HUSin suu- ja leukasairauksien klinikka on käynyt läpi isoja muutoksia viime vuosikymmeninä. Suurin oli hammaslääketieteen kliinisen opetuksen siirtyminen HUSin vastuulle vuonna 2017. Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikköön siirtyi Helsingin kaupungin yliopiston hammasklinikalta noin 150 hammaslääketieteen kandidaattia, noin 4000 potilasta ja noin 15 lääkäri- ja hoitohenkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Muutoksen tavoitteena oli tehostaa kandien opetus- ja hoitoprosesseja sekä siirtää hammaslääketieteen kliinistä opetusta suu- ja leukasairauksien klinikalle.

Vuodesta 2018 lähtien suu- ja leukasairauksien klinikka on toiminut useammassa sairaalassa ja toimintayksikössä. Hajautuminen, lisätoiminnot ja yhdistymisen tuomat erilaiset toimintakulttuurit ovat kuormittaneet henkilöstöä. Työ suusairauksien opetusyksikössä on ollut kiireistä eikä aika riitä kaikkeen. Yhteistyö ei muissakaan yksiköissä toiminut eivätkä toimintatavat olleet yhdenmukaisia.

Toimintaa kehitettiin Leanin avulla

Lean-valmentajan avulla lähdettiin tekemään prosessikuvauksia siitä, miten työ tehdään nyt ja mikä olisi kaikille paras työtapa, jotta potilaiden hoito onnistuisi eikä esimerkiksi opettajahammaslääkäreillä olisi liikaa työtä. Projekti kesti vajaan vuoden. Käyttöön otettiin muun muassa viikoittaiset valkotaulukokoukset, jotka ylläpitävät ja kehittävät prosessia.

Kirurgeilla omat kokoukset

Myös suu- ja leukakirurgian klinikan kirurgit aloittivat kehittämisprojektin omilla valkotaulukokouksillaan.

“Sillä on ollut suurin vaikutus. Kokouksilla varmistamme, että kaikilla on yhteinen tieto tilanteesta ja työkuorman jakaantumisesta”, suu- ja leukakirurgian klinikan ylilääkäri Risto Kontio toteaa.

Kokonaisuus on nyt paremmin hallussa. Molemmissa kehittämisprojekteissa prosessia tarkasteltiin laajasti potilaan saapumisesta lähtemiseen saakka. Opetusklinikan kehittämisprojektissa huomioitiin myös kandien eteneminen, oppiminen ja opiskelu valmistumiseen asti. Kirurgiassa keskityttiin potilaiden hyvinvointiin. Projektin päätteeksi kirurgien ja hammaslääkärien välinen yhteistyö saatiin toimimaan potilaiden parhaaksi. Myös hoitohenkilökunta osallistui prosessitarkasteluun.

“Kehitysprojektin seuraavassa vaiheessa keskitymme erikoistuvien hyvinvointiin. Siinä olemme päässeet vasta alkuun,“ Kontio kertoo.

Työhyvinvointi parantui

Lean-kehittämisen tavoitteena oli varmistaa, että oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita oikeaan aikaan. Työkuormitusta vähennettiin lisäämällä tietoisuutta toiminnan kokonaiskuvasta ja yhdenmukaistamalla toimintaprosesseja. Tämän toivottiin lisäävän kandien, lääkärien ja hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä ja sujuvoittavan potilaiden hoitoa.

Työhyvinvointikyselyiden mukaan suu- ja leukakirurgian klinikka oli yksi kymmenestä yksiköstä, joissa työkuormitus oli vähentynyt selvästi.

“Tulos on erittäin hyvä, parempi kuin odotin. Opetusklinikalla työ sujuu paremmin ja kandeilta tulee vähemmän negatiivista palautetta. Henkilökunnan välinen yhteistyö ja päätöksenteko toimivat, koska nyt on selvillä sovitut raamit siitä, miten potilaiden hoidon tulee tapahtua. Myös henkilökunnan roolit prosessissa ovat selkiytyneet,“ Kontio iloitsee.