Toiminnanohjaus


Toiminnanohjauksella tarkoitetaan keinoja, joilla haluttu tavoite pyritään saavuttamaan. Toiminnanohjaus voidaan jaotella esimerkiksi toiminnan suunnitteluun ja suoritustavan valitsemiseen, toiminnan aloittamiseen sekä joustavuuteen ja palautteen hyödyntämiseen toiminnan korjaamisessa ja arvioinnissa. Toiminnanohjaus on tarkkaavuuden kanssa päällekkäinen käsite. Toiminnanohjauksen ja etenkin inhibition eli toimintayllykkeiden ehkäisyn vaikeudet ovat tyypillisiä lapsille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD tai ADD) sekä lapsille, joilla on autismikirjon häiriö, mutta lievemmässä muodossa niitä esiintyy usein myös lapsilla, joilla on muita kehityksen tai oppimisen ongelmia.


Aloitteisuus

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky käynnistää toiminta, tuottaa ideoita tai toimintasuunnitelmia.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lapsi ei seuraa ohjeita tai kykene ohjaamaan itseään arjen toimissa.
      • Lapsi voi vaikuttaa epämotivoituneelta. Häntä täytyy toistuvasti kehottaa aloittamaan tai jatkamaan toimintaansa.



Joustavuus

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky muunnella toimintaansa ympäristöstä ja tilanteesta riippuen. 
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lapsen on vaikea sopeutua arjen rutiinien muutoksiin.
      • Lapsi juuttuu epätarkoituksenmukaiseen toimintaan. Hän ei hahmota olennaista. Vaikeaa juuttumista kutsutaan perseveroinniksi.
      • Lapsi ei kykene hyödyntämään palautetta ja toistaa samoja virheitä. 
      • Lapsella voi olla vaikeuksia muuttaa käyttäytymistään sosiaalisesta tilanteesta toiseen.
      • Lapsi ei pääse pettymyksen tai muun tunteen yli.



Suunnittelu

  • Mitä tarkoittaa
      • Tavoitteen ja suunnitelman muodostaminen. Edellyttää aloitteisuutta ja joustavuutta.
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Lapsi toimii ennen kuin ajattelee.
      • Hänen on vaikea ennakoida ja hahmottaa, mitä pitää tehdä sekä arvioida tarvittavaa työmäärää.
      • Lapsen on vaikea valita oikeat toiminnat ja paloitella kokonaisuus osatehtäviin.
      • Lapsen on vaikea aloittaa toiminta tai niiden sarja sekä järjestää toiminnot oikein tai laittaa ne tärkeysjärjestykseen.
      • Lapsen on vaikea hahmottaa, miten tehtävä saatetaan päätökseen.



Inhibitio

  • Mitä tarkoittaa
      • Kyky vastustaa ja säädellä häiritseviä sisäisiä impulsseja tai ulkoisia yllyttäviä ärsykkeitä sekä kyky ehkäistä automaattiset eli yliopitut toimintatavat. 
  • Miten vaikeus ilmenee
      • Häiriöherkkyys, hätäisyys ja huolimattomuusvirheet.
      • Ajatukset, puhe ja huomio poukkoilevat. Lapsi puhuu muiden päälle tai ennen kuin ehtii ajatella.
      • Lapsen on vaikea odottaa vuoroaan ja hän ryhtyy toimeen ennen kuin ohjeet on annettu.
      • Myös tunteiden säätely voi olla vaikeaa: negatiivisten tunteiden sietäminen, ylireagointi ja äkkipikaisuus, mielialan vaihtelu.
      • Lapsi saattaa vaikuttaa ikäistään nuoremmalta, jos esimerkiksi tunne-elämän kehitys on jäljessä.



Miten tukea lasta, jolla on toiminnanohjauksen
ja tarkkaavuuden ongelmia

  • Pientä lasta tuetaan ympäristöön vaikuttamalla ja aikuisten ohjauksella. Vanhemmilla lapsilla pyritään vahvistamaan omia toiminnanohjaustaitoja.
  • Huolehdi lapsen perustarpeista. Nälkä ja väsymys eli vireystilan ailahtelu korostavat vaikeuksia. 
  • Liikunta on tärkeää.
      • Kanavoi ylivilkkaus vähiten häiritsevään toimintaan tai tekemiseen.
      • Pienen liikkumisen ja näpertelyn salliminen on parempi vaihtoehto kuin täyskielto. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi aktiivityyny ja liikuntatuokioiden ripottelu lyhyiden tehtävätuokioiden väliin. Sopikaa säännöt etukäteen.
      • Alhaista vireystilaa voi kohentaa liikkumisella.
  • Tilanteiden strukturointi
      • Rutiinit ja järjestelmällisyys ovat tärkeitä.
      • Selkeät säännöt, sopimukset ja seuraukset, jotka ovat lapsen tiedossa.
      • Ennakoi kaikki muutokset ajoissa. Käy etenkin vaikeat tilanteet läpi etukäteen. Älä kiirehdi tai hermostu.
  • Ympäristön strukturointi
      • Asioilla on paikkansa.
      • Tehtävätilanteissa vain vähän materiaalia näkyvissä kerrallaan, selkeät vaiheet, alun ja lopun ennakointi.
      • Opeta lapselle sopiva työskentelytahti, opeta lapsi pyytämään apua.
  • Ympäristön strukturoinnin keinoja
      • piirtäminen
      • vaiheittaiset kuvalliset ohjeet ja ääneen selittäminen esimerkiksi siirtymätilanteisiin.
      • mieti – suunnittele – tee – arvioi
      • kuvalliset päiväjärjestykset ja viikkokalenterit
      • munakello ajan kulun selkeyttämiseen
      • toimintareseptit eri tilanteisiin
      • tehtäväluettelot
      • samat ohjeet eri ympäristöihin, esimerkiksi kotiin, päiväkotiin ja kouluun
  • Mallin antaminen
      • Aikuinen näyttää, miten lapsen toivotaan käyttäytyvän tietyssä tilanteessa ja selittää kaikki tekemänsä vaiheet. 
      • Sitten lapsi ohjaa aikuista kielellisesti.
      • Lopuksi lapsi tekee itsenäisesti ja selostaa ääneen tekemänsä.
      • Kuvilla voidaan selkeyttää vaiheita.
      • Aikuinen voi myös ohjata: suunnitellaan yhdessä tietoisesti, sitten tehdään ja arvioidaan. Tavoitteena on siirtyä aikuisjohtoisuudesta itsenäiseen suoriutumiseen.
  • Motivaatio ja palaute
      • Palautteen tulisi olla johdonmukaista, säännöllistä, selkeää ja välitöntä. Hankalat tilanteet on hyvä käydä läpi jälkikäteen lapsen kanssa. 
      • Toistuvasti vaikeita tilanteita voidaan käydä läpi sadun keinoin, esimerkiksi minkälaisiin kommelluksiin huono toiminnanohjaus voi johtaa (Eemeli!).
      • Vältä kielteisen vuorovaikutuksen kehää! Anna onnistumisen kokemuksia.
      • Vältä negatiivisen käyttäytymisen palkitsemista huomiolla. Jätä huomiotta se, mikä ei ole merkityksellistä tai vahingoittavaa.
      • Anna runsaasti välitöntä palautetta positiivisesta suoriutumisesta ja etenkin yrittämisestä.
      • Muuta kiellot toivotun käyttäytymisen kuvauksiksi, sano esimerkiksi ”kävele”, eikä ”älä juokse”.
  • Palkkiojärjestelmät
      • Motivoi lasta lyhyellä aikavälillä pienin palkinnoin. Motivaatiota voi ylläpitää sillä, että lapsi saa itse valita useista pienistä palkkioista.
      • Palkkiojärjestelmän tulee olla lapsen tiedossa ja ennakoitavissa. Tavoitteen tulee olla riittävän yksinkertainen ja lapsen saavutettavissa. Tällöin palkkiot selkeyttävät tavoitteita.
      • Keskity kerralla yhteen muokattavaan käyttäytymismuotoon, ainakin muutaman viikon ajan.
      • Pienistä välittömistä palkinnoista voi seurata suurempi.
  • Kommunikaatio
      • Käske, älä kysy tai ehdota. Varmista, että lapsi kuuntelee. 
      • Yksi käsky kerrallaan. Pyydä lasta toistamaan käsky, että se on varmasti ymmärretty.