HelSLI-seurantatutkimus
HelSLI-tutkimuksemme päätavoitteena on selvittää kehitykselliseen kielelliseen vaikeuteen liittyviä riski- ja suojaavia tekijöitä, kuinka ne muokkaavat kehittyviä kielellisiä valmiuksia sekä edistää tarkkoja ja tehokkaita kuntoutuskäytäntöjä.
Helsingin pitkittäinen SLI-tutkimus
Foniatrian yksikössämme on käynnissä monivuotinen seurantaprojekti, johon on kutsuttu mukaan vuosina 2013-2018 ensimmäistä kertaa arvioitaviksi tulleita alle kouluikäisiä lapsia. Seuraamme lapsia projektin ensivaiheessa kouluikään ja vuonna 2017 käynnistyvässä toisessa vaiheessa 10-vuotiaina.
Tutkimme projektissa kehityksellistä kielellistä vaikeutta (Developmental Language Disorder, DLD) ja kielellistä erityisvaikeutta (Specific Language Impairment, SLI) etiologisella eli aiheuttavalla, hermostollisella eli aivoihin liittyvällä ja käyttäytymisen tasolla.
HelSLI koostuu viidestä osaprojektista:
- HelSLI-geneettinen, jossa tutkitaan perimää DLD:n taustalla.
- HelSLI-EEG, jossa tutkitaan aivojen sähköisen toiminnan piirteitä DLD:ssä.
- HelSLI-kognitiivinen, jossa kehitetään DLD:n tietokoneistettuja arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä.
- HelSLI-psykososiaalinen, jossa selvitetään, miten lapsen temperamentti ja vuorovaikutusympäristö ovat yhteydessä kielihäiriöön sekä miten DLD vaikuttaa lapsen hyvinvointiin.
- HelSLI-kaksikielisyys, jossa tutkitaan DLD:n erityispiirteitä, kun lapsi opettelee hallitsemaan samanaikaisesti useampaa kuin yhtä kieltä.
HelSLI-tutkimuksen päätavoitteena on selvittää kehitykselliseen kielelliseen vaikeuteen liittyviä riski- ja suojaavia tekijöitä, kuinka ne muokkaavat kehittyviä kielellisiä valmiuksia sekä edistää tarkkoja ja tehokkaita kuntoutuskäytäntöjä. Projektin puitteissa kehitämme lisäksi uusia arviointimenetelmiä, joiden myötä kielellisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen paranee.
Aivosähkökäyrä (elektroenkefalogrammi, EEG) on usein käytetty tutkimusmenetelmä DLD:n taustoja selviteltäessä. EEG-tutkimuksella pyritään ensisijaisesti poissulkemaan epileptisiä tiloja, kuten Landau-Kleffner, jotka voivat suoraan johtaa hitaaseen puheen ja kielen kehitykseen. Aivojen sähköisen toiminnan lievempien poikkeamien yhteyttä kielenkehityksen häiriöihin ei ole kuitenkaan vielä selvitetty. EEG-poikkeamia saattaa olla vain tietyillä DLD:n alaryhmillä tai vain tietyt kielellisen toiminnan piirteet saattavat olla yhteydessä EEG-poikkeamiin. Sitäkään ei vielä tiedetä, miten kehittyvä kieli ja aivojen sähköinen toiminta ovat yhteydessä toisiinsa pitkäaikaisemmassa seurannassa lapsen kehittyessä.
EEG:stä on mahdollista myös eristää herätevasteita (event-related potentials, ERP). Niiden avulla voidaan tutkia aivojen hermoverkostojen toimintaa kielellisissä ja muissa tiedonkäsittelyn tehtävissä. HelSLI-EEG:ssä tutkitaan, miten erilaiset kielelliseen tiedonkäsittelyyn liittyvät hermoverkostot ovat järjestyneet ja toimivat lapsilla, joilla on DLD. Tutkimuksessa selvitämme niin ei-kielellisten äänten käsittelyä, kielellisten äänteiden ja tavujen käsittelyä kuin taivutettujen ja johdettujen sanojen käsittelyä ja oppimista.
Osallistujat:
- HUS Foniatrian yksikkö
- Leena Lauronen, dosentti, Kliinisen neurofysiologian osastonylilääkäri, Lastensairaala, HUS
- Hanna-Reetta Lajunen, LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, Jorvin sairaala, HUS
- Professori Teija Kujala, Psykologian ja logopedian osasto, Helsingin yliopisto
- Professori Paavo Leppänen, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
- Miika Leminen, PsM, DI, tohtorikoulutettava, Foniatrian yksikkö, HUS
Lisätietoja:
Kielellisen kehityksen vaikeuksien taustalla on usein perimään liittyviä tekijöitä. Jopa puolella niistä lapsista, joilla on DLD, on myös sukulaisia joilla on kielellisiä vaikeuksia. DLD:n taustalle oletetaankin geenejä, jotka ilmentyvät aivoissa. Vaikka näiden geenien tarkkaa roolia ei vielä tunneta, on ne alustavasti yhdistetty kielellisen ymmärtämisen ja tuottamisen ohella lyhytkestoiseen kielelliseen muistamiseen (kuulomuisti).
HelSLI-geneettisessä tutkimme sellaisia geneettisiä ominaisuuksia, joilla saattaa olla merkitystä kielellisten vaikeuksien syiden selvittelyssä. Näitä ei ole aiemmin tutkittu suomalaisessa väestössä tai kaksikielisessä DLD:ssä.
Osallistujat:
- HUS Foniatrian yksikkö
- Associate Professor Christopher W. Bartlett, Battelle Center for Mathematical Medicine; The Research Institute at Nationwide Children's Hospital & The Ohio State University, US
- Professori Paavo Leppänen, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
Kaksikielisen taustan ei pitäisi altistaa lasta kielen kehityksen vaikeuksille. Kuitenkin lähes kolmannes Foniatrian yksikössämme arvioitavista lapsista on monikielisiä niin, että heidän kotikielensä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Nämä lapset altistuvat suomelle enemmän usein vasta päiväkodissa. Kaksikielisten lasten kielen kehityksestä ja sen vaikeuksista Suomessa on vain vähän tietoa.
HelSLI-kaksikielisyydessä tutkimme, miten kaksikielisten lasten kielelliset vaikeudet eroavat tyypillisesti kehittyvien kaksikielisten lasten sekä yksikielisten lasten kielellisistä vaikeuksista etiologisella, hermostollisella ja käyttäytymisen tasolla.
Osallistujat:
- HUS Foniatrian yksikkö
- Professori Sari Kunnari, Logopedia, Oulun yliopisto
- Professor Johanne Paradis, Department of Linguistics, University of Alberta, Kanada
- Sini Smolander, FM, johtava puheterapeutti, Foniatrian yksikkö, HYKS
- Anna-Stina Sevon, FM, tohtorikoulutettava, Logopedia, Oulun yliopisto
Osa DLD:n taustalla vaikuttavista perimään liittyvistä tekijöistä on yhteydessä muihinkin kuin kielellisiin toimintoihin, esimerkiksi näönvaraisen päättelyn tasoon. Tämän perusteella ajatellaan olevan mahdollista, että laajemmat – muutkin kuin kielellisen – tiedonkäsittelyn ongelmat voivat vaikuttaa DLD:hin. Tällaisia vaikeuksia voisivat olla esimerkiksi yleisesti hidastunut tiedonkäsittelyn nopeus, heikentynyt lyhytkestoinen tai työmuistaminen sekä ongelmat tahattomassa (proseduraalisessa) oppimisessa.
HelSLI-kognitiivisessa tutkimme näitä DLD:n ei-kielellisiä tiedonkäsittelyn piirteitä, kehitetään tietokoneistettuja arviointimenetelmiä sekä toteutetaan kuntoutuskokeiluita.
Osallistujat:
- HUS Foniatrian yksikkö
- Professori Heikki Lyytinen ja Ekapeli-tiimi, Jyväskylän yliopisto
- Associate Professor Elisabet Service, Department of Linguistics and Languages, McMaster University, Kanada
- Dr. Emmanuel Pothos, Department of Psychology, City University London, UK
- Dr. Todd Bayley, Cardiff University, UK
- Professor Dorothy Bishop, Department of Experimental Psychology, University of Oxford, UK
- Pekka Lahti-Nuuttila, FM, tohtorikoulutettava, Foniatrian yksikkö, HYKS
Lapsen omat piirteet ja kasvuympäristö voivat olla yhteydessä kielen kehittymiseen joko suojaavina tai riskitekijöinä. Esimerkiksi lapsen sinnikkyys on useissa tutkimuksissa ollut yhteydessä parempaan kielelliseen suoriutumiseen. Myöskin vanhemman ja lapsen vuorovaikutus saattaa tukea niiden lasten kehittymistä, joilla on riskitekijöitä. Toisaalta kielelliset vaikeudet voivat nekin riskitekijöinä vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja näyttäytyä vaikkapa vetäytymisenä, emotionaalisina ja vuorovaikutuksen ongelmina. Kielellisen erityisvaikeuden psykososiaaliset haitat ovat usein pitkäkestoisia ja voivat ulottua aikuisuuteen.
HelSLI-psykososiaalisessa tutkimme kyselylomakkeiden ja havainnoinnin avulla lapsen temperamentin ja vuorovaikutusympäristön yhteyttä kielellisiin vaikeuksiin ja kuntoutumiseen sekä sitä, kuinka SLI puolestaan vaikuttaa lapsen hyvinvointiin.
Osallistujat:
- HUS Foniatrian yksikkö
- Professori Anu Pesonen, Psykologian ja logopedian osasto, Helsingin yliopisto
- Dosentti Kati Heinonen-Tuomaala, yliopistonlehtori, Psykologian ja logopedian osasto, Helsingin yliopisto
Lisätietoja:
Helsingin yliopisto: Developmental Psychology Research Group
Julkaisuja
Arkkila, E., Smolander, S., & Laasonen, M. (2013). Monikielisyys ja kielellinen erityisvaikeus.
Laasonen, M., Smolander, S., Lahti-Nuuttila, P., Leminen, M., Lajunen, H.-R., Heinonen, K., Pesonen, A., Bailey, T., Pothos, E., Kujala, T., Leppänen, P.H.T., Bartlett, C.E., Geneid, A., Lauronen, L., Service, E., Kunnari, S., & Arkkila, E. (2018). Understanding developmental language disorder - The Helsinki Longitudinal SLI study (HelSLI): A study protocol.
Lahti-Nuuttila, P., Laasonen, M., Smolander, S., Kunnari, S., Arkkila, E., & Service, E. (2021). Language acquisition of early sequentially bilingual children is moderated by short-term memory for order in developmental language disorder: Findings from the HelSLI study.
Lahti-Nuuttila, P., Service, E., Smolander, S., Kunnari, S., Arkkila, E., & Laasonen, M. (2021). Short-term memory for serial order moderates aspects of language acquisition in children with developmental language disorder: Findings from the HelSLI study.
Leminen, M., Leminen, A., Smolander, S., Arkkila, E., Shtyrov, Y., Laasonen, M., & Kujala, T. (2020). Quick reorganization of memory traces for morphologically complex words in young children.
Leminen, M. & Laasonen, M. (2019). Kehityksellisen kielihäiriön hermostolliset ilmenemismuodot.
Plym, J., Lahti-Nuuttila, P., Arkkila, E., Smolander, S, & Laasonen, M. (2021). Structure of cognitive functions in monolingual preschool children with typical development and children with DLD.
Smolander, S., Kunnari, S., & Laasonen, M. (2016). Näkökulmia kielellisten taitojen arviointiin ja kielellisen vaikeuden tunnistamiseen monikielisellä lapsella.
Smolander, S., Laasonen, M., Arkkila, E., Lahti-Nuuttila, P., & Kunnari, S. (2021). L2 vocabulary acquisition of early sequentially bilingual children with TD and DLD affected differently by exposure and age of onset.
Smolander, S., Plym, J., Arkkila, E., Kunnari, S., & Laasonen, M. (2018). Kognitio ja kielelliset taidot monikielisyydessä ja kehityksellisessä kielihäiriössä (HelSLI-seurantatutkimus).
Pro gradu –tutkielmat
Grön, Dora (2019). Puheen piirteiden hermostollinen käsittely kehityksellisessä kielihäiriössä. Turun yliopisto.
Hakala, Suvi (2018). The influence of specific language impairment on child, parent and dyadic behaviour: comparison of receptive and expressive language impairment. Helsingin yliopisto.
Hentilä, Henriikka (2017). Suomennetun ALDeQ-kyselylomakkeen toimivuus peräkkäisesti kaksikielisten lasten kielellisen vaikeuden tunnistamisessa. Oulun yliopisto.
Huhanantti, Henriikka (2020). Iän yhteys psykososiaaliseen toimintakykyyn 3–6-vuotiailla yksikielisillä lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Turun yliopisto.
Hänninen, Riikka (2018). SLI-lasten ei-kielellisen kognitiivisen suoriutumisen yhteys lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Helsingin yliopisto.
Koskelainen, Sonja (2021). Kehityksellisen verbaalisen dyspraksian ja kehityksellisen kielihäiriön komorbiditeetti 3–6-vuotiailla yksikielisillä lapsilla. Turun yliopisto.
Koverola, Mika (2016). Sanojen automaattinen hermostollinen käsittely ja oppiminen kielellisessä erityisvaikeudessa. Helsingin yliopisto.
Kärjä, Suvi (2016). Kuntoutuskäytännöt kielellisessä erityisvaikeudessa. Oulun yliopisto.
Ojaniemi, Juuso (2015). Morfologisesti monimutkaisten sanojen prosessointi varhaislapsuudessa: MMN-vastetutkimus. Helsingin yliopisto.
Plym, Jade (2019). Kognitiivisten toimintojen rakenne leikki-iässä ja kehityksellisessä kielihäiriössä. Helsingin yliopisto.
Relander, Ida (2020). Ajallisen ryhmittelyn yhteys näönvaraiseen lyhytkestoiseen muistiin kehityksellisessä kielihäiriössä 4–7-vuotiailla lapsilla. Turun yliopisto.
Seppälä, Metti (2018). Peräkkäisesti kaksikielisten kielihäiriöisten ja yksikielisten kielihäiriöisten lasten suomen kielen fonologian hallinta. Helsingin yliopisto.
Titvi, Tuisku (2017). Kielihäiriöisten lasten kertomusten kielellinen rakenne. Oulun yliopisto.
Warinowski, Suvi (2020). Puheen ymmärtämisen ja tuottamisen taitojen yhteys psykososiaaliseen toimintakykyyn lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Turun yliopisto.
Wesslin, Tiina (2018). Kertomuksen sisältö tyypillisesti kehittyvillä lapsilla ja lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Oulun yliopisto.
Weurlander, Tarja (2020). Artificial Grammar Learning in Finnish Pre-school-aged Children with and without Developmental Language Disorder. The Helsinki Longitudinal SLI StudyTurun yliopisto.
Ylönen, Sanni (2021). Ajallisen ryhmittelyn yhteys kuulonvaraiseen muistisuoriutumiseen 4–7-vuotiailla tyypillisesti kehittyvillä lapsilla ja lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Turun yliopisto.
Esitykset tieteellisissä kokouksissa
CBRU, 28.4.2021, Helsinki, Finland, Marja Laasonen: Implicit/procedural learning in dyslexia and DLD. Kutsuesitys.
BiSLI – Bilingualism and specific language impairment (developmental language disorder), 13.-18.6.2020, Galway, Ireland (online conference)
Sini Smolander, Marja Laasonen, Eva Arkkila, Pekka Lahti-Nuuttila, Sari Kunnari: Effects of age of onset and exposure on L2 vocabulary in sequentially bilingual children with TD and DLD (HelSLI study). Suullinen esitys.
Bi-SLI 2020, 3rd Bi/multilingualism and Specific Language Impairment (Developmental Language Disorder) conference, 1.–18.6.2020, Galway, Ireland (online conference)
Pekka Lahti-Nuuttila, Marja Laasonen, Sini Smolander, Sari Kunnari, Eva Arkkila, Elisabet Service: Nonverbal serial short-term memory moderates language growth of early sequentially bilingual children with developmental language disorder: Discoveries of the HelSLI study. Suullinen esitys.
Foniatria, 27.1.2020, Helsinki, Finland, Marja Laasonen: Helsinki longitudinal SLI -study. Kutsuesitys.
60th Annual Meeting of the Psychonomic Society, Montreal, 14–17.11.2019. Service, E., Lahti-Nuuttila, P., Kunnari, S., Smolander, S., Arkkila, E., Porokuokka, I., & Laasonen, M.: Memory for nonverbal serial order moderates language development in sequentially bilingual children with developmental language disorder. Suullinen esitys.
31st World congress of the IALP, International Association of Logopedics and Phoniatrics, 18.-22.8.2019, Taipei, Taiwan. Marja Laasonen, Sini Smolander, Pekka Lahti-Nuuttila, Miika Leminen, Ahmed Geneid, Elisabet Service, Sari Kunnari & Eva Arkkila: Helsinki longitudinal SLI study (HelSLI). Suullinen esitys.
31st World congress of the IALP, International Association of Logopedics and Phoniatrics, 18.-22.8.2019, Taipei, Taiwan. Sari Kunnari, Sini Smolander, Pekka Lahti-Nuuttila, Eva Arkkila & Marja Laasonen: Nonword repetition skills in monolingual and sequentially bilingual children with developmental language disorder. Suullinen esitys.
HelSLI-symposium in 29th Congress of Union of the European Phoniatricians, 13–16.6.2018, Helsinki, Finland. Marja Laasonen, Eva Arkkila, Sini Smolander, Pekka Lahti-Nuuttila, Miika Leminen, Sari Kunnari: A multidisciplinary lens on developmental language disorder - Helsinki longitudinal SLI study (HelSLI). Symposium.
Eva Arkkila: HelSLI - Participant characteristics in comparison to national statistics and DLD-literature
Sini Smolander: Second language (L2) performance in typically developing and DLD (SLI) children – emphasis on exposure and age effects
Sari Kunnari: Nonword repetition skills in children with developmental language disorder
Pekka Lahti-Nuuttila: Linking nonverbal serial short-term memory and vocabulary in DLD and typically developing preschoolers
Miika Leminen: Neural underpinnings of DLD: EEG findings on morphological and phonological processing https://docs.wixstatic.com/ugd/739cfc_9f295d2078e941108d355a428079b981.pdf#page=39
PSOP, 17.5.2019, Turku, Finland, Marja Laasonen: Helsinki longitudinal SLI -study. Kutsuesitys.
Language Sciences Seminar, 25.2.2019, Turku, Finland, Marja Laasonen: Helsinki longitudinal SLI -study. Kutsuesitys.
EWOMS-8 (European Working Memory Symposia), Pavia, Italy, August 29–31, 2018. Service, E., Lahti-Nuuttila, P., Smolander, S., Arkkila, E., Porokuokka, I., & Laasonen, M.: Working memory for temporally structured episodes in typical and atypical language acquisition. Suullinen esitys.
The 8th Mismatch Negativity Conference, 12-15.6.2018, Helsinki, Finland. Morphological processing in DLD: Problems beyond agreement. Miika Leminen, Alina Leminen, Sini Smolander, Eva Arkkila, Teija Kujala & Marja Laasonen. Posteri.
International Meeting of the Psychonomic Society, Amsterdam, 10–12.5.2018. Service, E., Lahti-Nuuttila, P., Smolander, S., Arkkila, E., Porokuokka, I., & Laasonen, M.: Nonverbal STM for order in developmental language disorder. Suullinen esitys.
COST IS1406, 8.-9.5.2018, Sétubal, Portugal. Marja Laasonen: Helsinki longitudinal SLI -study. Kutsuesitys.
Monikielisyysseminaari 2.-3.5.2018, Turku, Finland. Marja Laasonen: Helsinki longitudinal SLI -study. Kutsuesitys.
Puheen ja kielen tutkimuksen päivät 5.-6.4.2018, Helsinki, Finland. Sini Smolander, Jade Plym, Eva Arkkila, Sari Kunnari, Marja Laasonen: Helsinki longitudinal SLI -study. Suullinen esitys.
Dyslexia, brain, and cognition – current questions, 24.11.2017, Helsinki, Finland. Sini Smolander, Marja Laasonen, Eva Arkkila, Pekka Lahti-Nuuttila, Sari Kunnari: Second language (L2) performance in sequentially bilingual typically developing (TD) and developmentally language disordered (DLD) children (Helsinki longitudinal SLI study). Posteri.
The 5th International Composium on Communication Disorders in Multilingual Populations, 24.-25.8.2017, Bremen, Germany. Sini Smolander, Marja Laasonen, Eva Arkkila, Pekka Lahti-Nuuttila, Sari Kunnari: Second language (L2) performance in typically developing and language impaired (LI) children. Suullinen esitys.
14th International Congress for the Study of Child Language, 17.–21.7.2017, Lyon, France. Helsinki longitudinal SLI study (HelSLI) – focus on vocabulary at multiple levels of analysis. Convener: Marja Laasonen, Discussant: James Law, Newcastle University, UK. Symposium.
Sini Smolander, Marja Laasonen, Eva Arkkila, Pekka Lahti- Nuuttila, Sari Kunnari: Receptive and expressive vocabulary in typically developing and language impaired first and second language (L2) learners - emphasis on exposure and age effects (HelS-LI study)
Sari Kunnari, Sini Smolander, Pekka Lahti-Nuuttila, Eva Arkkila, Marja Laasonen: Nonword repetition skills in monolingual and bilingual children with and without language impairment (HelSLI Study)
Marja Laasonen, Pekka Lahti-Nuuttila, Sini Smolander, Eva Arkkila, Lida Porokuokka, Elisabet Service: Relations between nonverbal serial short-term memory and vocabulary in typical and impaired language acquisition (HelSLI study)
Miika Leminen, Alina Leminen, Sini Smolander, Eva Arkkila, Teija Kujala, Marja Laasonen: Neural memory trace formation for complex words in LI: an EEG study (HelSLI Study http://www.ddl.cnrs.fr/colloques/IASCL2017/Pages/Downloads/Abstract_v3.pdf#page=126
IASCL 2017 – 14th International Congress for the Study of Child Language, 17.7.-21.7.2017, Lyon, France. Sini Smolander, Marja Laasonen, Eva Arkkila, Pekka Lahti-Nuuttila, Sari Kunnari: First (L1) and second language (L2) performance in typically developing and language impaired children (HelSLI study). Posteri.
Leminen, M., Leminen, A., Smolander, S., Arkkila, E., Laasonen, M. & Kujala, T. (2017, July). Neural dynamics of automatic word processing in DLD. The 14th international congress for the study of child language, Lyon, France. Posteri.
TBSB research seminar, 17.2.2017, Turku, Finland. Marja Laasonen: Helsinki longitudinal SLI -study. Kutsuesitys.
4th Annual Research Seminar of the Centre for Interdisciplinary Brain Research, 30.11.2016, Jyväskylä, Finland. Marja Laasonen: The Helsinki Longitudinal SLI Study (HelSLI). Suullinen esitys.
30th world congress of IALP 2016, 21.-25.8.2016, Dublin, IE. Sini Smolander, Marja Laasonen, Eva Arkkila, Pekka Lahti-Nuuttila, Sari Kunnari: Linguistic profiles of first and second language learners: typical and impaired development. Suullinen esitys.
8th Annual Society for the Neurobiology of Language Conference, 17.-20.8.2016, London, UK. Miika Leminen, Teija Kujala: Meta-analysis of Mismatch negativity (MMN) studies on specific language impairment (SLI). Posteri.
International Neuropsychological Society Mid-year meeting, 6.-8.6.2016, London, UK
Marja Laasonen: What was that again? Short-term retention in children with LI. Suullinen esitys.
http://www.the-ins.org/2016-Mid-Year-London
COST IS1406, 8.-9.5.2016, Reykjavik, Iceland. Marja Laasonen: Helsinki longitudinal SLI -study. Kutsuesitys.
COST IS1406, 29.-30.10.2015, Newcastle, UK. Marja Laasonen: The Helsinki Longitudinal SLI Study (HelSLI). Suullinen esitys. https://research.ncl.ac.uk/echo/newsandblog/news/2ndmanagementcommitteemeetingnewcastleuniversity29th-30thoctober2015.html
The 4th International Symposium on Communication Disorders in Multilingual-Multicultural Populations 2015, 17.-18.9.2015, New York City, USA. Sini Smolander, Marja Laasonen, Eva Arkkila, Pekka Lahti-Nuuttila, Sari Kunnari: Linguistic Profiles of L2 Finnish Learners With Suspected Language impairment Compared to monolinguals and considering age and L2 exposure. Posteri.
The 5th conference of the European societies of neuropsychology, 9.-11.9.2015, Tampere, Finland
Marja Laasonen: The Helsinki Longitudinal SLI Study (HelSLI). Suullinen esitys.
7th Mismatch Negativity Conference, 8.-11.9.2015, Leipzig, Germany. Miika Leminen, Alina Leminen, Juuso Ojaniemi, Marja Laasonen, Teija Kujala, Yury Shtyrov: Dynamics of memory-trace formation for morphologically complex words in adults and children. Posteri.
The 9th International Morphological Processing Conference, 18.-20.6.2015, Potsdam, Germany.
Miika Leminen, Alina Leminen, Juuso Ojaniemi, Teija Kujala, Marja Laasonen, Yury Shtyrov:
Automatic rapid acquisition of complex word forms in children but not adults: EEG evidence.
Suullinen esitys.
CPLOL congress 2015, 8.-9.5.2015, Florence, IT. Sini Smolander, Marja Laasonen, Eva Arkkila, Sari Kunnari: Linguistic profiles of L2 Finnish learners with suspected language impairment. Suullinen esitys.
Materiaalia
- Alkuperäiset versiot: Questionnaires / University of Alberta
HUS Foniatrian yksikkö: HelSLI
Marja Laasonen, dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi, vastuullinen tutkija HelSLI
Ahmed Geneid, dosentti, ylilääkäri, foniatrian erikoislääkäri, vastuullinen tutkija HelSLI-geneettinen
Eva Arkkila, LT, foniatrian erikoislääkäri
Sini Smolander, FM, johtava puheterapeutti
Pekka Lahti-Nuuttila, FM, tutkija, tohtorikoulutettava
Miika Leminen, PsM, DI, tutkija, tohtorikoulutettava
HUS Kliininen neurofysiologia, Lastensairaala ja Jorvin sairaala: HelSLI-EEG
Leena Lauronen, dosentti, Kliinisen neurofysiologian osastonylilääkäri, Lastensairaala
Hanna-Reetta Lajunen, LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, Jorvin sairaala
Psykologian ja logopedian osasto, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto: HelSLI, HelSLI-EEG ja HelSLI-psykososiaalinen
Teija Kujala, dosentti, Professori
Anu Pesonen, dosentti, yliopistonlehtori
Kati Heinonen-Tuomaala, dosentti, yliopistonlehtori
Logopedia, Oulun yliopisto: HelSLI-kaksikielisyys
Sari Kunnari, dosentti, Professori
Anna-Stina Sevon, FM, tohtorikoulutettava
Jyväskylän yliopisto: HelSLI-EEG ja HelSLI-geneettinen
Paavo Leppänen, dosentti, Professori
Professori Heikki Lyytinen ja Ekapeli-tiimi
Department of Linguistics and Languages, McMaster University, Kanada: HelSLI-kognitiivinen
Elisabet Service, dosentti, Associate Professor
Department of Psychology, City University London, UK: HelSLI-kognitiivinen
Emmanuel Pothos, PhD, Senior Lecturer
Cardiff University, UK: HelSLI-kognitiivinen
Todd Bayley, PhD
Department of Experimental Psychology, University of Oxford, UK: HelSLI-kognitiivinen
Dorothy Bishop, PhD, Professor
Battelle Center for Mathematical Medicine, The Research Institute at Nationwide Children's Hospital & The Ohio State University, US: HelSLI-geneettinen
Christopher W. Bartlett, PhD, Assistant Professor
Department of Linguistics, University of Alberta, Kanada: HelSLI-kaksikielisyys
Johanne Paradis, PhD, Professor
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit: HelSLI-verrokit
Päivitetty: 25.07.2024