Saapuessaan potilashuoneeseen hoitaja huomaa, että jokin on pielessä. Potilaan verenpaine ja happisaturaatio ovat tavallista matalammat ja potilas itsekin toteaa olon olevan huono. Hoitaja kutsuu välittömästi paikalle toisen hoitajan ja potilaan oman lääkärin. Yhdessä he toteavat potilaan täyttävän MET-kriteerit ja hoitaja soittaa teho-osastolle MET-tiimin päivystävälle lääkärille.
Samaan aikaan Meilahden teho-osastolla kahden hoitajan ja lääkärin työt keskeytyvät saapuvaan hälytykseen. Osastolla olevan potilaan tila heikkenee ja paikalle tarvitaan MET-tiimi. MET tulee sanoista Medical Emergency Team ja toiminnan tavoitteena on ehkäistä potilaan elottomuuteen johtavia tilanteita.
Osastolta tulevan hälytyksen saavuttua ja lääkärin päätettyä MET-tehtävän käynnistämisestä, ympäri vuorokauden valmiudessa oleva MET-tiimi kokoontuu, ottaa mukaansa kärryssä kulkevat välineet ja on muutamassa minuutissa osastolla potilaan luona. Yhdessä osaston henkilöstön kanssa tiimi pyrkii estämään tilanteen kehittymisen sydänpysähdykseksi.
”Potilaan oma hoitaja tai lääkäri antaa MET-tiimille raportin tilanteesta eivätkä he poistu paikalta ennen kuin MET-tiimi on ottanut virallisesti hoitovastuun. Autamme myös esimerkiksi tuomalla tarvittavia välineitä”, ortopedian ja traumatologian vuodeosastolla Siltasairaalassa työskentelevä apulaisosastonhoitaja Krista Poikajärvi kertoo.
Ensimmäisiin elottomuuden varoitusmerkkeihin puuttuminen ratkaisevaa
MET-toiminnan perusajatus on, että kun potilaassa havaitaan ensimmäisiä varoitusmerkkejä elottomaksi menemisestä, nopealla puuttumisella voitaisiin estää elottomuus ja ennakoimaton teho-osastohoito, pahimmassa tapauksessa kuolema. Sairaalassa on ennalta sovittu toimintatapa, jonka mukaan toimitaan silloin, kun vuodeosaston henkilöstö havaitsee potilaan tilassa jotain poikkeavaa.
”MET-toiminnan avulla pyrimme olemaan askeleen edellä. Jos potilaan hoitoa tarvitsee tehostaa, se pyritään tekemään hallitusti ja rauhallisesti. Ei esimerkiksi niin, että hänet siirretään kiireellä teho-osastolle keskellä yötä”, sairaanhoitaja Marcus Norrgård sanoo.
Norrgård on työskennellyt MET-toiminnan parissa HUSissa lähes 15 vuoden ajan. Tällä hetkellä hän tekee puolet työajastaan kliinistä työtä sairaanhoitajana ja puolet työajastaan hallinnollista työtä MET-toiminnan koordinoivana vastuuhoitajana.
Peruselintoiminnot kertovat potilaan tilasta – myös hoitajan huoli riittää hälytykseen
Potilaan voinnin heikkenemisen osastolla voi aiheuttaa esimerkiksi verenvuoto, infektio, sepsis, keuhkoembolia tai jokin trauma.
Riskiä elottomuuteen arvioidaan NEWS-pisteytyksen (National Early Warning Score) avulla. NEWS-pisteytys auttaa tunnistamaan riskipotilaat kuuden peruselintoimintoja mittavan arvon avulla. Näitä ovat hengitystaajuus, happisaturaatio, verenpaine, syketaajuus, tajunnan taso ja lämpötila. MET-hälytyksen tekoon riittää myös pelkkä hoitajan huoli potilaan tilanteesta.
Varhaisia merkkejä voinnin heikkenemisestä ovat esimerkiksi sykkeen nousu tai lasku, verenpaineen tai happisaturaation lasku, alentunut tajunnantaso tai heikko virtsaneritys. Kun näihin puututaan ajoissa, voidaan estää vakavat, kriittiseen tilaan ja mahdollisesti sydämen pysähtymiseen johtavat elintoimintojen häiriöt kuten takykardia, vakavat rytmihäiriöt, hengitysvajaus, shokki, verenkierron romahtaminen ja tajuttomuus.
Aina elottomuutta ei tietenkään pystytä estämään, vaan tilanne voi edetä hyvinkin nopeasti sydämen pysähtymiseen.
”Sairaalassa tapahtuvan kuoleman pitäisi kuitenkin olla harkittu päätös. Todetaan, että parantavaa hoitoa ei ole ja siirrytään saattohoitoon. Kuolema ei saisi olla yllätys. MET-toiminta todistetusti ehkäisee elottomuuksia sairaalassa”, Norrgård sanoo.
Mitä enemmän MET-hälytyksiä, sitä vähemmän elvytyksiä
Meilahden sairaaloissa, jotka ovat Siltasairaalan teho-osaston MET-tiimin vastuulla, MET-hälytyksiä tehdään vuosittain noin 600–700. Naistenklinikalla ja Uudessa lastensairaalassa on omat MET-tiiminsä, jotka vastaavat näistä sairaaloista tuleviin hälytyksiin.
”On tärkeää, että hälytyksiä tehdään riittävästi. Vaikuttavuuden saavuttamiseksi hälytyksiä pitäisi olla noin 25–56 tuhatta hoitojaksoa kohden. Omien havaintojeni mukaan aktiivisesti hälytyksiä tekevillä osastoilla elvytystilanteita on vähemmän”, Norrgård kertoo.
Siltasairaalan teho-osastolla työskentelee noin 300 hoitajaa, joista 90 on koulutettu MET-toimintaan. Neljä hoitajaa ja kaksi lääkäriä ovat jatkuvasti valmiudessa, mikäli hälytys tulee. Ykköstiimi eli hoitajat 1 ja 2 lähtevät MET-tehtävälle aina ja kakkostiimi eli hoitajat 3 ja 4 silloin, kun ykköstiimi on jo varattuna. Muissa sairaaloissa tiimien kokoonpanot voivat olla erilaiset.
MET-toiminta parantaa potilasturvallisuutta ja työhyvinvointia
MET-toiminta on tärkeä osa potilasturvallisuutta ja sen ylläpitäminen vaatii henkilöstön sitoutumista ja johdon tukea. Norrgård muistuttaa, että hallinnollisilla päätöksillä voi olla suuri vaikutus toiminnan laatuun ja laajuuteen.
Myös ylilääkäri Minna Bäcklund allekirjoittaa MET-toiminnan tärkeyden. Hänen roolinsa on seurata MET-toiminnan tuloksia, resursseja ja kustannusvaikuttavuutta ja raportoida niistä eteenpäin sairaalan ylimmälle johdolle.
”Tärkeintä on potilasturvallisuuden parantaminen. Pyrimme tunnistamaan potilaat, joille on kehittymässä merkittävä elintoimintahäiriö ennen kuin se eskaloituu leikkausta, valvontaa tai tehohoitoa edellyttäväksi. MET-toiminta tuo säästöjä, jos sen avulla voidaan vähentää kalliimpien hoitointerventioiden tarvetta ja ehkäistä hoidon pitkittymistä”, Bäcklund sanoo.
MET-toiminnan hyödyt ulottuvat myös laajemmalle kuin potilaan hoitoon. Vuodeosastojen henkilökunnalla on tiedossa, että potilaan voinnin heikentyessä he eivät jää yksin, vaan apua on saatavilla, mikä vähentää työperäistä stressiä.
”MET-toiminta tuo turvaa ja luottamusta potilaalle siitä, että hän saa aina tarvitsemansa avun. Järjestelmä tuo turvaa ja luottamusta myös hoitajille, kun tiedämme, että emme jää yksin silloin, kun asiat menevät huonosti. Me voimme konsultoida MET-tiimiä kaikkina vuorokauden aikoina, ilmaista huolemme ja tulemme kuulluiksi”, Poikajärvi sanoo.
MET-toiminta madaltaa konsultaatiokynnystä ja hierarkiaa; hälytyspuhelun voi soittaa kuka vain. MET-toiminta tehostaa myös yhteistyötä eri yksiköiden välillä.
MET-toiminta sairaaloissa
- MET-toiminta käynnistyi 1990-luvulla samanaikaisesti useissa eri sairaaloissa ympäri maailmaa alkuun erityisesti Australiassa ja Yhdysvalloissa.
- HUSissa MET-toimintaa on ollut vuodesta 1990. MET-toimintaa on kaikissa HUSin sairaaloissa Raaseporia lukuun ottamatta.
- Meilahden sairaaloissa MET-järjestelmä koostuu neljästä haarasta: vuodeosastosta eli hälytyksen tekevästä haarasta, MET-tiimistä, joka vastaa hälytykseen, dataa keräävästä, analysoivasta ja kouluttavasta haarasta eli vastuuryhmästä sekä hallinnollisesta haarasta eli johdosta, joka myöntää toiminnalle resurssit ja vahvistaa ohjeet.
- MET-toiminta on kirjattu myös Käypä hoito -suosituksiin.
