Raskaus ja imetys: Ajankohtaista

8.11.2017
Raskaus ja röntgentutkimus
Raskauden aikana röntgentutkimuksia pyritään välttämään. Kuitenkin esim. hammasröntgenkuvauksesta tuleva säteilymäärä on niin pieni, että se ei vahingoita sikiötä, ja kuvaus voidaan tehdä jos siihen on selkeä aihe. Hammasröntgenkuvauksesta sikiön saama säteilyannos jää alle 0,01 millisievertin jopa silloin kun äiti ei saa vatsan suojausta. Alle 50 millisievertin annokset eivät lisää sikiön vaaraa epämuodostumille tai keskushermoston kehitykselle.
On kuitenkin tärkeä aina muistaa mainita mahdollisesta raskaudesta, jos röntgentutkimusta suunnitellaan.
Lisää tietoa röntgentutkimuksista löytyy säteilyturvakeskuksen sivuilta http://www.stuk.fi/.
 
2.10.2017

Kausi-influenssarokote
Influenssarokotteet sisältävät inaktivoituja viruksia tai niiden osia. Influenssaviruksien nopean muuntumisen myötä rokote joudutaan muuttamaan vuosittain.
Kaikille raskaana oleville suositellaan influenssa-rokotetta, ja erityisen tärkeä se on raskaana oleville, joilla on jokin krooninen perussairaus. Inaktiivisten influenssarokotteiden ei ole todettu lisäävän sikiöriskiä, ja rokotetta pidetään turvallisena. Rokotus voidaan antaa missä tahansa raskauden vaiheessa. Raskauden jälkipuolella (kolmannen raskaus kolmanneksen aikana) annetun influenssarokotteen on todettu suojaavan syntynyttä lasta ja pienentävän lapsen mahdollisuutta sairastua influenssavirusinfektioon puolen vuoden ikään saakka.
Rokotteen voi turvallisesti ottaa myös imetyksen aikana.
 
24.8.2017
Enterorokko
Enterorokko on enteroviruksen, tavallisimmin virustyypin A16, aiheuttama tyypillinen lastentauti. Enterorokko esiintyy pieninä epidemioina etenkin loppukesästä ja alkusyksystä. Enteroviruksia on useita eri tyyppejä, ja oireet voivat vaihdella oireettomasta tai lievästä flunssasta vaikeampaan taudinkuvaan. Yleensä enterorokko on melko lievä tauti, joka paranee itsestään 10 vuorokaudessa ilman jälkitauteja. Viime vuosien aikana on kuitenkin kuvattu myös eri virustyyppien aiheuttamia vakavia infektioita erityisesti Aasiassa ja myös Pohjois-Amerikassa.
Enterovirusinfektiot leviävät pisaratartuntana, ulosteen välityksellä sekä äidistä lapseen erityisesti synnytyksen yhteydessä. Itämisaika on 3-6 vrk tartunnasta. Tauti ilmenee usein kuumetautina, johon liittyy rakkuloita ja näppylöitä suussa, käsissä, jaloissa ja muualla vartalolla. Myös nielukipua ja vatsavaivoja voi ilmetä. Tietävästi infektio ei aiheuta raskaana oleville vaikeampaa taudinkuvaa kuin ei-raskaana olevilla. Raskauden aikana sairastettu infektio hoidetaan tavallisena kuumetautina, ja kuumeen noustessa yli 38 asteen kuumetta kannattaa alentaa ensisijaisesti parasetamolilla. Jos äidin vaikea infektio vaatii sairaalahoitoa, tulee äiti ja lapsi eristää muista äideistä ja vastasyntyneistä. Enterorokkoon ei ole olemassa täsmälääkettä eikä rokotetta.
Enterorokko ei näytä lisäävän epämuodostumariskiä. Kirjallisuudessa on epäilty, että jotkut enterovirukset saattaisivat lisätä keskenmenon- ja sikiökuoleman riskiä. Myös riskiä sairastua lapsuusiän diabetekseen on epäilty, mutta syy-yhteyttä ei ole varmennettu. Lähellä synnytysajankohtaa tai synnytyksen aikana sairastettu enterovirusinfektio saattaa tarttua vastasyntyneeseen ja aiheuttaa vaikean infektion.
Enterorokkoepidemian aikana on tärkeätä noudattaa huolellista käsihygieniaa. Erityistoimenpiteisiin ei kuitenkaan ole tarvetta ryhtyä, vaikka äiti työskentelisi päiväkodissa tai hoitaisi kotona enterorokkoa sairastavaa lasta.
Äidin enterorokko ei ole este lapsen imetykselle.
 
6.4.2017
Äidin lääkeneuvonta, teratologinen tietopalvelu facebookissa
Teratologinen tietopalvelu, äidin lääkeneuvonta, on avannut facebooksivut. Sivuilla julkaistaan ajankohtaista tietoa haitallisesti vaikuttavista lääkkeistä ja muista ulkoisista tekijöistä sekä raskauden suunnitteluvaiheessa että raskauden ja imetyksen aikana. Neuvonta tapahtuu edelleen puhelimitse. Yhteystiedot löytyvät täältä.
 
 
19.1.2017
Voiko parasetamolia edelleen käyttää raskauden aikana?
Parasetamolin raskauden aikainen käyttö on viime vuosien aikana noussut otsikoihin useista syistä. Parasetamolin raskaudenaikaisen käytön on epäilty lisäävän jälkeläisten astman riskiä, mutta yhteyttä ei ole varmistettu. Muutama vuosi takaperin parasetamolin osoitettiin omaavan miessukupuolihormonin (testosteroni) vastavaikutusta, ja yksittäisissä tutkimuksissa todettiin pieni koholla oleva riski poikalasten piilokiveksisyyden esiintymiseen. Kivesten normaali laskeutuminen on testosteronista riippuvainen tapahtuma. Piilokiveksisyys on tila, jossa kivekset eivät ole laskeutuneet normaalisti kivespussiin sikiökauden lopulla, ja sijaitsevat ylempänä (kivespussin yläosassa, nivuskanavassa tai vatsaontelossa) vielä syntymähetkellä. Noin puolessa näistä tapauksista tilanne korjaantuu itsestään ensimmäisen puolen elinvuoden aikana. Jos tilanne ei korjaudu itsestään, hoito on useimmiten kirurginen, ja pyritään toteuttamaan vuoden ikään mennessä.

Parasetamolin käyttö raskauden aikana on yhdistetty myös hitaampaan motorisen ja kielen kehitykseen lapsuusiässä, sekä käytösongelmiin, erityisesti ylivilkkauteen. Näihin tutkimuksiin on kuitenkin liittynyt epävarmuustekijöitä, eikä yhteyttä parasetamolin ja lasten kehityksen ongelmiin ole varmistettu.
Kertynyt tutkimustieto on siis ristiriitaista.
Toistaiseksi on voimassa suositus, että parasetamolia voi edelleen käyttää raskauden aikana turvallisesti esim. kuumetta alentamaan. Toisin kuin tulehduskipulääkkeität (esim. ibuprofeeni), parasetamolia voi käyttää myös loppuraskauden aikana. Parasetamolinki käytölle tulee kuitenkin aina olla selkeä aihe. Annos tulisi olla pienin, joka riittää oireiden hoitoon, ja pidempiaikaisesta käytöstä (yli viikko) kannattaa aina keskustella lääkärin kanssa.