Kokemus kehityskeskustelujen hyödyllisyydestä parani. Järjestimme koulutuksia uusilla tavoilla ja tavoitimme uusia kohderyhmiä.

Vuosittain laadittava osaamisen kehittämissuunnitelma varmistaa, että henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Kehittämissuunnitelmat konkretisoituvat kehityskeskusteluissa tiimitasolle ja yksilötasolle. 

Vuonna 2021 kaikista huslaisista 62 % oli käynyt kehityskeskustelun esihenkilönsä kanssa viimeisen vuoden aikana. Käydyn keskustelun koki hyödylliseksi oman työnsä ja siinä kehittymisen kannalta 72 % kehityskeskustelun käyneistä. Näissä molemmissa luvuissa oli positiivista kehitystä edelliseen vuoteen verrattuna. 

Vuoden 2021 aikana uudistimme Harppi Kehityskeskustelujärjestelmää ja paransimme sen sisältöä ja käytettävyyttä. Uudistettu järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2022 kehityskeskusteluissa.

Vuonna 2021 kehityskeskustelun käyneistä 72 % koki sen hyödylliseksi työssä kehittymisen kannalta.

Henkilöstön kokemus siitä, että heillä on riittävät tiedot ja taidot työtehtävien hoitamiseen oli vastaavalla tasolla (4,24 asteikolla 1–5) kuin vuoden 2020 henkilöstötutkimuksessa.  

Sähköiset alustat käytössä koulutuksissa

Vuonna 2021 jokainen huslainen osallistui täydennyskoulutuksiin keskimäärin 2,2 päivän verran, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 2,1 päivää/henkilö. 

Koronapandemian edelleen jatkuessa toteutimme merkittävän osan koulutuksista verkko- ja etäkoulutuksina hyödyntäen Teamisia ja muita vastaavia sähköisiä alustoja. Näin toteutettujen koulutusten kautta tavoitimme uusia kohderyhmiä, mikä näkyi suurempina osallistujamäärinä esimerkiksi kielikoulutuksissa.