Sairaalassa laadun pitäisi näkyä jokaisen työssä jokaisena hetkenä. JCI-laatujärjestelmä tuo sen näkyväksi.

HUS valmistautuu parhaillaan JCI-akkreditointiin. Se tarkoittaa kansainvälisen laatujärjestelmän JCI:n
käyttöönottoa ja ulkopuolisen tahon systemaattista arviointia siitä, täyttääkö HUS kansainväliset laatuvaatimukset.

”JCI-laatustandardit koskevat kaikkia HUSin sairaaloiden toimintoja ja kaikkia ammattiryhmiä, myös tutkimusta ja opetusta”, laatuylilääkäri Sanna-Maria Kivivuori kertoo.

Tällä hetkellä laatujärjestelmää hakee kuusi tulosyksikköä. Laadun parantamisen ydin on jokaisessa yksikössä oleva laatuvastaavapari, jossa on lääkäri ja hoitohenkilöstöön kuuluva. Tänä vuonna laatuvastaavaparin tehtävät on kuvattu. Käytännössä kyse on normaaleista työtehtävistä, jotka on nyt kirjattu näkyviksi.

Yksi laatuvastaavista on teho-osasto 20:n osastonhoitaja Anneli Övermark. Hänen, kuten muidenkin laatuvastaavien, tehtävänä on tuoda laatustandardit käytännön työhön. Hän korostaa, että laatuasiat on tehtävä joka tapauksessa, mutta JCI on tuonut sille hyvän viitekehyksen ja kannustaa eteenpäin.

”Olemme käyneet henkilöstön kanssa paljon keskusteluja siitä, mikä JCI on, ja miksi tätä tehdään. Hyvä laatu lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja ylpeyttä omasta työstään”, Övermark sanoo.

Kaikille yhtä hyvää hoitoa

JCI-laatujärjestelmän keskiössä on aina potilas ja potilaan etu. Laadun parantamisessa on ennen kaikkea kysymys potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä yhdenmukaistamalla hoito- ja toimintatapoja. Samalla potilasturvallisuus paranee järjestelmällisellä ja ennakoivalla laatutyöllä.

”Toinen laadun kannalta tärkeä asia on kohtaaminen. Miten kohtaan potilaan ja millainen vaikutelma potilaalle jää”, Kivivuori sanoo.

Laadun pitäisi näkyä jokaisen työssä jokaisena hetkenä.

”Laadussa on kysymys siitä, että huolimatta siitä kuka potilasta hoitaa, kaikki saavat yhtä hyvää hoitoa”, Övermark sanoo.

Yhdenvertaisuus koskee myös henkilökuntaa, sillä laatujärjestelmä takaa sen, että jokainen työpaikka on yhtä laadukas riippumatta siitä, missä henkilö työskentelee.

”Kun meillä on perusasioista selkeät, yhteisesti sovitut toimintatavat, se on hyvä myös työntekijän kannalta. Silloin jää enemmän aikaa vaikeille potilaille ja erikoistilanteille”, Kivivuori sanoo.

Hyvät tulokset motivoivat

Teho-osastolla laatutyötä on tehty esimerkiksi riskilääkkeiden tunnistamisessa ja lääkitysturvallisuuden parantamisessa. Apuna tässä on ollut klinikkaproviisori, joka teki tulosyksikölle lääkitysturvallisuusarvioinnin.

Teho-osastolla jokaisen työntekijän on käytävä palokoulutuksessa, tunnettava katastrofikansion sisältö, hankittava virallinen henkilökortti ja tehtävä turvallisuustehtävä. Osaston ilmoitustaululla
on lista, johon jokainen merkitsee, kun on suorittanut vaaditut asiat.

”Kaikkien on myös osattava infektio-ohjeet ja meillä on taulu, jossa näkyvät sairaalainfektiot, käsihuuhteen käyttö sekä käsihuuhdehavainnot. Sairaalahygienian mittaamiseen ei ole oikein muita
mittareita”, Övermark kertoo.

Hyvistä tuloksista on tärkeä kertoa ja iloita niistä yhdessä. Övermark kertoo, että hiljattain osastolla on juhlittu esimerkiksi sitä, että painehaavojen määrä on saatu lean-projektin avulla vähenemään
merkittävästi.

”Tämä on juuri sitä potilasturvallisuutta ja laatua”, Övermark sanoo.

Mikä JCI?

JCI (Joint Commission International) on maailman laajimmalle levinnyt sairaaloiden laatujärjestelmä.
Akkreditoinnissa arvioidaan täyttääkö sairaala tietyt laatukriteerit. Jokainen sairaala voi itse päättää
laatumittarinsa, mutta niitä on seurattava ja tehtävä toimenpiteitä.

Vuoden 2021 alussa JCI-akkreditointia hakee kuusi HUSin tulosyksikköä: Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito, Lasten ja nuorten sairaudet, Naistentaudit ja synnytykset, Pää- ja kaulakeskus, Psykiatria ja Syöpäkeskus. Ne kattavat kolmasosan HUSin toiminnasta ja yksiköissä työskentelee noin 8 000 henkilöä.

Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 6/2019.