Musiikkiterapia tukee vuorovaikutusta ja auttaa käsittelemään tunteita

Työpäiväni alkaa kotikäynnillä. Teen viikoittain 3–4 noin tunnin mittaista kotikäyntiä potilaiden luo, jotka eivät voi tulla vastaanotolleni sairaalaan. Tapaamani lapset ja nuoret ovat Lasten kotisairaalan potilaita. Musiikkihetkeen osallistuu usein koko perhe.

Tämänpäiväisen musiikkiterapian tavoitteena on antaa pitkäaikaissairaalle potilaalle työkaluja tunnetyöskentelyyn, itsenäistymiseen ja itsevarmuuden vahvistamiseen. Harjoittelemme sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja sekä vahvistamme nuoren osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia musiikillisen tekemisen kautta. 

Olemme valinneet keinoksi yhteisen kappaleen kirjoittamisen. Kuuntelemme musiikkia, mietimme teemaa ja kokeilemme yhdessä eri soittimilla kappaleen kulkua.

Tapaan apulaisylilääkäri Krista Rantakarin Jorvin sairaalan Vastasyntyneiden osasto 1B–C:llä. Käymme läpi viikon potilastilanteen ja arvioimme, keitä potilasperheitä voisin tavata. Yhteistyömme sujuu erinomaisesti ja osastolla ymmärretään musiikkiterapian merkitys. 

Työskentelen kahtena päivänä viikossa Vastasyntyneiden osastolla, jossa hoidetaan vauvoja, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa esimerkiksi ennenaikaisuuden, hengitysvaikeuksien tai muiden vastasyntyneellä ilmenevien ongelmien vuoksi. Hoitoaika osastolla saattaa olla jopa kuukausia. 

Työskentelen myös Vastasyntyneiden teho-osastolla sekä Uudessa lastensairaalassa kipupotilaiden ja eri osastoilla olevien ruotsinkielisten potilaiden kanssa.

Tapaan pienen keskosvauvan ja hänen äitinsä. Perhe on tuttu ja vaihdamme aluksi kuulumisia ja ihastelemme sitä, kuinka paljon vauva on kasvanut. Laulamme ja soitamme yhdessä vauvalle. On liikuttavaa, kun hyvinkin pieni vauva reagoi vanhempansa lauluun, joka on hänelle entuudestaan tuttu. Tälläkin kertaa vauva silminnähden reagoi yhdessä laulamaamme ja soittamaamme kappaleeseen ”You are my sunshine”.

Musiikkiterapialla on pienten vauvojen ja heidän perheidensä kohdalla erityinen merkitys. Tavoitteenani on tukea vauvan ja vanhempien välistä vuorovaikutusta ja vahvistaa vanhempien valmiuksia olla lapsensa kanssa. Vanhemmat saavat konkreettisia, tutkimusnäyttöön perustuvia keinoja hyödyntää laulua ja omaa ääntään lapsen rauhoittamiseen ja yhteyden vahvistamiseen. 

Musiikki myös lievittää stressiä. Musiikkiterapia saattaa olla sitä, että soitan ja laulan vanhemmalle ja vauvalle, kun lapsi on kenguruhoidossa.  Kun vanhempi rentoutuu, vauvakin rentoutuu. Tämä vaikuttaa muun muassa vauvan happisaturaatioihin ja edistää syömistä. Yhteinen musiikkihetki tuo myös sairaalaympäristöön häivähdyksen tavallista arkea.

Lounastan työkaverin kanssa sairaalan kahviossa. Tauko potilastapaamisten välissä antaa hetken hengähtää, rauhoittua ja suunnata ajatukset seuraavaan työtehtävään.

Varaan viikoittain aikaa säveltämiselle ja kappaleiden viimeistelylle. Kappaleet eivät synny hetkessä. 
Käytän apunani erilaisia instrumentteja kuten laulua, kitaraa ja pianoa. Tänään edistän aamulla potilaan kanssa aloittamaamme kappaletta. Työhön voi kuulua melodian ja sointujen suunnittelua, sanoittamista sekä laulun ja mahdollisten stemmojen äänittämistä. Kappaleeseen voidaan liittää myös esimerkiksi perheen laulua, puhetta tai muita äänitallenteita.

Jokainen projekti on yksilöllinen. Sävellys tehdään yhdessä potilaan ja perheen kanssa. Työskentely riippuu paljon toiveista sekä käytettävissä olevasta ajasta. Jos kappaleen sisältö on saatu yhdessä valmiiksi, tehtävänäni on viimeistellä kappale perheelle toimitettavaksi. Joskus perhe kertoo vain toivomansa kappaleen tyylin ja antaa minulle luovan vapauden sen toteuttamiseen. Silloin varaan sävellystyöhön enemmän aikaa.

Päivän päätteeksi teen kirjaukset potilastietojärjestelmään ja suunnittelen seuraavan päivän tapaamisia. Teen töitä pääasiassa toimistoaikaan ja työpäiväni päättyy kello 16.