Marraskuussa mahdollisuus lapsettomuushoitoihin julkisessa terveydenhoidossa laajeni, kun aloitimme lapsettomuushoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä. Aiemmin hoito oli mahdollista vain yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla.

Valmistautuminen lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä annettaviin lapsettomuushoitoihin alkoi HUSissa konkreettisesti yli kaksi vuotta sitten. Kysymys ei ole pelkästään HUSista, vaan kyseessä on valtakunnallinen projekti, jossa kaikki yliopistosairaalat ovat mukana, vaikkakin hiukan eri aikataululla.

”Pyrimme siihen, että toiminta olisi valtakunnallisesti mahdollisimman yhtenäistä myös käytännön toteutuksen suhteen. Kansallinen työryhmä loi hoitokriteerit, jotta lapsettomuushoito on kaikkialla tasapuolista, oikeudenmukaista ja yhdenvertaista”, HUSin Lisääntymislääketieteen yksikön lahjasoluprojektista vastaava erikoislääkäri Viveca Söderström-Anttila kertoo.

Hoitojen aloitus vaati paljon selvitystyötä ja toimintaohjeiden luomista. Aluksi oli selvitettävä missä tilanteissa hoitoja annetaan ja minkälaisille potilaille.

Koska hoitoja rajoittaa sukusolujen saatavuus ja luovuttajien määrä, hoitotakuu ei koske lahjasoluilla tehtäviä lapsettomuushoitoja. Kun hoitopäätös tehdään, naisen on oltava alle 40-vuotias ja hänelle
tarjotaan maksimissaan kolme hoitokertaa.

Lahjasoluja käytettäessä on noudatettava viiden perheen sääntöä eli saman henkilön soluista saa syntyä lapsia enintään viiteen perheeseen. Tätä varten on luotu oma HUSin sisäinen luovuttajarekisteri. Luovuttajille on tehty oma hoitopolku ja hyväksymiskriteerit, varmistettu solujen tunnistettavuus ja jäljitettävyys sekä suunniteltu markkinointi ja verkkosivut. Lupa harjoittaa lahjasukusoluihin liittyvää kudostoimintaa haettiin Fimealta ja Valviralta.

”Myös psykologipalvelujen järjestäminen HUS Psykiatrian kanssa vaati suunnittelua ja työtä, sillä kaikki luovuttajat ja saajat käyvät psykologin neuvonnassa”, Söderström-Anttila sanoo.

Lapsettomuushoitoja lahjasukusoluilla tarvitsevat henkilöt, joilla omia sukusoluja ei ole esimerkiksi geneettisistä syistä, syöpähoitojen vuoksi tai munasarjojen leikkauksen seurauksena. Myös vakava perinnöllinen sairaus voi estää lapsen saamisen omilla sukusoluilla. Hoitoja annetaan myös naispareille ja naisille, jotka haluavat lapsen yksin.

Munasoluja voi luovuttaa perusterve 22-35-vuotias nainen ja siittiöitä 20-45-vuotias perusterve mies. Luovuttajien tiedot tallennetaan kansalliseen luovuttajarekisteriin, josta syntyvällä lapsella on oikeus 18 vuotta täytettyään saada tietoonsa luovuttajan henkilöllisyys.

Artikkeli on julkaistu alun perin Husarissa 6/2019