ADHD-lääkitys on lisääntynyt jyrkästi

Tuoreessa HUSin vetämässä rekisteritutkimuksessa selvisi, että 6–18-vuotiaille aloitetaan ADHD-lääkehoito yhä useammin. Lasten ja nuorten uudet ADHD-lääkehoidot lisääntyivät Suomessa tutkimuksen jokaisena vuonna 2008–2019. Tutkimuksen tulos lääkehoitojen lisääntymisestä tukee THL:n tammikuussa julkaistua tutkimusta ADHD-diagnoosien jyrkästä yleistymisestä.

ADHD-lääkehoito aloitettiin vuonna 2019 peräti 7,6 kertaa useammin tytöille ja lähes nelinkertaisesti pojille verrattuna vuoteen 2008. ADHD-lääkkeitä ensi kertaa käyttäviä lapsia ja nuoria oli vuonna 2008 yhteensä 1653, kun vuonna 2019 heitä oli jo yli nelinkertainen määrä eli 6760. 

Etenkin pojille määrätään ADHD-lääkitystä

Poikien ADHD-lääkitys oli edelleen lähes kolme kertaa yleisempää kuin tyttöjen. Eniten ADHD-lääkitystä aloitettiin 6–8-vuotiaille pojille, joista lääkityksen aloitti 2,34 prosenttia eli joka 50. poika. 

”Tyttöjen ADHD tunnistetaan nykyisin todennäköisesti aiempaa paremmin, mutta erityisesti peruskoulun ensimmäisinä vuosina pojille aloitetaan ADHD-lääkityksiä jo niin paljon, että asiasta pitää käydä laajaa yhteiskunnallista keskustelua”, sanoo tutkimusta johtanut lastenpsykiatrian, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Päivi Ruokoniemi HUSin lastenpsykiatriasta. 

ADHD:n hoidossa tieto ja ohjaus ovat ensisijaisia

ADHD:n hoito suunnitellaan Käypä Hoito -suosituksen mukaan aina yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden perusteella. Hoitoon kuuluu potilaiden ja omaisten neuvontaa, tukea, psykososiaalisia hoitomuotoja ja monille myös lääkehoito.

”Tutkimuksemme tulokset herättävät huolen siitä, saavatko vanhemmat ADHD-oireisten lastensa lääkityksen lisäksi tai sijaan riittävästi tietoa, tukea ja valmentavaa ohjausta. Tutkimuksemme kertoo myös jotain peruskoulusta, hoitokäytännöistä, perheiden tilanteesta tai ajan hengestä, mutta emme vielä tiedä mitä”, Päivi Ruokoniemi sanoo.

Kännykkäkulttuurin lisäksi Päivi Ruokoniemen mielestä pitäisi arvioida, miten peruskoulun resursointi ja muutokset vaikuttavat lasten ADHD-oireiluun. Tulisi myös pohtia, onko kyse ylidiagnostiikasta ja ylihoidosta. 

ADHD:n diagnosointi on vaativa prosessi

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriössä eli ADHD:ssä aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen kehitys on häiriintynyt. Oireisiin kuuluu liiallinen tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja ylivilkkaus. ADHD:tä arvioidaan olevan 4–7 prosentilla lapsista ja nuorista. 

ADHD diagnosoidaan yleensä prosessissa, jossa kerätään laajasti erilaista tietoa lapsen oireista, toimintakyvystä eri tilanteissa, terveydentilasta, kehityshistoriasta ja elintavoista. Ydinoireiden tulee olla pitkäkestoisia ja toimintakykyä haittaavia. 

”On aina arvioitava, onko oireiden taustalla jokin muu sairaus, häiriö, elämäntilanne, kehityksen viiveisyys tai elintavat. Muutoin on riskinä, että masentunut, ahdistunut, traumatisoitunut tai vähäisten yöunien vuoksi kroonisesti väsynyt lapsi saa virheellisesti ADHD-diagnoosin”, Päivi Ruokoniemi pohtii. 

Ruutuajan liiallisen määrän tiedetään aiheuttavan ADHD:n kaltaisia oireita, joihin tarvitaan ADHD-lääkehoidon sijasta toisenlaisia interventioita.

ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina kaikissa Pohjoismaissa, ja Suomessa se on yleisempää kuin Norjassa ja Tanskassa. 

Tutkimusartikkeli: Incidence of ADHD medication use among Finnish children and adolescents in 2008–2019: a need for practice changes?