Koronavirustutkimuksemme
Meillä on käynnissä ja alkamassa monta eri COVID-19-tautiin liittyvää tutkimusta. Lisäksi olemme mukana useassa Helsingin yliopiston, THL:n ja muiden yhteistyökumppaneiden koronavirustutkimuksissa.
Tämä lista on päivitetty 21.12.2020. Näiden lisäksi meneillään voi olla tutkimuksia, jotka ovat vielä salassapidettäviä.
1. COVID-19-pandemian vaikutus lasten päivystyskirurgisten tapahtumien ja traumojen määrään.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Matti Ahonen
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää leikkaushoitoa vaativien lasten traumapotilaiden lukumäärä, diagnoosit, leikkaushoito sekä trauman syntymekanismi HUSissa maalis-toukokuussa 2020. Lisäksi on tarkoitus kartoittaa muiden lastenkirurgisten päivystyspotilaiden lukumäärä ja mahdollinen leikkaushoito samana ajanjaksona.
2. COVID-19-epidemian ajallis-alueellinen arviointi Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Oscar Bruck
Tutkimuksessa selvitetään COVID-19 epidemian leviämistä ajan funktiona hyödyntäen Uudenmaan sosioekonomisia muuttujia, teleoperaattoriyhtiö Elisan liikkuvuusdataa, HUSLABin COVID-19 näytteenottotuloksia sekä potilastietojärjestelmien ja yksityisten lääkäriasemien diagnoosidataa.
3. COVID-19-epidemian vaikutus terveydenhuoltohenkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Geneid Ahmed
Tutkimuksessa selvitetään SARS-Cov-2-viruksen löytymistä erilaisista sairaalan toimitiloista, viruksen ilmaantuvuutta erikokoisissa aerosolipartikkeleissa ja tartuttavuuskykyä.
4. Covid-19-epidemian vaikutus terveydenhuoltohenkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Hanketutkimus, osa 1.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Geneid Ahmed
Tutkimuksessa kartoitetaan SARS-CoV-2 viruksen aiheuttaman epidemian vaikutuksia terveydenhuollossa työskentelevän henkilökunnan somaattiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
5. Covid-19-infektion esiintyminen ja päätetapahtumat terveydenhuoltohenkilökunnalla suhteessa väestöön. Hanketutkimus: Covid-19-epidemian vaikutus terveydenhuoltohenkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin, osa 2.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Geneid Ahmed
COVID19VATEHY:n toinen osa, jossa selvitetään rekisteritutkimuksena covid-19-infektion positiivisten PCR-näytteiden ja vasta-ainetulosten esiintyvyyttä terveydenhuoltohenkilökunnalla suhteessa väestön esiintyvyyteen. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi positiivisen PCR-tuloksen ja vasta-ainetulosten keskinäistä korrelaatiota, sairauden aiheuttamia hoitojaksoja ja päätetapahtumia ja näiden suhdetta vasta-aine ja PCR-tuloksiin.
6. SARS-CoV-2-viruksen esiintyminen ja leviäminen terveydenhuollon toimitiloissa ja toimenpiteissä Hanketutkimus: Covid-19-epidemian vaikutus terveydenhuoltohenkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin, osa 3.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Geneid Ahmed
Kyseessä on lääketieteellinen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää SARS-Cov-2 -viruksen löytymistä erilaisista sairaalan toimitiloista, viruksen ilmaantuvuutta erikokoisissa aerosolipartikkeleissa ja tartuttavuuskykyä.
7. Koronavirusinfektio-epäilyn vaikutus HYKS-alueen potilailla.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Karoliina Halmesmäki
Tutkimuksessa selvitetään, onko COVID-19 infektioepäily ja potilaiden eristämistoimet aiheuttaneet haittavaikutuksia muille kuin COVID-19-diagnoosin saaneille potilaille.
8. Ensi- ja sairaalahoitoa vaativat pediatriset koronapotilaat pandemian ensimmäisten kuukausien aikana (PedCovid)
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Mikael Kuitunen
Tutkimuksessa selvitetään ensihoidon ja HUSin lasten päivystysten kohtaamien Covid-19 -lapsipotilaiden oireiden ilmenemistä ja hoitoon hakeutumisen prosessia.
9. Lasten COVID-19-tautitaakka HUS alueella 2020 pandemian alkuvaiheessa.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Santtu Heinonen
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida lasten COVID-19 taudin aiheuttamaa tautitaakkaa HUS sairaanhoitopiirin alueella epidemian alkuvaiheessa.
10. Hyytymisaktivaatio ja COVID-19-infektio.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Tuukka Helin
Tutkimuksessa selvitetään hyytymisen erityistutkimuksia COVID-19 potilaiden laboratorioon tulleiden hyytymistutkimusten ylijäämäplasmasta. Biokemiallista dataa täydennetään potilaskertomuksesta saatavilla kliinisillä tiedoilla.
11. Toipuminen kriittisestä koronavirusinfektiosta.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Johanna Hästbacka
Tutkimuksessa selvitetään neurologista, neuropsykologista, immunologista ja keuhkojen toiminnan toipumista potilailla, joita on hoidettu teho-osastolla koronavirusinfektion takia.
12. Elektronisella stetoskoopilla tapahtuva hengitysäänien äänisignaalien rekisteröinti ja algoritmipohjainen analysointi riskiryhmien seulonnassa, COVID-19-taudin diagnosoinnissa, vaikeusasteen ja ennusteen arvioinnissa.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Ilkka Jaakkola
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida ja vertailla sairaalahoidossa ja väliaikaishoitopaikoissa olevien COVID-19 potilaiden hengityselimistön tilaa ja seurata niissä tapahtuvia muutoksia ilman vaativaa koulutusta laitteiston käyttöön.
13. COVID-19 infektio ja raskaus: kansainvälinen tutkimus.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Maija Jakobsson
Suunnitelmana on osallistua prospektiivisesti tapausten keräämiseen suoraan HUS sairaaloista kansainväliseen INOSS-tutkimusaineistoon (International Network of Obstetric Survey Systems).
14. Koronapandemian vaikutus lasten akuutin umpilisäketulehduksen hoitoon - kansainvälinen monikeskustutkimus.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Janne Suominen
Tutkimuksessa selvitetään koronapandemian vaikutuksia lasten akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa.
15. COVID-19-potilaiden laboratoriodiagnostinen karakterisointi HUSissa.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Hanna Jarva
Kerätä tietoja COVID-19-taudin laboratoriodiagnostisten menetelmien osuvuuden selvittämiseksi, diagnostisten menetelmien evaluoimiseksi ja kehittämiseksi sekä laboratoriomenetelmien käytön ohjaamiseksi.
16. Hyytymisaktivaatio ja COVID-19-infektio.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Lotta Joutsi-Korhonen
Tutkimuksessa selvitetään hyytymisen erityistutkimuksia COVID-19 potilaiden laboratorioon tulleiden hyytymistutkimusten ylijäämäplasmasta.
17. HUSin henkilöstön hyvinvointi COVID-19-pandemian aikana.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Pekka Jylhä
Terveydenhuollon henkilöstön toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen on keskeistä COVID-19 -pandemian hallinnassa. Tutkimus antaa pitkäaikaistietoa psyykkisestä kuormituksesta erityyppistä työtä tekevissä henkilöstöryhmissä erityisesti altistuneet huomioiden pandemia-aikana.
18. COVID-19-virusinfektiot syöpäpotilailla.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Peeter Karihtala
Tutkimuksessa selvitetään COVID-19 virusinfektion ja epidemian vaikutuksia syöpähoitojen toteuttamiseen, hoitojen aiheuttamiin haittavaikutuksiin, tutkittavien elämänlaatuun ja elinaikaan. Lisäksi tutkimuksessa pyritään kartoittamaan COVID-19 virusinfektioiden yhteyttä elimistön puolustusjärjestelmän tehoon.
19. Koronapandemian vaikutus terveysalan opiskelijoiden koulutukseen ja heidän jaksamiseensa.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Elina Koota
Tavoitteena on selvittää HUSIssa työskentelevien terveysalan opiskelijoiden kokemuksia koronaviruspandemian aikana.
20. COVID-19-infektion kulkuun vaikuttavien tekijöiden ennustaminen HUSin kattavan tietoaineiston avulla.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Miika Koskinen
Tässä rekisteritutkimushankkeessa Helsingin biopankin analytiikkaosaamista käytetään COVID-19-infektion yksilöllisten piirteiden tunnistamiseksi ja ennustemallien kehittämiseksi.
21. COVID-19-potilaiden kliininen seurantatutkimus.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Hanna Kreivi, Outi Pihlajamaa
Tarkoituksena on kartoittaa Covid-19-infektion vuoksi 1.3.2020-17.5.2020 HUSin Helsingin alueen erikoissairaanhoidon vuodeosastoille hoitoon tulleiden potilaiden taustatekijöitä, kliinisiä parametreja, hoitotuloksia sekä raportoida tulokset ensimmäisen epidemia-aallon Covid-19-potilaiden osalta.
22. Covid-19-infektiopotilaiden kliininen kuva Suomessa.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Hanna-Riikka Kreivi
Tarkoituksena on kartoittaa Covid-19-infektion vuoksi 1.3.2020-31.5.2020 HUSin Helsingin alueen erikoissairaanhoidon vuodeosastoille hoitoon tulleiden potilaiden taustatekijöitä, kliinisiä ja laboratorio- sekä kuvantamislöydöksiä ja hoitotuloksia sekä raportoida tulokset ensimmäisen epidemia-aallon Covid-19-potilaiden osalta.
23. Covid-19-pandemian vaikutus ensihoitopalvelun toimintaan ja käyttöön.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Markku Kuisma
Tutkimuksen tarkoituksen on selvittää pandemian vaikutuksia ensihoitopalvelun toimintaan ja käyttöön.
24. Ensi- ja sairaalahoitoa vaativat pediatriset Covid-19 potilaat pandemian ensimmäisten kuukausien aikana – väestöpohjainen tutkimus (PedCovid).
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Mikael Kuitunen
Tutkimuksessa selvitetään ensihoidon ja HUS:n lasten päivystysten kohtaamien Covid-19 -lapsipotilaiden oireiden ilmenemistä ja hoitoon hakeutumisen prosessia.
25. COVID-19-potilaiden laboratoriodiagnostinen karakterisointi HUSissa.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Satu Kurkela
Tietoja kerätään COVID-19-taudin laboratoriodiagnostisten menetelmien osuvuuden selvittämiseksi, diagnostisten menetelmien evaluoimiseksi ja kehittämiseksi sekä laboratoriomenetelmien käytön ohjaamiseksi.
26. Kalsineuriinin inhibittorin vaikutus SARS-CoV-2 lisääntymiseen.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Satu Kuure
Tutkimuksessa selvitetään suojaavatko elinsiirtopotilaiden hoidossa käytetyt hyljinnänestolääkkeet syklosporiini A tai takrolimuusi SARS-CoV-2-virukselta T-lymfosyytteissa ja, estääkö jompikumpi näistä covid-19-taudin vaikean muodon kehittymisen. Lisäksi selvitetään alisporivir-lääkkeen vastaavia vaikutuksia.
27. COVID-19-epidemian ja valtion määräämän poikkeustilan vaikutus potilasmateriaaliin ja päivystyskuormitukseen.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Minna Laitinen
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka COVID-19 ja laaja yhteiskunnallinen sulkutilanne vaikuttaa viiden eri kokoisen yhteispäivystyksen potilasvirtaan, päivystystä normaalisti kuormittavien sairauksien ja traumojen, sairaalahoitojaksojen, tehohoitojaksojen sekä päivystysleikkausten ilmaantuvuuteen.
28. Koronapandemian vaikutus erikoislääkärikoulutukseen.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Leila Niemi-Murola
Tavoitteena on selvittää HUS:ssa työskentelevien erikoistuvien lääkärien kokemuksia koronaviruspandemian aikana.
29. COVID-19-virusinfektiot syöpäpotilailla
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Sirpa Leppä
Tutkimuksessa selvitetään COVID-19 virusinfektion ja epidemian vaikutuksia syöpähoitojen toteuttamiseen, hoitojen aiheuttamiin haittavaikutuksiin, tutkittavien elämänlaatuun ja elinaikaan. Lisäksi tutkimuksessa pyritään kartoittamaan COVID-19-virusinfektioiden yhteyttä elimistön puolustusjärjestelmän tehoon.
30. Etäopetus 4. vuoden lääketieteen opiskelijoille - digitaalinen hyppäys COVID-19-pandemian aikana.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Nina Lindfors
Tutkimuksessa selvitellään kyselylomakkeen avulla TTP etäkurssin onnistumista sekä opettajien että opiskelijoiden suhteen Covid-19 pandemian aikana.
31. Sosiaalisen eristäytymisen vaikutus kasvohalvauksen ja äkillisen kuulonmenetyksen esiintyvyyteen.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Marie Lundberg
Tarkoituksena on selvittää, onko kasvohalvausten ja äkillisten kuulonmenetysten väheneminen koronaviruspandemian aikana merkittävää, mikä voisi viitata infektioperäiseen etiologiaan näissä sairauksissa.
32. Psyykkinen kuormitus ja oireet karanteeniin tai kotiinsa eristykseen SARS-CoV-2-pandemian aikana asetetuilla henkilöillä – väestötutkimus.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Markus Paananen
Tutkimus toteutetaan Keravan kaupungin terveyskeskuksen ja HUS Psykiatrian välisenä yhteistyönä. Tutkimuspopulaation muodostavat kaikki keravalaiset 18 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka ovat joko eristetty tai asetettu kotiinsa karanteeniin SARS-CoV-2 infektion tai sille altistumisen vuoksi kahden kuukauden aikana. Vertailuryhmänä käytetään 100 peräkkäistä Keravan terveyskeskuksen SARS-CoV-2 -näytteenottoon hakeutuvaa henkilöä.
33. Koronavirus tartunnan yksilöllinen kulku (COVIDprog)
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Markus Perola
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kansallisella tasolla, miten yksilölliset tekijät vaikuttavat koronavirus COVID-19-tartunnan kulkuun sekä mahdollisten komplikaatioiden kehittymiseen.
34. Komplementtijärjestelmän aktivaatio COVID-19.taudin patogeneesissa.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Meri Seppo
Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa yleiskuva COVID-19-taudin akuuttihoitoa vaativien potilaiden komplementtijärjestelmän aktivaatiosta, sekä mahdollisesta osuudesta taudin patogeneesissä. SARS-Cov-2 viruksen aiheuttaman taudin vaikeaan muotoon liittyy äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä (ARDS) sekä tromboottinen mikroangiopatia (TMA), joissa komplementtijärjestelmän aktivaatiolla on oireita pahentava rooli.
35. COVID-19-epidemian kliininen kuva raskaudessa ja vaikutus päivystyspotilaiden profiiliin.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Tomi Mikkola
Tutkimuksen avulla selvitämme HUS Naistensairaalassa hoidettavien raskauden aikana COVID-19-tartunnan saaneiden potilaiden kliininen kuva ja raskauden kulku, sekä syntyvän lapsen tila. Lisäksi selvitämme, miten HUS Naistensairaalan päivystyspotilaiden profiili on muuttunut nyt epidemian myötä verrattuna edelliseen vuoteen.
36. Monitoring hospital indoor air during COVID-19 pandemic.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Antti Mäkitie
Tavoitteena on tutkia yhteistyössä HY Ilmakehätieteen laitoksen kanssa COVID-19 pandemiaan liittyviä infektion tuottamia ihmisessä haihtuvia ja siten sisäilmaan välittyviä viruksen metaboliatuotteita sairaalan sisäilmasta nykyaikaisin ilmakehätutkimuksen menetelmin.
37. Sairaalasisäilman monitorointi COVID-19-pandemian aikana.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Antti Mäkitie/ Markku Kulmala
Tutkimuksessa on retrospektiivistä ja prospektiivistä tiedonkeräystä erikseen määritellyllä tavalla. Tarkoituksena on kerätä kaikkien kohorttien henkilötiedot yhteen henkilörekisteriin, jolloin säilyy mahdollisuus kohorttien väliseen ristiin tapahtuvaan analyysiin.
38. Koronapandemian vaikutus terveysalan opiskelijoiden koulutukseen ja heidän jaksamiseensa.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Leila Niemi-Murola
Tavoitteena on selvittää HUSissa työskentelevien terveysalan opiskelijoiden kokemuksia koronaviruspandemian aikana.
39. Koronapandemian vaikutus erikoislääkärikoulutukseen ja erikoistuvien jaksamiseen.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Leila Niemi-Murola
Tavoitteena on selvittää HUSissa työskentelevien erikoistuvien lääkärien kokemuksia koronaviruspandemian aikana.
40. Koronavirustartunnan toteaminen uloshengitysilmasta.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Risto Orava
Tavoitteena on tunnistaa uloshengitysilmasta COVID-19 virustartunnan synnyttämät orgaaniset yhdisteet ja tätä kautta kehittää ratkaisu suurten väkimäärien nopeaa ja kustannustehokasta testaamista varten.
41. Kalsineuriinin inhibittorin vaikutus SARS-CoV-2 lisääntymiseen.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Ortiz Fernanda/ Satu Kuurre
Tässä tutkimuksessa selvitetään suojaavatko elinsiirtopotilaiden hoidossa käytetyt hyljinnänestolääkkeet syklosporiini A tai takrolimuusi SARS-CoV-2-virukselta T-lymfosyytteissa ja, estääkö jompikumpi näistä covid-19-taudin vaikean muodon kehittymisen.
42. Koronavirusinfektio-epäilyn vaikutus HYKS-alueen potilailla.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Karoliina Halmesmäki
Tutkimuksessa selvitetään, onko COVID-19 infektioepäily ja potilaiden eristämistoimet aiheuttaneet haittavaikutuksia muille kuin COVID-19 diagnoosin saaneille potilaille.
43. Koronavirus COVID-19:n tartunnan yksilöllinen kulku.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Markus Perola
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää miksi jotkut potilaat saavat COVID-19 -taudista vakavampia oireita kuin toiset.
44. Avohoitokeuhkokuumeen satunnaistettu, upotettu, monitekijäinen, mukautettu alustatutkimus (REMAP-CAP).
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Ville Pettilä Tutkimuksessa selvitetään immuunijärjestelmään vaikuttavien lääkkeiden tehoa COVID-19:n liittyvässä keuhkokuumeessa.
45. Sydän- ja aivoinfarktien määrän vähenemisen syy Covid-19 pandemian aikana.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Juha Sinisalo
Pyritään löytämään assosiaatiotasolla selitys sydän- ja aivoinfarktien määrän laskulle.
46. Kausi-influenssarokotteen tehokkuus laboratoriossa varmistettuja influenssan aiheuttamia sairaalahoitoa vaativia infektioita vastaan aikuisväestössä Jorvin sairaalassa influenssakaudella 2019-2020, DRIVEJORVI19-20.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Kirsi Skogberg
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää merkkikohtainen kausi-influenssarokotteen tehokkuus sairaalahoitoisten influenssatapausten estossa influenssakausilla 2018-19 ja 2019-20 osana kansainvälistä DRIVE-tutkimusyhteistyöhanketta, sekä kartoittaa influenssan aikuisväestössä aiheuttamaa tautitaakkaa sairaalatasolla ja verrata kertyvää tietoa kansallisiin rekistereihin.
47. COVID-19 sairastuneiden naisten raskauden kulku ja ennuste.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Vedran Stefanovic Kansainvälisen rekisteritutkimuksen tavoitteena on selvittää COVID-19 positiivisten synnyttäjien taudinkuva ja muutoksen laboratoriokokeissa sekä arvioida vertikaalisen transmissioasteen ja kerätä vastasyntyneiden perustiedot Covid-19 positiivisen raskauden jälkeen.
48. Ryhmämuotoisen ja videoavusteisen EMDR intervention vaikutus COVID19 potilaita hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten psyykkiseen hyvinvointiin ja terveyteen.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Helinä Häkkänen-Nyholm
Tutkimukseen tavoitteena on mitata mahdollista työperäistä stressiä ja psyykkistä oirehdintaa standardoiduilla oirekyselyillä koronapotilaiden hoitoon osallistuvaa HUSn terveydenhuollon ammattilaista.
49. WHO SOLIDARITY Finland: The multicenter trial on the efficacy of different anti-viral drugs in SARS-CoV-2 infected patients (COVID-19)/WHO SOLIDARITY.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Kari Tikkinen
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää eri hoitomuotojen tehoa COVID-19-taudissa sairaalan osastolle joutuneiden potilaiden hoidossa.
50. WHO SOLIDARITY Suomi: Viruslääkkeiden tehoa SARS-CoV-2-tartunnan saaneilla potilailla (COVID-19) selvittävä monikeskustutkimus.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Kari Tikkinen/ Taina Nykänen
Vuoden 2020 alussa COVID-19-virusinfektion hoitoon ei ollut tiedossa näyttöön perustuvaa lääkehoitoa. WHO käynnisti SOLIDARITY Trialin, jossa randomoidussa monikansallisessa monikeskustutkimuksessa selvitetään neljän eri viruslääkkeen tehoa COVID-19-virusinfektion takia sairaalahoitoon joutuneilla potilailla.
51. Kirurgian tulokset COVID-19-potilailla: kansainvälinen kohorttitutkimus.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Matti Tolonen
Leikattujen COVID-19 potilaiden ennuste ja toipuminen ovat selvittämättä. Tämä kansainvälinen tutkijalähtöinen monikeskustutkimus kerää maailmanlaajuisesti potilaita, jotta saamme nopeasti luotettavaa tietoa asiasta.
52. Elektiivisen syöpäkirurgian tulokset COVID-19-pandemian aikana: kansainvälinen observoiva monikeskustutkimus.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Matti Tolonen
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää syöpäleikattujen potilaiden COVID-19 tapausten määrä sekä selvittää pandemian aiheuttamien muutosten vaikutukset syöpäpotilaiden hoitoon.
53. FINCOVID19: COVID-19-taudin pitkäaikaisvaikutukset ja keuhkojen toipuminen taudista.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Tuula Vasankari
Selvitetään miten COVID-19-tautiin sairastuneet potilaat toipuvat taudista, etenkin keuhkojen toiminnan, suorituskyvyn, oireiden ja elämänlaadun osalta.
54. Euroopan lastenkardiologien tutkimus: Covid19-pandemian aikainen tulehdus-oireyhtymä.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Mari Ylinen
Tämän havainnoivan tutkimuksen tarkoitus on saada nopeasti käsitys kyseisen inflammatorisen sairauden pääpiirteistä, esiintyvyydestä ja ennusteellisista tekijöistä mahdollisimman monesta eurooppalaisesta maasta. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää Covid-19-infektion esiintyvyys samanaikaisesti tämän inflammatorisen sairauden kanssa.
55. FinTerveys 2017 -seurantatutkimus.
Tutkimuksesta vastaava henkilö: Seppo Koskinen Tarkoituksena on seurata keskeisten terveyden ja hyvinvoinnin indikaattorien tasoja ja muutoksia Suomessa. Nyt tavoitteena on selvittää erityisesti koronaviruksen COVID-19 ja muiden vastaavien epidemioiden ehkäisyä, hallintaa ja hoitoa.
56. COVID-19 nenänielunäytteenoton komplikaatiot. Tutkimuksesta vastaava henkilö: Satu Lamminmäki
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia erikoissairaanhoitoa vaativia komplikaatioita COVID-19 nenänielunäytteenotto voi aiheuttaa, mitkä tekijät altistavat komplikaatioille ja miten komplikaatioita voitaisiin mahdollisesti estää. COVID-19 pandemian vuoksi maailmalla on otettu satoja miljoonia nenänielutestejä.
Helsingin biopankki ,
Biopankkinäytteitä voidaan käyttää myös koronavirustutkimuksiin. Tutustu ja anna vapaaehtoinen suostumus!
Helsingin yliopiston koronatutkimukset ,
Helsingin yliopiston tutkijat kehittävät uutta diagnostiikkaa ja lääkehoitoja sekä auttavat yhteiskuntaa selviämään koronakriisin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.
