Kuka kaappaa ihmismielen?

Avasit puhelimen katsoaksesi yhden viestin. Hetken päästä olet lukenut kolme uutista, katsonut kuusi sosiaalisen median videota, ärsyyntynyt kommenttiketjusta ja huomaat jakaneesi linkin, jota et ehtinyt edes tarkistaa. Olo on levoton, mutta et oikein tiedä miksi. Keskustelemme paljon informaatiosodasta -disinformaatiosta, algoritmeista ja kyberturvallisuudesta. Liian usein unohdamme kuitenkin olennaisen: informaatiosodan tärkein kohde ei ole tieto vaan ihminen. 

"Informaatiosodan tärkein kohde ei ole tieto vaan ihminen."

Ihmismieli on algoritmien taistelukenttä 

Ihmisen mieli ei ole suunniteltu ympäristöön, jossa maailman kriisit, konfliktit, loukkaukset ja mielipiteet ovat taskussamme ympäri vuorokauden. Pelko, viha ja epäluottamus ovat tehokkaita hälytysjärjestelmiä. Niiden evolutiivinen tehtävä on rakentunut tunnistamaan uhat nopeasti pitääkseen meidät hengissä.

Vaikka digitaalinen ympäristö on evolutiivisesti vielä lapsenkengissä, se on oppinut käyttämään näitä mekanismeja tehokkaasti hyväkseen. Algoritmijärjestelmien ei tarvitse tietää, mitä ajattelet. Riittää, että ne tietävät, mikä saa sinut reagoimaan. Ne eivät luo pelkoa tai vihaa tyhjästä, mutta voivat vahvistaa jo olemassa olevia tunteita. 

"Algoritmijärjestelmien ei tarvitse tietää, mitä ajattelet. Riittää, että ne tietävät, mikä saa sinut reagoimaan."

Psykologinen sota ei aina näytä sodalta 

Olemme rakentaneet ympäristön, joka osaa tunnistaa psykologiset heikkoutemme paremmin kuin koskaan ennen. Siksi ajatus algoritmien aiheuttamasta manipulaatiosta on liian yksinkertaistava. Kognitiivisessa ja psykologisessa sodankäynnissä ei välttämättä tarvitse vallata ihmisen ajatuksia, vaan tehokkaampaa on, että häiritsee ihmisen kykyä ajatella.

Tunteet vaikuttavat siihen, mitä tietoa pidämme uskottavana, mihin kiinnitämme huomiota ja minkä jaamme eteenpäin. Jos ihminen on peloissaan, vihainen, yksinäinen, häpeissään tai jatkuvasti ylivirittynyt, hän vastaanottaa tiedon eri tavalla. Ihminen ei ole tietokone, johon syötetään korjaava tieto, ja josta tulee ulos korjattu käsitys. Siksi ihmismielen valloitukseen ei vastata vain paremmalla faktantarkistuksella. Tarvitaan myös psykologista ymmärrystä.

"Jos ihminen on peloissaan, vihainen, yksinäinen, häpeissään tai jatkuvasti ylivirittynyt, hän vastaanottaa tiedon eri tavalla."

Psykiatrian on uudistuttava ympäröivän maailman mukana 

Psykiatrian tehtävä on ymmärtää ihmismieltä ja puhua rohkeammin siitä, mitä tapahtuu, kun ihmisen psyykkinen toimintaympäristö muuttuu näin perusteellisesti. Psykiatrian tulevaisuus voi olla uudenlainen yhdistelmä ihmisen kliinistä ymmärrystä ja teknologian skaalautuvuutta. Siksi psykiatrian on uusiuduttava samalla nopeudella kuin sen ympärillä oleva maailma.

Psykiatrinen erikoissairaanhoito näkee jo käytännössä, miten pitkittynyt psyykkinen kuormitus voi näkyä ahdistuneisuutena, univaikeuksina, keskittymisvaikeuksina ja toimintakyvyn heikkenemisenä. Psykiatrian ei pidä medikalisoida eikä ratkaista internetiä tai politiikkaa. Sen on suhtauduttava vakavasti siihen, että ihmismieli on yksi aikamme keskeisistä taistelukentistä

Siksi psykiatrian tehtävä yksilön psyykkisen resilienssin vahvistamisessa voidaan nähdä yhteiskunnallisena huoltovarmuuden ylläpitäjänä.