Koronavirusepidemian aaltoilu hankaloitti toiminnan suunnittelua. Lisäksi henkilöstön saatavuuden haasteet vaikuttivat palvelutuotantoomme. Vuotta 2021 leimasivat myös tietojärjestelmäuudistukset.

HUS Diagnostiikkakeskuksen toimintatuotoista vuonna 2021 noin 42 % tuli koronavirustestien näytteenotosta tai analytiikasta. 

”Epidemian aaltoilu teki toiminnan suunnittelusta vaikeaa ja vei resursseja muusta toiminnasta. Tämän vuoksi monet kehityshankkeet etenivät suunniteltua hitaammin”, diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo.

Tietojärjestelmäuudistuksista Apotin käyttöönotto keväällä ei sujunut ongelmitta ja aiheutti  ylimääräistä työtä sekä hankaluuksia kuvantamistutkimusten välittymisessä joillekin asiakkaillemme. Toisaalta digipatologiahanke eteni suunnitelmien mukaisesti. Digitalisaation hyödyntäminen patologian lausuntopalveluissa tulee jatkossa mahdollistamaan entistä asiantuntevammat erikoislääkäripalvelut niissä terveydenhuollon yksiköissä, joille tuotamme näitä palveluja.

Lkm
2021 2020 2021–2020 Muutos %
Radiologiset tutkimukset ja toimenpiteet 1 151 522 1 128 943 22 579 2,0 %
Patologia 384 606 391 963 -7 357 -1,9 %
Näytteenotto 5 786 736 4 121 020 1 665 716 40,4 %
Kliinisen fysiologian tutkimukset ja isotooppitutkimukset 327 380 310 892 16 488 5,3 %
Kliinisen neurofysiologian tutkimukset 26 551 26 093 458 1,8 %
Genetiikka 51 076 45 638 5 438 11,9 %
Kemia ja hematologia 19 202 307 18 584 071 618 236 3,3 %
Verituotteet 97 861 105 296 -7 435 -7,1 %
Mikrobiologia 3 832 730 2 339 130 1 493 600 63,9 %
Yhteensä 30 860 769 27 061 953 3 798 816 14,0 %
Kliinisen genetiikan käynnit 6 981 7 213 -232 -3,2 %
Diagnostisille aloille erikoistuvien lääkärien määrä erikoisaloittain 2017 2018 2019 2020 2021
Radiologia 62 65 63 69 74
Patologia 13 14 14 16 14
Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede 9 9 10 9 10
Perinnöllisyyslääketiede ja kliininen farmakologia 12 11 11 12 10
Kliininen neurofysiologia 9 9 9 8 10
Kliininen kemia 8 6 4 6 6
Kliininen mikrobiologia 3 4 3 5 6

Koronavirustestien näytteenotto ja analytiikka

Laaja koronavirusnäytteenottopisteiden verkostomme koostui sekä omista että alihankkijoiden näytteenottopisteistä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Yhteensä näytteenottopisteitä oli lähes 50 ja ajanvaraus tapahtui pääosin koronabotissa tai Omaolo-palvelussa itsepalveluna.

Väestön näytteenottopisteiden lisäksi teimme massatestauksia työmailla ja oppilaitoksissa. Lisäksi näytteenottajamme osallistuivat terveysturvallisuustoimiin rajanylityspaikoilla Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Helsingin satamissa, Vaalimaalla ja Nuijamaalla. 

Maahantulijoiden koronanäytteenoton ohjauksessa oli käytössä FINENTRY digitaalinen palvelu ja valtakunnallinen HUS Diagnostiikkakeskuksen kilpailuttama näytteenottoverkosto maahantulijoiden koronanäytteenottoon. Siihen kuului noin 20 toimipistettä.

Kilpailutimme korona-analytiikan vuokrakapasiteetin keväällä 2021, jolloin käyttöön saatiin vielä aiempaa laajempi kapasiteetti aiempaa pienemmin kustannuksin. Vuosi 2021 toi esiin uusia koronavirusvariantteja, joiden esiintymistä olemme seuranneet tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa sekvensoimalla näytteitä. Otospohjaista positiivisten koronanäytteiden sekvensointia on tehty pandemian alusta asti, vaikka se teettää runsaasti ylimääräistä työtä. Väestötestejä varten vuokraamamme S-geenideleetion tunnistava PCR-menetelmä on osoittautunut hyödylliseksi joidenkin koronavirusvarianttien, kuten beetan ja omikronin, nopeassa tunnistamisessa.

Digipatologiahanke sujuvoittaa palveluketjua

Digipatologiahankkeessa perinteiset patologiset näytelasit muutetaan lasiskannereiden avulla digitaaliseen muotoon, jolloin näytteitä voi katsoa tietokoneen ruudulta perinteisen mikroskoopin sijaan. 

”Näytelasien digitalisointi nopeuttaa näytteen tutkimista, mahdollistaa tarkemmat näytteestä tehdyt mittaukset ja määritykset sekä helpottaa löydösten demonstroimista esimerkiksi kliinispatologisissa kokouksissa”, osastonylilääkäri Taneli Tani, Hyvinkään sairaalan patologian laboratoriosta kertoo.

Patologien väliset konsultaatiot muuttuvat digitaalisessa maailmassa ajasta ja paikasta riippumattomiksi, eikä laseja tarvitse enää kuljettaa yksiköstä toiseen. Digitalisoidulla näytemateriaalilla voidaan koota kliinispatologinen kokous murto-osassa siitä ajasta, joka näytelasien kokoamiseen aiemmin käytettiin.

HUS Diagnostiikkakeskuksessa etenemme vaiheittain kohti patologian kokonaisdigitalisaatiota. Vuonna 2021 integroimme lasien skannauksen potilastieto- ja kuvienhallintajärjestelmiin. Lisäksi asensimme Hyvinkäälle ja Kotkaan lasiskannerit, joilla voi analysoida yhteensä yli 100 000 lasia vuosittain. 

”Skannerikapasiteetti täydentyy vuoden 2022 aikana Meilahdessa ja Jorvissa, jolloin digitalisaatio kudoslasien osalta on 100 prosenttia. Hankkeen lopullisena tavoitteena on yhtenäinen toimintamalli kaikissa Diagnostiikkakeskuksen patologian laboratorioissa”, sanoo osastonylilääkäri Tuomas Mirtti Meilahden patologian laboratoriosta.