Huippuesimiehen kriteereihin kuuluu HUSin arvojen toteuttaminen käytännössä. HUS Akuutissa on painotettu tänä vuonna erityisesti kohtaamista. 

”Potilas on se kenelle me tätä työtä teemme. Minä mahdollistan hoitajille hyvät olosuhteet tehdä työtä, jolloin hoitaja voi antaa kaikkensa potilaalle. Jo työhaastattelussa ylihoitajan kanssa painotamme kohtaamista ja vuorovaikutusta. Enää ei riitä, että on hyvä CV ja valtavasti ammattitaitoa. Myös työyhteisötaitojen on oltava kunnossa.”

Tervo iloitsee siitä, että hän on voinut rekrytoinnin kautta muokata työyhteisöä. Huonoon vuorovaikutukseen hän puuttuu välittömästi. Esimiesuransa alussa Tervo koki, että hankalista asioista oli vaikea keskustella, mutta nyt hän on kokemuksen ja koulutuksen kautta löytänyt oman tapansa toimia. Hän puhuu suoraan ja edellyttää, että jokainen oppii virheistään.

Esimiehenä Tervo kiinnittää tietoisesti huomiota positiiviseen energiaan ja palautteeseen. Jokaisessa päivässä on jotain, josta voi kiittää tai kehua. Hyvää palautetta antaessaan Tervo huomioi myös sen, että toinen ymmärtää saaneensa positiivista palautetta. Kiitos on helppo sana, mutta usein palaute pitää sanoittaa toisella tavalla ja kertoa tarkemmin, mistä kiittää.

”Toivoisin, että positiivista palautetta annettaisiin enemmän, sillä mitä enemmän sitä antaa, sitä enemmän se leviää.”

Hyvä työvuorosuunnittelu tukee jaksamista

Päivystyksessä työskentelevät ovat tottuneet muuttuviin tilanteisiin ja se on yksi syy hakeutua töihin päivystykseen. Koronavirusepidemian aikanakin koko työyhteisö oli heti valmis auttamaan.

”Kun tiukka paikka tulee, henkilökunta on entistä vahvempi ja joustaa. Mitä kovempi paikka, sitä tiiviimpi työyhteisöstä muodostuu. Yhteishenki ja positiivisuus kasvavat”, Tervo kertoo.

Raskaan työn vastapainoksi Peijaksen päivystyksessä juhlitaan paljon. Perinteiset juhlapäivät näkyvät runsaina koristeluina ja notkuvina herkkupöytinä.

Peijaksen päivystyksessä panostetaan paljon työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Tervon mukaan kaikki lähtee hyvästä työvuorosuunnittelusta, jonka henkilöstö tekee ensin itse ja listojen tekijät tasaavat vuorot tasapuolisiksi. Myös erilaisia työpisteitä on useita ja työntekijät kiertävät niissä mahdollisimman paljon. Näin työhön tulee vaihtelua eikä kenenkään tarvitse työskennellä jatkuvasti kaikkein raskaimmissa paikoissa kuten ilmoittautumisessa.

”Moni haluaa tehdä ylitöitä, mutta pidämme huolen, ettei kukaan kuormitu liikaa. Olemme uudistaneet myös taukohuoneita, hankkineet sähköpöytiä, puolapuita ja erilaisia ergonomisia välineitä. Lomalistat ovat kiertäviä”, Tervo kertoo työhyvinvointia lisäävistä tekijöistä.

Omasta jaksamisestaan Tervo huolehtii liikkumalla ja ulkoilemalla päivittäin sekä nukkumalla riittävästi.

”Jotta jaksaa olla töissä seitsemältä, on maltettava mennä ajoissa nukkumaan. En voi sietää sitä, jos töissä väsyttää enkä pysty keskittymään. Olen aina ollut todella säntillinen ja minua ärsyttää, jos en pysty antamaan kaikkeani ja olemaan skarppina.”

Tervo pyrkii siihen, että hän lähtee aina töistä kotiin hyvissä ajoin eikä jää notkumaan työpöydän ääreen myöhään iltaan. Työpäivän maltillisesta pituudesta pitävät huolen myös salibandyä ja jääkiekkoa harrastavat pojat, joille on laitettava ruokaa ja kuljetettava hallille. 

Teksti: Suvi Huttunen
Kuva: Matti Snellman

Husari 4/2020