Lääkkeet ja rokotteet

Adapaleeni ja tretinoiini

Paikallisella aknen hoidolla tarkoitetaan valmisteita, joita käytetään ulkoisesti eli annostellaan suoraan iholle. Adapaleeni ja tretinoiini paikallishoitovalmisteena kuuluvat isotretinoiinin lailla retinoideihin, jotka suun kautta otettuna voivat aiheuttaa epämuodostumia. Vaikka adapaleenin ja tretinoiinin imeytyminen ihon kautta on vähäistä, voivat ne kuitenkin imeytyä merkittävästi laajoja ihoalueita käsiteltäessä. Myös paikallisessa käytössä olevien retinoidien käyttö on kielletty raskauden aikana. Lopetathan käytön jo raskauden suunnitteluvaiheessa. 

Bentsoyyliperoksidi, atselaiinihappo ja klindamysiini

Voit käyttää raskauden aikana aknen hoitoon paikallishoitovalmisteita, jotka sisältävät bentsoyyliperoksidia, atselaiinihappoa tai klindamysiiniä. Muistathan kuitenkin käsitellä paikallishoidossa vain hoitoa tarvitsevan ihoalueen. 

Isotretinoiini on vaikean aknen hoitoon käytettävä lääke, jonka käyttö alkuraskaudessa lisää huomattavasti sikiön riskiä vaikeille sydämen ja keskushermoston epämuodostumille.

Jos sinulle on määrätty isotretinoiini-lääkettä, muistathan nämä:

Jos lääkettä on käytetty raskauden jo alettua, sikiöllä voi olla jopa 25 - 40 prosentin riski saada vaikea epämuodostuma (jos 100 äitiä käyttää isotretinoiinia alkuraskaudessa, 25-40 lapsella on vaikea epämuodostuma). 

• Käytäthän luotettavaa ehkäisyä ja varoaikaa ennen raskautta.
• Isotretinoiini säilyy pitkään elimistössä, joten käytäthän lääkkeen käytön aikana ja kuukausi sen lopettamisen jälkeen vähintään yhtä luotettavaa ehkäisymenetelmää, kuten e-pillereitä tai kierukkaa. Tämän lisäksi suositellaan ehkäisyn varmistamista kondomin käytöllä.
• Teethän raskaustestin ennen hoidon aloitusta ja toistuvasti hoidon aikana sekä hoidon lopettamisen jälkeen, jotta raskauden mahdollisuus voidaan sulkea pois.
• Ethän koskaan aloita sinulle aikaisemmin määrättyä lääkettä myöhemmin omin päin. Noudatathan lääkäriltä saatuja ohjeita aina huolellisesti.
• Ethän koskaan anna lääkettä toiselle tai lainaa sitä muilta. 

Kaikki synteettiset A-vitamiinijohdokset ovat teratogeeneja. Teratogeenilla tarkoitetaan ulkoista tekijää (esim. vihurirokkovirus, jotkut kemialliset yhdisteet, jotkut lääkeaineet), joka voi aiheuttaa sikiövaurion. Sikiövaurio voi ilmetä esimerkiksi epämuodostumana, sikiökuolemana tai jonkin elimen toiminnan häiriintymisenä. 

Varoajat vaihtelevat lääkkeittäin. Esimerkiksi psoriaasiksen hoidossa käytetyn asitretiinin kohdalla varoaika on 3 vuotta. 

Lopetathan myös paikallisesti käytettävien (iholle annosteltavat aknen hoitoon tarkoitetut valmisteet) synteettisten A-vitamiinijohdosten käytön jo raskauden suunnitteluvaiheessa. 

Voit käyttää fluorokinoloneja (esim. siprofloksasiini, levofloksasiini) raskauden aikana, jos tutummat vaihtoehdot eivät sovellu. Siprofloksasiini on tästä antibioottiryhmästä ensisijainen.

Voit käyttää fluorokinoloneja imetyksen aikana. Varsinaista imetystaukoa ei tarvitse pitää, mutta 4 tunnin imetystauko suun kautta otetun lääkkeen jälkeen vähentää lapsen altistusta. 

Voit käyttää fusidiinihappoa ja neomysiiniä sisältäviä paikallishoitovalmisteita raskauden aikana. 

Nämä ovat käyttökelpoisia myös imetyksen aikana. Huolehdithan vain ettei voidetta joudu imeväisen suuhun tai iholle.

Voit käyttää klindamysiinia raskauden kaikissa vaiheissa. 

Voit käyttää klindamysiinia myös imetyksen aikana. 

Voit käyttää kloramfenikolia sisältäviä silmätippoja ja -voidetta silmätulehduksen hoidossa raskauden aikana. Noudatathan oikeaa annostelutekniikkaa; painallus silmän sisänurkasta kyynelkanavan kohdalta 1-2 minuutin ajan tipan annostelun jälkeen, kuivaa iho silmän ympäriltä, jos lääkettä on joutunut iholle.

Voit käyttää kloramfenikolia sisältäviä tippoja ja voidetta myös imetyksen aikana. Seuraathan oikeaa annostelutekniikkaa.

Makrolideista on runsaasti raskauden aikaista kokemusta ja käyttö on mahdollista kaikissa raskauden vaiheissa. 

Voit käyttää tämän ryhmän antibiootteja, jos imeväinen on yli 14 vrk ikäinen. Kahden ensimmäisen viikon ajan synnytyksen jälkeen kannattaa ensisijaisesti valita muu kuin makrolidiryhmän antibiootti. Imettävän henkilön makrolidien käyttö 14 vrk synnytyksen jälkeen saattaa lisätä imeväisen riskiä sairastua vatsalaukun ulostuloaukon ahtaumaan (pylorusstenoosi). 

Voit käyttää metronidatsolia kaikissa raskauden vaiheissa. Paikallishoito on ensisijainen vaihtoehto, mutta lääkekuuri on myös suun kautta mahdollinen, jos lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi. 

Voit käyttää metronidatsolia myös imetyksen aikana. Suun kautta tai suonensisäisesti annosteltu metronidatsoli erittyy rintamaitoon, mutta lääkettä käytetään myös vastasyntyneiden lasten hoidossa eikä haittoja ole kuvattu. Metronidatsoli tavanomaisella annoksella ei ole syy tauottaa imetystä, jos lääkekuuri on enintään 14vrk. Ison 2g kerta-annoksen jälkeen suositellaan 12-24 tunnin imetystaukoa. 

Voit käyttää nitrofurantoiinia akuutin virtsatietulehduksen hoitoon raskausviikolle h36 asti. Tämän jälkeen käyttö on mahdollista, jos muut käyttökelpoiset antibiootit eivät sovellu. Estolääkitystä voi jatkaa synnytykseen asti. 

Imetyksen aikana voit käyttää nitrofurantoiinia ja aloittaa estolääkityksen uudestaan, jos lapsi on yli 8 vrk ikäinen ja täysiaikainen. Tarkistathan meiltä tämän antibiootin soveltuvuuden, mikäli vauvasi ei ole terve.

Penisilliinit (esim. amoksisilliini ja amoksisilliini+klavulaanihappo, pivmesillinaami, fenoksimetyylipenisilliini) ja kefalosporiinit (esim. kefaleksiini) ovat ensisijaisia antibiootteja raskauden aikana ja voit käyttää näitä kaikissa raskauden vaiheissa.

Penisilliinejä ja kefalosporiineja voit käyttää myös imetyksen aikana.

Tetrasykliinien (esim. doksisykliini, tetrasykliini ja lymesykliini) käytöstä alkuraskaudessa on runsaasti kokemusta ilman viitteitä sikiövaurioriskistä. Voit käyttää tetrasykliinejä raskausviikolle h15 asti. Tämän jälkeen käyttöä on vältettävä, koska tetrasykliinit kertyvät sikiön kehittyvään luustoon ja hampaisiin.

Voit käyttää tetrasykliinejä imetyksen aikana enintään 21 vrk ajan. Yli kolmen viikon käyttö voi aiheuttaa imeväisen hampaiden värjääntymistä.

Trimetopriimi ja sulfonamidit (sulfadiatsiini, sulfametoksatsoli) vaikuttavat epäedullisesti elimistösi folaattitasapainoon. Näiden antibioottien käyttö raskauden suunnitteluvaiheessa ja alkuraskaudessa lisää tutkimusten mukaan sikiön epämuodostumariskiä. Käytäthän näitä antibiootteja raskauden suunnitteluvaiheessa vain, jos muut vaihtoehdot eivät ole mahdollisia. Vältäthän käyttöä myös alkuraskaudessa. Voit käyttää trimetopriimia raskausviikosta h15 alkaen synnytykseen asti.  Sulfonamideja sisältäviä yhdistelmävalmisteita voit käyttää raskausviikolle h36 asti.

Voit käyttää trimetopriimia imetyksen aikana.  Sulfonamideja sisältäviä yhdistelmävalmisteita voit käyttää ja aloittaa estolääkityksen uudestaan, jos lapsi on yli 8 vrk ikäinen ja täysiaikainen. Tarkistathan meiltä yhdistelmävalmisteen soveltuvuuden, mikäli vauvasi ei ole terve.

Epilepsian hyvä hoito on kuitenkin tärkeää myös raskauden aikana, sillä kohtaukset voivat altistaa sikiön traumalle ja hapenpuutteelle. Ethän lopeta lääkitystä tai vaihda annostusta omin päin.  

Monet epilepsialääkkeet voivat vaikuttaa hormonaalisen ehkäisyn tehoon. Muistathan tarkistaa lääkäriltä, soveltuuko käyttämäsi hormonaalinen ehkäisy yhteen epilepsialääkkeesi kanssa.

Imetys epilepsialääkityksen aikana on yleensä mahdollista ja suositeltavaakin. Jotkut epilepsialääkkeet voivat kuitenkin erittyä maitoon siinä määrin, että imeväinen voi saada lääkeoireita. Erityisesti alle 3 kk ikäisten imeväisten kyky käsitellä maidon kautta saatua lääkettä voi olla rajallinen. Siksi lapsen neuvolaseuranta mahdollisten lääkeoireiden varalta on tärkeä, ja imetyksen turvallisuus täytyy aina arvioida hoitavan lääkärin kanssa tapauskohtaisesti.

Epilepsialääkkeitä käyttäville suositellaan foolihappolisää 

Epilepsialääkkeitä käyttäville suositellaan foolihappolisää 0,4mg/vrk alkaen jo pari kuukautta ennen ehkäisyn pois jättämistä raskausviikolle 12. asti. 

Foolihappolisän tiedetään pienentävän erityisesti hermostoputken sulkeutumishäiriön vaaraa. Kuitenkaan ei ole varmuudella osoitettu, että se suojaisi erityisesti epilepsialääkkeiden aiheuttamilta epämuodostumilta. 

Eslikarbatsepiinin käytöstä raskauden aikana on hyvin vähän kokemusta, eikä riskiä sikiölle voi siksi luotettavasti arvioida. Lääkepitoisuuden seuranta voi olla aiheellista.  

Eslikarbatsepiinin käyttö ei ole este imetykselle. Koska kyseessä on kuitenkin uusi lääke, jonka käytöstä imetyksen aikana on rajoitetusti tietoa ja kokemusta, lapsen neuvolaseuranta on tärkeä.  

Fenytoiinin käyttö on nykyään vähäistä sen käyttöön liittyvien haittavaikutusten vuoksi, sillä fenytoiinilla on paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Fenytoiinin käyttö alkuraskaudessa lisää epämuodostumariskiä jonkin verran: 3-6 lapsella sadasta (3-6 %) syntyvästä lapsesta on todettu epämuodostuma.  

Fenytoiinin käyttö ei ole este imetykselle. Lapsen neuvolaseuranta on riittävä. 

Tutkimustietoa raskauden aikaisesta käytöstä on rajoitetusti, mutta tieto ei viittaa siihen, että lääke lisäisi epämuodostumariskiä. Gabapentiinin käyttö tulisi kuitenkin ensisijaisesti rajata epilepsian hoitoon.

Kroonisen kivun hoidossa raskauden aikana suositellaan yleensä muun ryhmän lääkkeitä (esim. kauan käytössä olleet masennuslääkkeet). Hankalissa tilanteissa myös gabapentiinin käyttö on mahdollista kivun hoidossa raskauden aikana. Gabapentiinin käyttö lähellä synnytysajankohtaa voi aiheuttaa vastasyntyneelle lapselle vierotusoireita. Lapsen vointia voidaan tämän takia joskus joutua seuraamaan sairaalassa muutamia päiviä.   

Gabapentiinin käyttö ei ole este imetykselle. Lapsella esiintyvien mahdollisten lääkeoireiden (uneliaisuus) seuranta neuvolassa on kuitenkin tärkeää. Erityisesti seuranta on paikallaan alle 3 kk ikäisten imeväisten kohdalla. 

Karbamatsepiinin käyttö alkuraskaudessa lisää epämuodostumariskiä, mutta riski on pienempi kuin valproaatin käyttöön liittyvä riski. Lääkkeen käyttö raskauden aikana tulee rajoittaa epilepsian hoitoon ja tilanteisiin, joissa turvallisempia vaihtoehtoja ei ole käytettävissä. 

Riski on annoksesta riippuvainen, ja suuruudeltaan 5-9 % (5-9 lapsella sadasta todetaan epämuodostuma, jos äiti on käyttänyt karbamatsepiinia alkuraskaudessa). Karbamatsepiini lisää hermostoputken sulkeutumishäiriön vaaraa, mutta riski on kuitenkin huomattavasti pienempi (n. 4 lasta tuhannesta). Jos karbamatsepiinin käyttö on vahvasti perusteltua, lääkeannos tulisi mahdollisuuksien mukaan jakaa useampaan vuorokausiannokseen. 

Karbamatsepiinin käyttö ei ole este imetykselle. Lapsen neuvolaseuranta on riittävä. 

Lamotrigiinia käytetään epilepsian lisäksi myös mielialaa tasaamaan. Lääkkeen käyttö ei näytä lisäävän riskiä epämuodostumiin. Lääkepitoisuutta veressä joudutaan usein seuraamaan ja lääkäri voi joutua lisäämään lamotrigiinin annosta raskauden edetessä, koska raskauden aikana lamotrigiinin aineenvaihdunta kiihtyy. Vastaavasti synnytyksen jälkeen annostelu pienennetään lääkärin ohjeiden mukaan vähitellen raskautta edeltävälle tasolle.

Lamotrigiinin käyttö ei ole este imetykselle. Yksittäistapauksissa on kuitenkin kuvattu imeväisellä suhteellisen korkeita lääkepitoisuuksia. Siksi lapsen seuranta neuvolasta käsin on välttämätön. Jos lapsella epäillään lääkityksestä aiheutuvaa haittaa (esim. väsymys, huono painonnousu, ihottuma), imetys keskeytetään ja lapsen lääkepitoisuus tarkistetaan. 

Levetirasetaamin raskauden aikaisesta käytöstä ei ole todettu kohonnutta riskiä epämuodostumille. Lääkepitoisuutta veressä joudutaan usein seuraamaan raskauden aikana ja lääkäri voi joutua lisäämään levetirasetaamin annosta raskauden edetessä.  

Levetirasetaamin käyttö ei ole este imetykselle. Lapsen neuvolaseuranta on kuitenkin tärkeä. 

Okskarbatsepiinin raskauden aikaisesta käytöstä kertynyt rajoitettu kokemus ei viittaa kohonneeseen epämuodostumariskiin. 

Okskarbatsepiinin käyttö ei ole este imetykselle. Lapsen neuvolaseuranta on kuitenkin tärkeä.

 Topiramaatin käyttö alkuraskaudessa lisää epämuodostumariskiä. Topiramaatin käyttö on yhdistetty erityisesti koholla olevaan huuli- ja suulakihalkion riskiin. Lääkkeen käyttö raskauden aikana tulee rajoittaa epilepsian hoitoon ja tilanteisiin, joissa turvallisempia vaihtoehtoja ei ole käytettävissä. 

Topiramaatin käyttö ei ole este imetykselle. Lapsen neuvolaseuranta on kuitenkin tärkeä. 

Valproaatti lisää selvästi epämuodostumariskiä ja kehitysviiveen riskiä. Ethän käytä raskauden aikana ilman erityisen painavaa aihetta. Käyttö voi tulla kyseeseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa epilepsian hoitoon ei ole muita soveltuvia tai tehokkaita lääkevaihtoehtoja. 

Valproaattia ei saa käyttää naisilla, joiden on mahdollista tulla raskaaksi, jos erityistä raskaudenehkäisyohjelmaa ei noudateta. Ethän kuitenkaan lopeta valproaatin käyttöä ilman hoitavan lääkärin kannanottoa. Epilepsiakohtaukset voivat olla vaaraksi sekä äidille että sikiölle, joten hoidathan epilepsian hyvin myös raskauden aikana. 

Valproaatin käyttö raskauden aikana täytyy rajoittaa ainoastaan tilanteisiin, joissa vaihtoehtoinen lääkitys ei tehoa epilepsiaan. Jos valproaatin käyttö on välttämätöntä, annos tulisi jakaa useampaan vuorokausiannokseen. 

Valproaatin käyttö alkuraskaudessa lisää epämuodostumariskiä, ja lääkkeellä on haitallisia vaikutuksia sikiöön koko raskauden ajan. Epämuodostumariski kasvaa annoksen kasvaessa, ja voi kohota jopa yli 20 % (20 lapsella sadasta todetaan epämuodostuma), jos vuorokausiannos ylittää 1500 mg. Valproaatti voi aiheuttaa monenlaisia epämuodostumia, joista tyypillisiä ovat hermostoputken sulkeutumishäiriö (absoluuttinen riski 1-2 %, eli 1-2 lapsella sadasta todetaan hermostoputken sulkeutumishäiriö, jos äiti on alkuraskaudessa käyttänyt valproaattia), sydänviat sekä huuli- ja suulakihalkio. 

Myös munuaisten ja virtsateiden rakennepoikkeavuudet ja raajojen poikkeavuudet ovat mahdollisia. Sikiöaikainen altistuminen valproaatille lisää lapsen kehitysviiveen riskiä. Esimerkiksi koulunkäynti voi tuottaa ongelmia ja vaatia erityistukea. Autismin riski on myös koholla. 

Valproaattia käyttävä äiti voi imettää. Lapsen neuvolaseuranta on riittävä. 

Iholle annosteltavien valmisteiden imeytyminen voi raskauden aikana tapahtuvan ihon pintaverenkierron lisääntymisen johdosta kasvaa, ja silmätipoista voi väärällä annostelutekniikalla imeytyä merkittävä määrä lääkettä elimistöön.

Noudatathan paikallisessa annostelussa raskauden ja imetyksen aikana seuraavia perusohjeita: 

• Iholle annosteltavien lääkevalmisteiden kohdalla lääkettä tulisi levittää vain hoitoa vaativalle ihoalueelle, lääkesidoksia tulisi välttää ja hoitoaika tulisi olla mahdollisimman lyhyt.
• Silmätippojen kohdalla voit vähentää huomattavasti altistumista painamalla kevyesti silmän sisänurkasta (kyynelkanavan kohdalta) 1-2 minuutin ajan tipan annostelun jälkeen. Näin lääke imeytyy silmään eikä nenänieluun, josta se voi edelleen imeytyä suoraan verenkiertoon. Iho kannattaa myös pyyhkiä silmän ympäriltä ja poskesta, jos lääkettä on päässyt valumaan silmästä. 

Ensisijainen kipu- ja kuumelääke raskauden aikana on parasetamoli. Käytäthän kuitenkin parasetamolia harkitusti – vain silloin, kun käytölle on selkeä tarve. Parasetamolin käyttöä raskauden aikana koskee sama rajoitus kuin muitakin lääkkeitä – lyhyin mahdollinen hoitoaika ja pienin mahdollinen annos. 

Keskustelethan lääkärisi kanssa parasetamolin pitkäaikaisesta ja säännöllisestä käytöstä raskauden aikana. Parasetamolin pitkäaikainen käyttö raskauden aikana on joissain tutkimuksissa yhdistetty lasten kohonneeseen aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön riskiin ja muihin käytöshäiriöihin. 

Tulehduskipulääkkeiden käyttö 

Tulehduskipulääkkeiden käyttö tulisi raskauden alkupuoliskolla olla vain satunnaista tai lyhytaikaista. Jos parasetamoli ei auta kipuun alkuraskauden aikana, voit kokeilla tulehduskipulääkettä (ensisijaisesti ibuprofeenia) lyhytaikaisesti. Yli kahden viikon aikaisen tulehduskipulääkkeen käytön lähellä hedelmöitysajankohtaa ja sen jälkeen on epäilty lisäävän keskenmenoriskiä. 

Vältäthän raskauden suunnitteluvaiheessa mahdollisuuksien mukaan tulehduskipulääkkeiden toistuvaa käyttöä, sillä ne voivat estää ovulaation eli munasolun irtoamisen. 

Ethän käytä tulehduskipulääkkeitä toistuvasti 20. raskausviikon jälkeen 

Vältäthän raskausviikolta 20 eteenpäin tulehduskipulääkkeiden käyttöä. Loppuraskauden lyhytkestoinenkin mutta toistuva käyttö voi vaikuttaa haitallisesti sikiön sydämen verenkiertoon ja haitata sikiön munuaisten toimintaa. Yksittäisiä tulehduskipulääkeannoksia voi kuitenkin käyttää satunnaisesti myös raskausviikon 20 jälkeen, jos parasetamolista ei ole apua. Keskustelethan tästä aina neuvolassa. 

Asetyylisalisyylihapon käyttöä ei suositella raskauden aikana kivun hoitoon. Lääkärin määräämä pieniannoshoito (50-100 mg/vrk) on sen sijaan turvallinen. 

Tulehduskipulääkkeitä sisältävien kipugeelien käyttö tulee rajata vain hoidettavalle alueelle ja pyrkiä lyhyimpään mahdolliseen hoitoaikaan. Vaikka lääkettä iholta imeytyy vähän, laajoille ihoalueille ja pidempiaikaisessa käytössä lääkeainetta voi imeytyä merkittäviäkin määriä verenkiertoon.  

Vältäthän myös sidoksien käyttöä, sillä jos geeli pääsee hautumaan sidoksen alla, lääkeaineen imeytyminen verenkiertoon saattaa lisääntyä. Rajaathan paikallisesti käytettävien tulehduskipulääkkeiden käytön mahdollisimman lyhyeksi erityisesti 28. raskausviikon jälkeen.

Lääkkeettömiä kylmägeelejä voi käyttää kaikissa raskauden vaiheissa. Lämpögeelit sekä yhdistelmävalmisteena myytävät kylmä-lämpögeelit, tiikerivoiteet sekä muut iholle levitettävät luontaistuotteet saattavat sisältää suuria määriä eteerisiä öljyjä. Vältäthän näiden käyttöä raskauden aikana. 

Voit hoitaa kipua imetyksen aikana ilman, että siitä koituu imeväiselle haittaa. Parasetamolin käyttö on turvallista ja tulehduskipulääkkeistä turvallinen vaihtoehto on ibuprofeeni. Myös esim. naprokseenin, ketoprofeenin ja diklofenaakin lyhytaikainen käyttö on mahdollista.  

Asetyylisalisyylihappoa ei suositella imetyksen aikana kivun tai kuumeen hoitoon. Lääkärin määräämän pieniannoshoidon (50-100 mg /vrk) aikana voit kuitenkin imettää.

Kipugeeleistä imeytyy verenkiertoon pieniä määriä vaikuttavaa ainetta, joten lääkepitoisuudet äidinmaidossa ovat myös pieniä. Voit käyttää kipugeelejä imetyksen aikana ohjeen mukaisesti. 

Lääkkeettömiä kylmägeelejä voi käyttää imetyksen aikana, kunhan huolehdit ettei geeliä joudu imeväisen iholle tai suuhun. Lämpögeelit sekä yhdistelmävalmisteena myytävät kylmä-lämpögeelit, tiikerivoiteet sekä muut iholle levitettävät luontaistuotteet saattavat sisältää suuria määriä eteerisiä öljyjä. Näiden käyttöä tulee välttää imetyksen aikana. 

Karbamatsepiini on epilepsialääke, jota on käytetty myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Karbamatsepiinin käyttö alkuraskaudessa lisää jonkin verran sikiövaurioriskiä, riski epämuodostumasta on noin kaksinkertainen ”taustariskiin” (4-5 % elävänä syntyneistä lapsista) verrattuna. 

Taustariskillä tarkoitetaan sitä, että merkittäviä epämuodostumia esiintyy kaikista elävänä syntyneistä lapsista noin neljällä prosentilla, eli toisin sanoen kaikista elävänä syntyneistä lapsista neljällä lapsella sadasta on jokin epämuodostuma. Jos karbamatsepiinin käyttö alkuraskaudessa kaksinkertaistaa tämän taustariskin, se tarkoittaa, että sadan karbamatsepiinia alkuraskauden aikana käyttäneen äidin lapsista jopa kahdeksalla voi olla jokin epämuodostuma. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa tulisi siksi valita turvallisempi lääke mielialaa tasaamaan. 

Lamotrigiini on epilepsialääke. Lamotrigiini ei lisää epämuodostumariskiä ainakaan pienillä annoksilla (alle 325mg päivässä) ja se on ensisijainen vaihtoehto mielialan tasaamiseen raskauden aikana. Suuremmilla annoksilla epämuodostumariski voi olla aavistuksen koholla, mutta kohonnut riski saattaa liittyä äidin sairastamaan epilepsiaan.  

Lamotrigiini ja annosmuutokset yhdistelmäehkäisypillereiden käytön aikana ja raskauden aikana: 

• Yhdistelmäpillereiden käytön yhteydessä estrogeenivaikutuksesta johtuen (lamotrigiinin aineenvaihdunta maksassa kiihtyy) lamotrigiinin annosta voidaan joutua lisäämään. Vastaavasti on tärkeää tarkistaa lamotrigiinin annos, kun yhdistelmäpillereiden käyttö loppuu ja raskautta aletaan suunnitella.
• Myös raskauden aikana elimistössä tapahtuu fysiologisia muutoksia, joiden vuoksi lamotrigiinin annosta joudutaan usein lisäämään raskauden edetessä. Vastaavasti synnytyksen jälkeen annostelu pienennetään vähitellen raskautta edeltävälle tasolle. Keskustelethan annosmuutoksen tarpeellisuudesta aina lääkärisi kanssa. 

Litium on mielialan tasaaja, jota käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Keskustelethan lääkärin kanssa jo raskauden suunnitteluvaiheessa litiumin käytöstä raskauden aikana. Litiumhoidon mahdollinen purkaminen tehdään aina asteittain, eli ethän lopeta hoitoa äkillisesti ilman painavia lääketieteellisiä syitä.

Litiumin käyttö alkuraskaudessa voi lisätä sydämen rakennevian vaaraa. Riski on kuitenkin pieni, arviolta noin kaksinkertainen verrattuna sydänvikojen ”taustariskiin”. Taustariskillä tarkoitetaan sitä, että synnynnäisiä sydänvikoja esiintyy kaikista elävänä syntyneistä lapsista noin 0,8 prosentilla. Toisin sanoen kaikista elävänä syntyneistä lapsista kahdeksalla lapsella tuhannesta on jokin sydänvika. Jos litiumin käyttö kaksinkertaistaa sydänvian riskin, se tarkoittaa, että 16 lapsella tuhannesta on sydänvika, jos äiti on käyttänyt litiumia alkuraskauden aikana. Alkuraskaudessa litiumia käyttäneille äideille suositellaan sikiön sydämen ultraäänitutkimusta noin 20. raskausviikolla. 

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hyvä hoito raskauden aikana on tärkeää. Hoitamaton sairaus on isompi riski äidin ja sikiön kannalta kuin litiumlääkitykseen mahdollisesti liittyvä pieni riski. Raskauden aikainen litiumin käyttö vaatii lääkepitoisuuden tarkkaa seurantaa. Raskauden aikana äidin verivolyymi kasvaa ja siksi myös litiumin pitoisuus saattaa vaihdella, vaikka annosta ei muutettaisikaan. Tästä syystä loppuraskaudessa litiumin pitoisuuksia voi joutua määrittämään viikoittain.

Valproaattia ei saa käyttää naisilla, joiden on mahdollista tulla raskaaksi. Noudatathan erityistä raskaudenehkäisyohjelmaa. Valproaattia ei saa käyttää raskauden aikana kuin painavin syin epilepsian hoidossa silloin, kun muut lääkevaihtoehdot eivät tule kyseeseen. Valproaattia ei saa käyttää raskauden aikana mielialaa tasaamaan.  

Valproaatti lisää epämuodostumariskin moninkertaiseksi ”taustariskiin” (4-5 % elävänä syntyneistä lapsista) verrattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sata äitiä on käyttänyt valproaattia alkuraskauden aikana, pahimmillaan jopa 25 lapsella voi olla jokin epämuodostuma. Valproaatin käyttö raskauden aikana lisää myös lapsen kehitysviiveen riskiä.  

Misoprostoli aiheuttaa kohdun supistumista ja siten keskenmenon riskin. Kohdun voimakas lääkkeen aiheuttama supistelu voi aiheuttaa sikiölle hapenpuutetta. Tämä voi johtaa sikiövaurioon, kuten raajojen kärkijäsenten osittaiseen puuttumiseen tai keskushermostovaurioon. 

Päätös raskauden keskeytyksestä täytyy olla varma ennen kuin lääke otetaan ja aloitettu raskaudenkeskeytys tulee saattaa loppuun. Käythän myös sovituissa jälkitarkastuksissa, jotta voidaan varmistua raskauden keskeytymisestä. 

Imetyksen aikana otetun kerta-annoksen jälkeen voit mahdollisuuksien mukaan pitää 4 tunnin tauon ennen seuraavaa imetyskertaa. Ethän käytä misoprostolia kuuriluontoisesti etkä säännöllisesti imetyksen aikana. 

• Voit ottaa koronavirusrokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa.
• Kertynyt tutkimustieto ja käyttökokemus koronarokotteista raskauden aikana eivät ole osoittaneet turvallisuushuolia.
• Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että koronavirusrokote suojaa erinomaisesti raskaudenaikaiseen Covid-19 virusinfektioon liittyviltä ennenaikaisen synnytyksen ja sikiökuoleman riskeiltä.
• Raskaana olevalla on suurempi vaara sairastua vaikeaan taudinkuvaan kuin ei-raskaana olevalla erityisesti raskauden viimeisen kolmanneksen aikana.
• Rokottaminen voi aiheuttaa yleisoireita, esim. väsymystä ja kuumetta. Jos kuume nousee yli 38 asteen, on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti parasetamolia kuumetta alentamaan.
• Voit ottaa koronarokotteen myös imetyksen aikana. Rokotteen mRNA:ta ei erity rintamaitoon, eikä ole syytä olettaa rokotteen aiheuttavan imeväiselle mitään haittoja. 

Influenssarokotus on turvallinen ja sitä suositellaan epidemiakauden alla kaikille raskaana oleville raskauden vaiheesta riippumatta. Suomessa aikuisille käytettävät influenssarokotteet eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Raskauden aikana sairastettu influenssa lisää huomattavasti riskiä äidin vakavalle sairastumiselle (esim. keuhkokuume). Influenssainfektio ja siihen liittyvä korkea kuume voivat myös olla haitallisia sikiön kehityksen kannalta. 

Raskaana olevia rokotetaan tavallisimmin jo tapahtuneen altistumisen yhteydessä (esim. hepatiitti B), matkustettaessa suuren riskin alueille (esim. hepatiitti A) tai jos odottavalla on perussairaus, jonka vuoksi hän kuuluu niihin lääketieteellisiin riskiryhmiin, joille rokotussuojaus on aiheellista esimerkiksi pneumokokkitauteja vastaan.  

Myös kurkkumätä-jäykkäkouristus- ja hinkuyskäsuojaa voidaan tarvittaessa tehostaa raskauden aikana. Yksilöllisen harkinnan perusteella myös muita ei-eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita voidaan antaa raskauden aikana. 

Vältäthän eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita (esim. vihurirokko-, vesirokko-, MPR-rokote) sekä 1 kk ennen raskauden alkua että raskauden aikana. Keltakuumerokote sisältää eläviä, heikennettyjä viruksia, mutta sen käyttö voi raskauden aikana tulla kyseeseen tilanteissa, joissa raskaana olevalla on pakottava syy matkustaa endeemiselle alueelle.

Yleisesti ottaen imettävä voi ottaa rokotteita normaalisti, eikä imetystaukoa tarvitse pitää.

Poikkeus: 

• Keltakuumerokotus annetaan imetyksen aikana vain painavin syin, jos et voi estää tai siirtää matkustamista endeemiselle alueelle. Alle 6 kk ikäiset lapset voivat saada äidin rokotteesta rintamaidon kautta välittyviä haittoja. Muistathan mainita imetyksestä lääkärille, jos tarvitset keltakuumerokotetta.
• Denguerokotteen ottamiselle täytyy olla painava aihe (pakottava syy matkustaa endeemiselle alueelle).

Keltarauhashormonivalmisteet: minipilleri, kapseli, kierukka, injektio 

Alkuraskaudessa tapahtunut vahinkoaltistus keltarauhashormonia sisältävälle ehkäisyvalmisteelle ei lisää sikiövaurion riskiä. Jos raskaus alkaa hormonikierukkaehkäisyn aikana, poistathan kierukan mahdollisimman pian raskauden toteamisen jälkeen. Paikoilleen jäänyt kierukka lisää ennenaikaisuuden riskiä. 

Jos sinulla on imetyksen aikana tarvetta hormonaaliselle ehkäisylle, valitsethan ensisijaisesti keltarauhashormonia sisältävän valmisteen. Keltarauhashormoni kulkeutuu pienissä määrin maitoon, eikä se vaikuta maidon tuloon tai sen koostumukseen. Voit aloittaa minipillerit tai kapseliehkäisyn missä vaiheessa tahansa, yleensä jälkitarkastuksen yhteydessä. Hormonikierukka asetetaan yleensä aikaisintaan jälkitarkastuksen yhteydessä (8-12 viikkoa synnytyksestä). 

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet: e-pillerit, rengas, laastari 

Yhdistelmäehkäisyvalmisteissa on sekä estrogeenia että keltarauhashormonia. Alkuraskaudessa tapahtunut vahinkoaltistus yhdistelmäehkäisyvalmisteelle ei lisää sikiövaurion riskiä, ja raskautta seurataan normaalisti. 

Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla ei yleensä ole syytä käyttää vaihdevuosioireisiin määrättyä hormonikorvaushoitoa. Jos raskaus kuitenkin alkaa tällaisen hoidon aikana, lopetathan lääkkeen käytön. Sama neuvo koskee paikallista, emättimeen annosteltavaa estrogeenikorvaushoitoa.   

Voit käyttää emättimeen annosteltavia estrogeenivalmisteita  imetyksen aikana lääkärin määräyksen mukaan. Käytön tulee olla kuuriluontoista. Aloitathan kuurin lääkärin määräyksestä vasta synnytyksen jälkitarkastuksen jälkeen. 

Levonogestreeli  

• Ota 72 tunnin kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä.
• Ei keskeytä jo alkanutta raskautta.
• Ei lisää sikiövaurionriskiä, mikäli raskaus jatkuu.
• Suositellaan 3-4 tunnin imetystaukoa lääkkeen oton jälkeen.

Ulipristaali  

• Ota 120 tunnin kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä.
• Vaikutus perustuu pääasiallisesti ovulaation estoon.
• Rajoitetusti tutkittua tietoa, mutta kertynyt kokemus ei viittaa koholla olevaan sikiövaurioriskiin.
• Suositellaan 24 tunnin imetystaukoa lääkkeen oton jälkeen, joka ei kumminkaan ole välttämätön.

Kuukautiskierron säännöllistämiseen käytetään usein jaksoittaisia keltarauhashormonikuureja (esim. dydrogesteroni, medroksiprogesteroni, noretisteroni, lynestrenoli). Raskauden alkaminen vahingossa tällaisen kuurin aikana ei ole erityinen riskiraskaus eikä syy erityistason sikiötutkimuksiin. Lopetathan lääkkeen käytön heti kun raskaus on todettu. 

Kuukautisten siirtoon käytettäviä keltarauhashormonivalmisteita (noretisteroni, lynestrenoli) voi käyttää lyhytaikaisesti imetyksen aikana. 

Varfariini kulkeutuu istukan läpi ja se voi aiheuttaa verenvuotoja sikiössä. Näin lääke voi aiheuttaa vaurioita erityisesti keskushermoston alueella. Altistuminen 6. raskausviikolta (laskettuna viimeisistä kuukautisista) eteenpäin voi aiheuttaa myös ruston ja luuston kehityshäiriöitä. 

Varfariini pyritään vaihtamaan hepariiniin ennen 6. raskausviikon alkua. Joissain harvoissa tapauksissa keinoläppäpotilailla varfariinin käyttö voi kuitenkin olla välttämätöntä raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana.