Hyvin hoidettu synnytyspelko parantaa synnytyskokemusta

Synnytys jännittää tai pelottaa lähes jokaista raskaana olevaa. Pienestä jännityksestä on jopa hyötyä, sillä se auttaa valmistautumaan synnytykseen. Jos huoli alkaa varjostaa elämää, eikä raskaudesta pysty enää nauttimaan, puhutaan synnytyspelosta. Tällaista vaikeaa pelkoa kokee noin 10 prosenttia odottajista.

HUSissa odottajille on tarjolla monipuolista ja tehokasta hoitoa synnytyspelkoon. Vastaanotolle tarvitaan lähete, jonka voi saada esimerkiksi äitiysneuvolasta, terveydenhoitajalta tai lääkäriltä.

Uudelleensynnyttäjät ohjataan synnytyspelkokätilön tai -lääkärin vastaanotolle. Ensisynnyttäjille on useita eri vaihtoehtoja. Heille järjestetään ryhmämuotoista hoitoa, jossa synnytyspelkoa käsitellään psykologin ohjauksessa. Lisäksi synnytyspelkokätilöt vetävät pienryhmävalmennuksia synnytyssairaalan tiloissa. Synnytyspelkoa voidaan hoitaa myös synnytyspelon digipolulla, jossa odottaja tutustuu itsenäisesti ja omaan tahtiin polulta löytyviin materiaaleihin.

Polun päätteeksi on mahdollisuus synnytyspelkokätilön etävastaanottoon. Osa ensisynnyttäjistä ohjataan lisäksi lääkärin tai synnytyspelkokätilön yksilövastaanotolle, ja sekä ensi- että uudelleensynnyttäjät tarvittaessa perinataalipsykologin yksilövastaanotolle.

Pelkojen aiheet vaihtuvat yhteiskunnan muuttuessa

Kätilö Kristiina Pokki kohtaa työssään niin odottajia, synnyttäjiä kuin jo vauvan saaneita äitejä. Hän työskentelee Naistenklinikalla synnytyssali- ja synnytyspelkokätilönä. Hän pitää läsnäoloa ja kohtaamista työnsä johtotähtenä. Vastaanotolle tulevalle täytyy syntyä olo, että hän tulee kuulluksi ja nähdyksi.

“He pääsevät kanssamme tunniksi istumaan ja me kuuntelemme, annamme tietoa ja vastaamme kysymyksiin. Olemme siinä odottajien kanssa aitoina, ilman etikettejä tai rooleja.”

Moni pelkää kipua tai sitä, että synnyttäjälle tai vauvalle sattuu jotain. Pokin mukaan sitkeässä elävät myös monet uskomukset tai jo muuttuneet sairaalan käytännöt.

Pelkojen aiheet vaihtelevat yhteiskunnan muuttuessa. Nykyisin odottajien pelkoja lisäävät sosiaalisesta mediasta luetut tarinat, joissa synnytys on mennyt tavalla tai toisella pieleen. Myös uutisointi synnytyssairaaloiden ruuhkista ja kiireestä aiheuttaa helposti huolta: mahdunko synnyttämään, onko kätilöillä minulle aikaa?

“On huono juttu, jos vain kauhutarinat nousevat esiin. Suurin osa kuitenkin on normaaleja hyvin menneitä synnytyksiä. Tehtävämme on korjata odottajilla olevaa väärää tietoa.”

Keskusteluissa käydään läpi synnytyksen kulkua

Valtaosa synnytyspelkokätilön vastaanotolle saapuvista on uudelleensynnyttäjiä, joiden kanssa käydään läpi edellisen synnytyksen kulkua.

“Tämä tukee seuraavaan synnytykseen valmistautumista sekä poistaa pelkoja ja huolia esimerkiksi aiemman synnytyksen tapahtumien toistumisesta. Keskustelu myös auttaa synnyttäjää hänelle oikean synnytystavan valinnassa”, Pokki kertoo.

Synnytyspelkokätilöt käyvät myös jälkikeskusteluja, joissa synnytyksen kulkua käydään läpi vielä uudemman kerran sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Pokin mukaan näillä keskusteluilla on myös pelkoja ennaltaehkäisevä vaikutus mahdollista tulevaa raskautta ajatellen.

Henkilöstö kirjaa odottajan pelot ja toiveet potilastietojärjestelmään. Näin synnytyssairaalan henkilökunta pystyy jo etukäteen ottamaan huomioon synnyttäjän huolet ja ajatukset.

Pokki kannustaa odottajia kirjaamaan synnytykseen liittyviä ajatuksiaan ylös hyvissä ajoin raskausaikana. Kirjeiden avulla kätilöt saavat tärkeää tietoa esimerkiksi toiveista kivunlievityksen ja imetyksen suhteen.

“Me kätilöt pidämme synnyttäjien kirjoittamista kirjeistä, joissa he avaavat ajatuksiaan, huoliaan ja pelkojaan. Käymme sen läpi synnyttäjän kanssa, kun he saapuvat sairaalaan.”

Hyvin sujuessaan synnytykseen ei juuri tarvitse puuttua. Synnytyssalista voi tehdä kotoisan vaikkapa mieluisalla musiikilla ja led-valoilla. Synnytyksen kulkua ei kuitenkaan voi koskaan täysin ennakoida. Siksi sairaaloissa on aina hyvä valmius yllättäviin tilanteisiin.

“Tieto siitä, että vuorossa olevat kätilöt pystyvät seuraamaan vauvan sydänäänikäyrää kaikkialla, vaikka eivät ole huoneessa läsnä, on monille huojentava tieto. Myös tieto, että lääkärit ovat helposti tavoitettavissa ja tietoisia synnytyksen tilanteesta, lisää turvallisuuden tunnetta. Annamme synnyttäjille omaa rauhaa, jos he sitä toivovat.”

Synnytyspelko voi vaikuttaa synnytystapaan

Erikoislääkäri Laura Lampio vastaa synnytyspelkopotilaiden hoidosta HUSin alueella. Lampion mukaan synnytyspelosta kärsivät ovat vastaanotoilla iso potilasryhmä. Synnytyspelko on suurin yksittäinen syy, jonka vuoksi elektiivisiä eli suunniteltuja sektioita tehdään.

“Usein potilailla on käsitys, että sektiota pitää vaatia. Kukaan ei kuitenkaan pakota synnyttämään alakautta”, Lampio sanoo.

Synnytyspelon hoito ei koskaan tähtää mihinkään tiettyyn synnytystapaan, vaan pelon lievittymiseen ja hyvään synnytyskokemukseen. Vastaanotolla potilaalle annetaan tietoa eri synnytystavoista ja mahdollisuus tehdä tietoinen päätös.

“Sanon aina, että jos vielä loppuraskaudessa tuntuu siltä, että haluaa ehdottomasti sektion, sen saa”, Lampio muistuttaa.

Kun synnytyspelko lievittyy, vapautuu odottajalla energiaa muullekin. Kun pelko ei hallitse elämää raskausaikana, voi se parantaa paitsi synnytyskokemusta, myös myöhemmin vuorovaikutusta vauvan kanssa. Luottamuksen lisäämisen tulisikin Lampion mukaan olla jokaisen ammattilaisen tavoitteena, ei alatiesynnytyksen.

“Olemme samalla puolella potilaan kanssa ja haluamme helpottaa hänen oloaan.”

Synnytyspelon hoito auttaa useimpia hyvin

Perinataalipsykologi Ea Huhtala kohtaa synnytyspelosta kärsiviä sekä yksilö- että ryhmätapaamisissa. Synnytyspelkoa voi Huhtalan mukaan nykyisin lisätä se, että moni kohtaa synnytyksen ensimmäistä kertaa vasta oman raskautensa aikana. Silloin mielikuvat voivat rakentua helposti yksittäisten kertomusten, sosiaalisen median tai omien huolien varaan. Pelkoa voi vähentää se, että synnytyksestä saa realistista tietoa ja mahdollisuuden käsitellä omia ajatuksiaan ja mielikuviaan turvallisesti.

“Synnytyspelon hoidossa keskiössä on se, että potilas saa riittävän turvan ja tunteen, että hänestä huolehditaan kaikissa tilanteissa. Että hän pystyy heittäytymään synnytyksen kulkuun ja kokemaan olonsa turvalliseksi.”

Huhtalan mukaan tapa, jolla ammattilaiset sairaalassa toimivat, on usein tärkeämpää kuin sanotut sanat.

"Vaikka puheella sanottaisiin oikeita asioita mutta ei olla läsnä, se välittyy ja vaikuttaa usein enemmänkin.”

Kätilö Kristiina Pokki on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa synnytyspelon hoidossa tärkeintä on odottajan luottamuksen vahvistaminen niin omiin voimavaroihin, omaan kehoon kuin sairaalan henkilökuntaankin.

“Tavoitteemme on, että synnyttäjä tulee kohdatuksi ja kuulluksi juuri sellaisena kuin hän on. Haluamme, että jokainen tulee tänne hyvillä mielin ja saa hyvän synnytyskokemuksen”, Pokki sanoo.

Hoidon tavoitteena ei ole aina se, että pelko häviäisi kokonaan

“Pelottomaksi ei tarvitse muuttua. Tavoitteena on haittaavan pelon väheneminen ja se, että synnyttäjä kokee olevansa riittävän valmis ja luottavainen”, Huhtala sanoo.

Hoitamattomana synnytyspelko ylläpitää hankalaa oloa ja lisää traumaattisen synnytyskokemuksen riskiä. Lisäksi se altistaa synnytyksenjälkeiselle mielialaoireilulle.

“On tärkeä viesti, että synnytyspelko on hoidettavissa. Vaikka pelko voi tuntua isolta ja hankalalta asialta, hoito auttaa useimpia hyvin”, Huhtala kertoo.

Synnytyspelon hoito siis kannattaa, ihan todistetusti. Jokainen synnyttäjä antaa synnytyksen jälkeen arvion omasta synnytyksestään, mittarina käytetään VAS-asteikkoa. HUSissa on valtakunnallisesti eniten hyviä synnytyskokemuksia ja vähiten huonoja.

Vaikka HUS ja sen synnytyssairaalat ovat suuria, on Pokilla tärkeä viesti: synnytykset hoidetaan aina yksilöllisesti.

“Meillä on iso talo, mutta jokainen otetaan yksilönä vastaan. Meille saa tulla juuri sellaisena kuin on.”