Työsuhdekeksintö

Työsuhteessa tehtyjä keksintöjä sääntelevät laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967) sekä asetus oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (527/1988). Työsuhdekeksintölakia sovelletaan Suomessa patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin.

Työnantajan ja keksijän oikeudet riippuvat siitä, missä yhteydessä työtehtävään keksintö on syntynyt. HUSissa työsuhdekeksinnöt voivat syntyä työntekijän työtehtävien ohella tai evo-tutkijana. Lisäksi HUSissatyöskentelee paljon henkilöitä, joilla on HUSinpalvelussuhteen lisäksi palvelussuhde myös Helsingin yliopistossa tai muussa yliopistossa tai korkeakoulussa. Keksijän ollessa esimerkiksi palvelussuhteessa sekä HUSiin että yliopistoon tai Suomen Akatemiaan, keksijän tekemään keksintöön sovelletaan lakia oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (369/2006) ja HUSin osalta lakia oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin.

Ulkopuolisella rahoituksella ja/tai tilaustutkimuksessa syntyneiden keksintöjen ja tutkimustulosten omistusoikeudesta on voitu sopia edellä mainitusta poikkeavasti. Tavanomaista on, että tilaustutkimuksen rahoittaja myös omistaa tulokset. Tässä on kuitenkin huomattava, että sopimus, joka rajoittaa HUSin oikeutta työsuhdekeksintölain perusteella, ei ole HUSia sitova, ellei HUS ole sopimuksen osapuolena.

Epäselvyyksien välttämiseksi on tutkimustulosten omistuksesta, käytöstä ja mahdollisesta hyödyntämisen tulonjaosta sovittava jo ennen tutkimuksen aloittamista tutkimussopimuksessa.