Hiilijalanjälki pysyi ennallaan
Vuonna 2019 hiilijalanjälkemme pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna. Toiminnastamme ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöt eli hiilijalanjälki oli noin 74 000 tuhatta tonnia CO2 ekv. (hiilidioksidiekvivalenttia). Luvussa ovat mukana energiankulutus (sähkö, kaukolämpö), energiantuotanto (maakaasu, öljy), sairaalakaasujen eli typpioksiduulin ja anestesiakaasujen käyttö, jätehuolto sekä omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutus.
Suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät sähköstä ja kaukolämmöstä. Molempien osuus on vuosittain 35–45 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistämme eli yhteensä 70-90 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat tekijät ovat maakaasun käyttö, sairaalakaasujen päästöt ilmakehään, jätehuollon tarvitsemat kuljetukset sekä loppukäsittely jätteenkäsittelylaitoksilla. Eroja vuosien välillä aiheuttavat eniten säästä johtuvat lämmitystarpeen muutokset, rakennuskannan ja sitä kautta varsinkin sähkönkulutuksen muutokset, sähkön ja ostetun lämmön tuotannossa tapahtuneet muutokset ja typpioksiduulin kulutuksen väheneminen.
Toiminnan kasvamisen myötä myös kokonaishiilijalanjälki kasvaa. Vuodesta 2015 alkaen hiilijalanjälkemme on kasvanut 10 prosenttia. Kun päästöt suhteutetaan toimintaan, ovatkin päästöt vähentyneet potilaskäyntiä kohden laskettuna 10 prosenttia vuodesta 2015.