Raskaus ja foolihappo

B-ryhmän vitamiineihin kuuluvan folaatin (ravinnossa esiintyvä muoto) ja foolihapon (vitamiinivalmisteissa oleva muoto) riittävä saanti on tärkeää sikiön normaalin kehityksen kannalta. Riittävän foolihapon saannin on useissa väestöpohjaisissa tutkimuksissa todettu vähentävän synnynnäisten epämuodostumien vaaraa.
 
Erityisesti hermostoputken sulkeutumishäiriöt on kiistattomasti yhdistetty vähäiseen foolihapon saantiin. Riittävä foolihapon saanti vähentää näiden vaikeiden epämuodostumien esiintyvyyttä jopa 70 prosenttia.

 

Saantisuositukset

 
Sikiön elimistö muodostuu alkuraskauden aikana (12. raskausviikon loppuun mennessä), joten ensimmäinen neuvolakäynti 8 - 10. raskausviikolla tulee foolihappolisän aloitusta ajatellen myöhäisessä vaiheessa. 
 
  • Kaikille raskautta suunnitteleville naisille suositellaan monipuolisen ruokavalion lisäksi päivittäistä 0,4 milligramman foolihappovitamiinilisää jo kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä. (THL:n Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille​)
  • Aiemmassa raskaudessa todettu tai itsellä tai lähisuvussa esiintynyt hermostoputken sulkeutumishäiriö nostaa annossuosituksen 4,0 milligrammaan päivässä. Muissa riskiryhmissä (esim. diabetesta sairastavat, epilepsialääkkeitä tai litiumia käyttävät äidit) annossuositus on myös isompi (1-4mg päivässä lääkärin harkinnan mukaan).

 

Foolihappo on halpa ja turvallinen ravintolisä ja lääke. Apteekista saa 0,4 milligramman tabletteja ilman reseptiä. Myös raskausajan monivitamiinitabletit sisältävät tämän määrän.

 

Folaatin lähteet ravinnossa

 
Folaattia saa vihreistä kasviksista, parsakaalista, pavuista, vihanneksista, kokojyväviljatuotteista, hedelmistä ja marjoista. Pitkälle prosessoidun ruoan lisääntyneen käytön ja muuttuneiden ruokailutottumusten myötä folaatin saanti ravinnosta jää suomalaisilla, hedelmällisessä iässä olevilla naisilla kuitenkin yleistä suositusta selvästi vähäisemmäksi.

Katso myös: Hermostoputken sulkeutumishäiriö