Sisätaudit ja kuntoutus

Sisätaudit on erikoisala, joka keskittyy endokrinologisten, gastroenterologisten, hematologisten, infektio-, kardiologisten, nefrologisten ja reumatologisten sairauksien tutkimukseen, diagnostiikkaan ja hoitoon. Aiemmin kyseiset erikoisalat olivat sisätautien ns. suppeita erikoisaloja, mutta nykyisin ne ovat eriytyneet omiksi erikoisaloikseen. Näiden alojen omilla sivuilla kerrotaan seikkaperäisemmin, millaisia sairauksia hoidetaan kullakin erikoisalalla. 

Sisätautien linjalla on toimintaa Meilahdessa, Jorvissa ja Peijaksessa.

Meilahden sisätautien yksikkö antaa konsultaatiotukea muille erikoisaloille, mikäli konsultaatiota vaativa sairaus tai oire ei ohjaudu suoraan eriytyneelle sisätautierikoisalalle. Lisäksi yksikkö hoitaa ja tutkii vastaavia yliopistollista keskussairaalaresurssia vaativia potilaita. Yksiköllä on myös oma päivystystä tukeva vuodeosastonsa, jossa osa vuodepaikoista jatkossa allokoidaan geriatrialle. Tärkeä osa yksikön toimintaa on sisätauteihin erikoistuvien lääkärien yliopistojakson suunnittelu ja koordinointi, sekä lääketieteen opiskelijoiden kliininen opettaminen yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Sisätautien yksikkö vastaa Jorvissa ja Peijaksessa sisätautien yhteispoliklinikoiden ja vuodeosastopaikkojen toiminnasta ja koordinoinnista, sekä osallistuu sisätauteihin erikoistuvien lääkärien ja lääketieteen opiskelijoiden kouluttamiseen.

Kuntoutus

Kuntoutuminen on oppimista muutokseen, jonka on aiheuttanut terveydentilan muutos, sosiaalisen lähipiirin muutos, työelämän muutos tai yhteiskunnan muutos. Kuntoutuminen ei ole vain sopeutumista uuteen tilanteeseen, se on laajempaa mahdollisuuksien hyväksi käyttämistä, jopa hyötymistä uudesta tilanteesta. Sairauden jälkeinen spontaani paranemisprosessi on suureksi osaksi eri asia, kuntoutuessaan ihminen toki hyödyntää paranemisprosessin mahdollisuudet, mutta kuntoutuminen on enemmän, oppimista näkemään vahvuudet itsessä ja ympäristössä ja oppimista hyödyntää niitä.
 
Kuntoutus on nähtävä prosessina ja toimijaverkostona, jossa toistuvasti ja eri kokoonpanoissa neuvotellaan paitsi kuntoutumistoimenpiteistä myös toimijoiden välisistä suhteista, työnjaosta ja yhteistyön luonteesta. Kuntoutuksen jäsentymisen kannalta on tärkeää, että kuntoutuksen prosessilla ja osaprosesseilla on omistajansa ja avainhenkilöt tukemassa kuntoutujalle tehtyä hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa, joka yhteinen kaikille osapuolille. Rajapinta-alueina ovat hoidon ja kuntoutuksen limittyminen sekä organisaatiot ja heitä sitovat lait, asetukset ja määräykset. Yhteiskuntapoliittisilla ratkaisuilla on kuntoutusta ohjaavia vaikutuksia.