Borrelioosi

Borrelioosin aiheuttaa Borrelia burgdorferi -bakteeri, joka voi siirtyä ihmiseen punkin pureman välityksellä. Etelä-Suomessa jopa kolmannes puutiaisista kantaa tätä bakteeria. Tartunta on yleisin Ahvenanmaalla sekä Lounais- ja Kaakkois-Suomessa. Tartuntoja on todettu pohjoisessa Oulun korkeudelle saakka. Puutiaisen purema aiheuttaa yleisesti 0.5–2 cm:n läpimittaisia punoittavia, kutiavia ja koholla olevia ihomuutoksia. Borrelia-infektioon liittyy ns. vaeltava punotus (erythema migrans) -ihottuma, joka syntyy päivien tai muutaman viikon kuluessa pistosta. Se on tyypillisesti yli 5cm läpimittainen, laajeneva punotus, jossa keskiosa usein vaalenee ihottumaläiskän laajentuessa.  Punotus häviää usein muutaman viikon kuluessa, mutta voi pitkittyä jopa kuukaudeksi tai pidemmäksi ajaksi. Iho-oireisiin voi liittyä myös yleisoireita, kuten kuumetta, päänsärkyä ja lihaskipuja. Ihottuma paranee viikkojen tai kuukausien kuluessa itsekseen, mutta hoitamattomana bakteeri voi jäädä elimistöön ja aiheuttaa borrelioosin myöhäisoireita niveliin, hermokudokseen tai sydämeen. Jos varhaista infektiota ei hoideta, voi jopa puolelle potilaista kehittyä myöhäisoireita

Raskaus


Raskaudenaikainen borrelia-infektio ei ole todistetusti aiheuttanut sikiövaurioita. Jos äiti saa punkin pureman raskauden aikana, kannattaa ottaa yhteys lääkäriin, joka harkitsee antibioottihoidon aloituksen tarvetta. Yleisesti ottaen pelkkä punkinpurema ilman mitään oireita ei ole aihe aloittaa antibioottihoitoa. Raskauden aikana asia kannattaa kuitenkin aina selvittää lääkärin kanssa, ja hoitopäätös tehdään tapauskohtaisesti. Oireiset puremat (ihottuma) hoidetaan aina.

Imetys


Pelkkä punkin purema ilman oireita ei ole este imetykselle. Oireisen pureman kohdalla suositellaan tauottamaan imetys siihen saakka, kunnes antibioottihoito saadaan aloitettua.  Hoidossa käytetään antibioottiryhmän lääkkeitä, joiden käyttö on turvallista raskauden ja imetyksen aikana.