Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet Suomessa
Asiasanat:Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöt ovat harvinaisia, mutta vaikuttavat merkittävästi perheen tulevaisuuteen.
Raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut Suomessa viimeisten 30 vuoden aikana. Ilmaantuvuuden kasvu johtuu erityisesti aivoinfarktien ja aivolaskimotukosten lisääntymisestä. Asia selviää tuoreesta HUSin Neurokeskuksen, HUSin Naistentautien ja synnytysten tulosyksikön, Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta.
Keskimäärin 15 raskaana olevaa tai synnyttänyttä sairastuu vuosittain
Tutkimuksessa hyödynnettiin kansallisia rekistereitä, Syntyneiden lasten rekisteriä ja Hoitoilmoitusrekisteriä, joista tunnistettiin aivoverenkiertohäiriön raskauden tai lapsivuodeajan aikana vuosina 1987–2016 sairastaneet naiset. Aivoverenkiertohäiriöiksi luettiin aivoinfarkti, aivokudoksen sisäinen verenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto ja aivolaskimotukos.
"Jotta pystyimme varmentamaan diagnoosin ja sairastumisen todellisen ajoittumisen raskaus- tai lapsivuodeaikaan, kävimme läpi rekistereistä tunnistettujen tapausten potilasasiakirjat. Kyseessä on ensimmäinen kansallinen tutkimus, jossa tällainen varmistus on tehty", kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Liisa Karjalainen.
Ilmaantuvuus tarkastelujaksolla 2012–2016 oli 25.2/100 000 synnytystä, yli kaksinkertainen tarkastelujaksoon 1987–1991 verrattuna.
"Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuosittain Suomessa sairastuu keskimäärin 15 raskaana olevaa tai äskettäin synnyttänyttä", Karjalainen selkeyttää.
Ilmaantuvuus oli merkittävästi korkeampi iäkkäämmillä synnyttäjillä. Vaikka aivoverenkiertohäiriöön voi sairastua missä vaiheessa raskautta tahansa, riski on suurin synnytyksen välittömässä läheisyydessä ja ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä viikkoina.
Verenpaineen seuraaminen myös synnytyksen jälkeen tärkeää
Tutkimuksessa todettiin erityisesti tupakoinnin, raskauden aikaisen kohonneen verenpaineen ja migreenin altistavan raskauden ja lapsivuodeajan aivoverenkiertohäiriölle. Havainto tukee aiempaa tutkimusnäyttöä.
"Tupakoinnin lopettamiseen tulee kannustaa ja siinä tukea. Verenpainetta seurataan neuvolassa raskausaikana ja jos se kohoaa, ohjeistetaan myös kotiseurantaan. Verenpaineen seurantaa tulee jatkaa myös synnytyksen jälkeen, erityisesti, jos se raskausaikana oli koholla. Jos verenpaine jää koholle tai kohoaa entisestään erityisesti muihin oireisiin yhdistettynä, siihen pitää reagoida", Karjalainen sanoo.
Pre-eklampsia eli raskausmyrkytys on tärkein tunnettu aivoverenkiertohäiriölle altistava tila raskaana olevilla ja synnyttäneillä naisilla. Terveydenhuollon ammattilaisten on tarpeen suhtautua vakavasti raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden aivoverenkiertohäiriöihin sopiviin oireisiin, kuten päänsärkyyn, huimaukseen ja puolioireisiin.
"Pre-eklampsia voi hankaloitua tai ilmetä myös synnytyksen jälkeen ja esiintyä myös ilman proteinuriaa eli valkuaisvirtaisuutta. Sen tunnistaminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää myös aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisemiseksi", Karjalainen lisää.
Lisätietoja:
Liisa Karjalainen
Erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija
liisa.karjalainen@helsinki.fi | 040 850 9627
Petra Ijäs
Osastonylilääkäri, neurologian dosentti
petra.ijas@hus.fi | 040 619 6565