Matkalla kohti magneettisairaalaa

Magneettisairaalamalli (Magnet Hospital®) painottaa erityisesti hoidon laatua, potilasturvallisuutta ja hoitohenkilöstön työtyytyväisyyttä. Magneettisairaala-nimi kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi. 

Suurin osa magneettisairaaloista sijaitsee Yhdysvalloissa, tosin vain kahdeksalla prosentilla yhdysvaltalaisista sairaaloista on magneettisairaala-status. Euroopassa magneettisairaaloita on ennestään vain kaksi, Antwerpenissä ja Nottinghamissa. 

”Magneettisairaala on ainoa tutkittuun tietoon perustuva laatujärjestelmä, joka kuvaa hoitotyön laatua. HUS on maailman huippua useissa hoidossa, joten myös hoitotyön pitää olla todennetusti huipputasoa”, hallintoylihoitaja Kaarina Torppa perustelee hakuprosessiin lähtemistä.

Magneettisairaala-statuksen myöntää American Nurses Credentialing Center (ANCC) ja hakuprosessi etenee useassa vaiheessa. Esihakemusvaiheessa ANCC arvioi ensimmäisen kerran sitä, kuinka organisaatio täyttää vaaditut kriteerit, ja antaa luvan edetä seuraavaan vaiheeseen. Varsinainen haku tapahtuu yleensä 1-2 vuoden kuluttua esihakemuksen jättämisestä, jolloin kaikkien kriteerien on toteuduttava. HUSissa ensimmäiset yksiköt voisivat siis saada statuksen vuonna 2022.

”Kriteereitä on kaikkiaan 50 ja arviointi painottuu tuloksiin. Päämääränä on erinomainen hoitotyö, mutta voimme itse valita, miten sen saavutamme”, magneettiohjelman johtaja Marita Ritmala-Castrén sanoo.

Tähän saakka yksiköt ovat kehittäneet keinoja arvioida hoitotyön laatua, esimerkiksi painehaavojen, kaatumisten tai infektioiden määrää. Vertailu muiden vastaavien sairaaloiden tuloksiin tehdään yhdysvaltalaisen tietokannan avulla, koska erinomaisuus suhteessa muihin on pystyttävä myös osoittamaan eikä Suomesta löydy vastaavaa vertailukohtaa.

”Kaiken pitää olla dokumentoitu, mikä on suuri haaste. Hoitajia on myös kuultava kaikessa, mikä koskee hoitotyötä. Hyvät toimintamallit eivät ole vain hoitotyön asia, vaan ne pitäisi levittää läpi koko organisaation”, Ritmala-Castrén sanoo.

Hoitotyön laatu paranee työryhmissä

HUSissa Magneettisairaala-statusta hakevat ensimmäisinä Syöpäkeskus, Sydän- ja keuhkokeskus sekä Lasten ja nuorten sairaudet. Hakuun on valmistauduttu perustamalla koordinoivia ja yksikkötasoisia asiantuntijaryhmiä, joiden kautta magneettisairaalakriteerien vaatima kehitystyö konkretisoituu. 

Sydän- ja keuhkokeskus, koordinoiva työryhmä

Sydän- ja keuhkokeskuksen koordinoivassa työryhmässä on edustus jokaisesta yksiköstä. Se on ryhmä, joka koordinoi Sydän- ja keuhkokeskuksen hoitotyön kehittämistä yhteistyössä johdon kanssa. Tämän lisäksi työryhmä mahdollistaa suoran yhteyden hoitohenkilökunnan ja johdon välillä.

”Tavoitteena on kommunikoinnin helpottaminen. Kun arjessa huomataan kehittämistä vaativa asia, se on helppo tuoda koordinoivaan työryhmään”, hoitotyön kliininen asiantuntija Virpi Valkama kertoo.

Koordinoiva työryhmä päätti, että hoitotyötä kehitetään työpajoissa, joita on järjestetty asiantuntijasairaanhoitajien vetämänä useista hoitotyön teemoista. Työpajoja on ollut muun muassa kaatumisten ja painehaavojen ehkäisystä sekä työhyvinvoinnista.

”Magneettisairaala ei ole vain status, vaan tärkeintä on matka siihen. Kehittämistyö, jota yksiköissä tehdään”, Valkama toteaa.

Helpointa magneettisairaalahakuun valmistautumisessa on ollut potilaan laittaminen kehitystyön keskiöön ja johdon saaminen mukaan. Suuri hyöty on ollut myös verkostoitumisessa eri sairaaloiden välillä.

”Vaikeinta on ollut saada ihmiset ymmärtämään, kuinka helposti he voisivat itse vaikuttaa. Kuinka helposti tukea saa, jos haluaa kehittää jotain”, koordinoivan työryhmän jäsen sairaanhoitaja Minna Kivi sanoo.

Lasten ja nuorten sairaudet, Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen -työryhmä

Lasten ja nuorten sairauksien Henkilökunnan osaamisen vahvistaminen -työryhmä on toiminut neljän vuoden ajan. Työryhmässä on edustus lähes kaikista somatiikan yksiköistä. Työryhmä on rakentanut perehdytysohjelman Aura-mallin mukaisesti. Malli sisältää kolme tasoa: perehtyvä, suoriutuva ja pätevä. Jokaiselle tasolle on suunniteltu koulutuksia, jotka tulisi suorittaa. Ohjelmassa on mukana HUSin yhteinen, lasten hoitotyön ja erikoisalakohtainen perehdytys. 

”Olemme luoneet lastenyksiköihin yhteisen toimintamallin, jonka avulla jokainen uusi työntekijä perehdytetään työtehtäviin, kertoo työryhmän puheenjohtaja apulaisosastonhoitaja Tanja Perokorpi Uudesta lastensairaalasta.  

Perehdytyksessä hyödynnetään sekä Lasten ja nuorten sairauksien yhteisiä että erikoisalakohtaisia osaamiskortteja, joiden suorittamisaika vaihtelee parista päivästä vuoteen.

Kulunut vuosi on työryhmällä mennyt Apotin käyttöönottoon valmistautuessa. Kokouksia on ollut vähemmän ja ne ovat liittyneet Apotin käyttöönottoon.

Seuraavaksi työryhmä lähtee edistämään hoitotyön osaamista näyttöön perustuvan tiedon avulla. Tutkitun tiedon tarpeet nousevat yksiköiden omilta asiantuntijaryhmiltä. Tavoitteena on vakiinnuttaa tapa, jossa koulutukset perustuvat ajankohtaiseen tutkimustietoon ja sen käyttöön hoitotyössä.

Syöpäkeskus, sädehoitotyöryhmä

Syöpäkeskuksen sädehoito-osaston asiantuntijatyöryhmä on yhdenmukaistanut ja luonut toimintaohjeita, tehnyt teknisiin ohjeisiin liittyvää graafista suunnittelua sekä vaikuttanut teknisten resurssien järkevään käyttöön ja päivittäisjohtamisen sähköisen taulun sisältöihin. 

”Madallamme hoitohenkilökunnan kynnystä vaikuttaa omaan työhönsä muun muassa ideakorttien avulla. Esimerkiksi gynekologisten hoitojen siirtäminen siihen paremmin soveltuvalle koneelle lähti liikkeelle hoitajan kirjoittamasta ideakortista”, työryhmän puheenjohtaja röntgenhoitaja Atte Marttinen kertoo. 

Ryhmä edistää myös moniammatillista yhteistyötä keskustelemalla säännöllisesti lääkäreiden, fyysikoiden ja tekniikan ihmisten kanssa.

Työryhmien ja projektien ajanhallinta ja resurssien vapauttaminen niihin on Marttisen mukaan jatkuva haaste. Tällä hetkellä ryhmän työaikaa vie tiedotuksen kehittäminen ja tuleva siirtyminen digitaaliseen ympäristöön.

Magneettisairaalahakuun valmistautuminen on kuitenkin näkynyt arjessa vain vähän, sillä toiminta on aina muutoksessa ja magneettisairaalaan liittyvät uudistukset ovat vain muutoksia muutosten joukossa. 

”Näin teknisellä erityisalalla kehitys on muutenkin jatkuvaa, nopeaa ja perehdytystä vaativaa, joten muutokset ikään kuin häviävät kohinaan”, Marttinen sanoo.

Teksti: Suvi Huttunen ja Jonna Suometsä
Kuvat: Mikko Hinkkanen ja Heli Kurimo

Husari 6/2020