Borrelioosi

Borrelioosin aiheuttaa Borrelia burgdorferi -bakteeri, joka voi siirtyä ihmiseen punkin pureman välityksellä. Etelä-Suomessa jopa kolmannes puutiaisista kantaa tätä bakteeria. Tartunta on yleisin Ahvenanmaalla sekä Lounais- ja Kaakkois-Suomessa. Tartuntoja on todettu pohjoisessa Oulun korkeudelle saakka. Puutiaisen purema aiheuttaa yleisesti 0.5–2 cm:n läpimittaisia punoittavia, kutiavia ja koholla olevia ihomuutoksia. Borrelia-infektioon liittyy ns. vaeltava punotus (erythema migrans) -ihottuma, joka syntyy päivien tai muutaman viikon kuluessa pistosta. Se on tyypillisesti yli 5cm läpimittainen, laajeneva punotus, jossa keskiosa usein vaalenee ihottumaläiskän laajentuessa.  Punotus häviää usein muutaman viikon kuluessa, mutta voi pitkittyä jopa kuukaudeksi tai pidemmäksi ajaksi. Iho-oireisiin voi liittyä myös yleisoireita, kuten kuumetta, päänsärkyä ja lihaskipuja. Ihottuma paranee viikkojen tai kuukausien kuluessa itsekseen, mutta hoitamattomana bakteeri voi jäädä elimistöön ja aiheuttaa borrelioosin myöhäisoireita niveliin, hermokudokseen tai sydämeen. Jos varhaista infektiota ei hoideta, voi jopa puolelle potilaista kehittyä myöhäisoireita

Raskaus

Raskaudenaikainen borrelia-infektio ei ole todistetusti aiheuttanut sikiövaurioita. Pelkkä punkinpurema ilman mitään oireita ei ole aihe aloittaa antibioottihoitoa. Oireiset puremat (ihottuma) hoidetaan aina.

Imetys

Tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa B.burgdorferi -bakteeri olisi tarttunut rintamaidosta lapseen. Äiti voi imettää normaalisti. Hoidossa käytetään antibioottiryhmän lääkkeitä, joiden käyttö on turvallista raskauden ja imetyksen aikana.